Bensa vs. diesel

[Italian Stallion]

[
Totta joka sana, mutta diesel ei laula 7000 kierrosta, eli kierrosskaala on kapeampi, sitä tarkoitin. Dieselillä pitää käyttää tiheämmin vaihteita, jotta saavutetaan maksimaalinen kiihtyvyys.

Höpöhöpö
Dieselillä voi jättää vaikka joka toisen pykälän välistä eikä tarvii ootella millon se kone jaksaa kelata ne 8000 kelloon

Tarkoitan sitä, että "alueelle" päästessään kunnollinen bensakone vetää kuminauhamaisesti rekisterin loppuun asti. Näin on siis ainakin Alfoissa ja Autobianchissa. Diesel ei anna oikein mitään, jos sen huudattaa ylikierroksille. Toki harvemmat välitykset tasaavat pottia. Jos bensakoneet olisivat yhtä taloudellisia kuin dieselit, ajaisin 3.2 litraisella 166:sella. Hyötysuhteensa, nyky polttoaineen hintojen ja erittäin mukiinmenevien ominaisuuksiensa takia dieselit ovat melko ylivertaisia. Paksulla lompakolla varustettuna en kuitenkaan riisseliä hankkisi.

[Vito]

[Tarkoitan sitä, että "alueelle" päästessään kunnollinen bensakone vetää kuminauhamaisesti rekisterin loppuun asti. Näin on siis ainakin Alfoissa ja Autobianchissa. Diesel ei anna oikein mitään, jos sen huudattaa ylikierroksille.

Ei se bensakoneenkaan ylikierroksille vetäminen muuta anna kuin ääntä!
Kaikki moottorit toimii ja kiihtyy parhaiten sillon kun ne on "alueella".
Jos kuminauhamaisuutta kaipaisin,niin ajaisin japsilla tai ooppelilla

[Alfistipohjoosesta]

Mutta kyllä välityssuhdekkin vaikuttaa oleellisesti. Eli jos on sama kokonaisvälitys ja loota, autot tietysti kaksosia. Kumpikin moottori antaa saman tehon ja väännön 2000rpm aluella mutta toinen 1500-3500rpm ja toinen 4000-6000rpm niin paremmin kiihtyy tuo ylempänä kiertävä. Nääs ne vipulait tulee eteen....

[Italian Stallion]

[Tarkoitan sitä, että "alueelle" päästessään kunnollinen bensakone vetää kuminauhamaisesti rekisterin loppuun asti. Näin on siis ainakin Alfoissa ja Autobianchissa. Diesel ei anna oikein mitään, jos sen huudattaa ylikierroksille.

Ei se bensakoneenkaan ylikierroksille vetäminen muuta anna kuin ääntä!
Kaikki moottorit toimii ja kiihtyy parhaiten sillon kun ne on "alueella".
Jos kuminauhamaisuutta kaipaisin,niin ajaisin japsilla tai ooppelilla

Japsi kuminauhaa en kyllä halua, jotenkin liian löysää ja tunnotonta on sellainen minulle. Oma Bianchi on ehkä hieman erikoistapaus, sillä parhaat tehot tulevat todella korkealta. Mistään väännöistä ei viitsi alkaa tässä yhteydessä puhumaan. Väitän kuitenkin dieselin "ylikierroksien" olevan ohuempia kuin bensan. Diesel sakkaa kerrassaan, ainakin vanhemmat TD:t. Alfan dieseliä en valitettavasti ole päässyt vielä koeponnistamaan.

[mattijus]

Mutta kyllä välityssuhdekkin vaikuttaa oleellisesti. Eli jos on sama kokonaisvälitys ja loota, autot tietysti kaksosia. Kumpikin moottori antaa saman tehon ja väännön 2000rpm aluella mutta toinen 1500-3500rpm ja toinen 4000-6000rpm niin paremmin kiihtyy tuo ylempänä kiertävä. Nääs ne vipulait tulee eteen....

Tuo yhtälö ei ole mahdollinen.
Jos autoissa olisi sama vääntö 2000rpm alueella, toisessa 1500-3500 ja toisessa 4000-6000rpm, niin jälkimmäinen kiihtyy paremmin, koska siinä on enenmmän tehoa

[Alfistipohjoosesta]

Juu käytännössä noin mutta nämä yksilöt omaa samat väännöt ja tehot, vain eri kierroksilla. Tarkoitus oli esittää ajatus kierrosluvun ja välityssuhteen vaikutuksesta kiihtyvyyteen.

[Laba]

Niin siis kiihtyvyyteenhän ei vaikuta mikään muu kuin teho. Välityssuhteilla vaan haetaan koneesta semmosia kierroksia missä sitä tehoa löytyy. Mut kierroksilla itsessään ei oo mitään merkitystä kiihtyvyyteen.

[Vode]

Niin siis kiihtyvyyteenhän ei vaikuta mikään muu kuin teho. Välityssuhteilla vaan haetaan koneesta semmosia kierroksia missä sitä tehoa löytyy. Mut kierroksilla itsessään ei oo mitään merkitystä kiihtyvyyteen.

Vaikka en asiasta mitään juuri tiedäkkään niin jollain tavalla vääntö ja tehohan on kimpassa. Esim. Jos hayabusan kone isketään 156:een ja rinnalle otetaan 2 litranen toinen 156 niin tuon perusteellahan hayabusan moottorilla varustettu 156 pitäisi voittaa kun siinä on enemmän tehoa mutta voisin vaikka lyödä hatullisesta vetoa että vääntö vie 2 litran koneella varustetun auton 6 - muna voittoon.

Ps. En tiedä mittää, maalaisjärjellä vaan ajattelen

[Laba]

Kyllä se Hayabusan koneella varustettu päihittää, olettaen että siitä autosta muutetaan välityksiä lyhyemmiksi että saadaan koneesta käyttökelpoiset kierrokset käyttöön. Kyllähän teho ja vääntö kimpassa ovat sikäli, että mitä enemmän vääntöä tietyllä kierrosluvulla, sitä enemmän tehoa kyseisellä kierrosluvulla. Teho = vääntö * kierrokset.

[Alfistipohjoosesta]

Pitääkö tässä mun taas syödä hattu.
No millä vaihteella auto kiihtyy parhaiten? Ja miksi vehkeet kiihtyy paremmin jos välitys on lyhyempi? Vielä uskon että välityksellä merkitystä kiihtyvyyteen. Jos autossa olisi moottori jonka teho ja vääntö käyrä olisi ihan tasaiset niin teidän teorialla auto kiihtyisi kaikilla vaihteilla yhtä nopeasti? Minä taas uskon että sillä minkä välitys on lyhyin. Vaihteistohan on tavallaan vipuvarsi mitä pitempi vääntövarsi=lyhyt välitys sen suurempi on ulos saatava teho. Jos minulla on auto joka jaksaa sutia (vaikka soralla, sillä ei sinänsä merkitystä) 1.vaihteella vaikkapa 4000-6000rpm, sitten sama 3.vaihteella (eli muutosta ei muussa kuin välityksessä) auto ei jaksakkaan enää sutia. Ainakin pikainen johtopäätös on että vetävistä pyöristä ei enää saa sitä tehoa ulos kuin 1.vaihteella.Toki moottori antaa saman tehon.

[mattijus]

Jos autossa olisi moottori jonka teho ja vääntö käyrä olisi ihan tasaiset niin teidän teorialla auto kiihtyisi kaikilla vaihteilla yhtä nopeasti?

Tuo siis ei ole mahdollista, että teho- JA vääntökäytä olisivat tasaiset.
Jos tehokäyrä olisi tasainen, kiihtyisi auto kaikilla vaihteilla yhtä nopeasti.
Tällöin vääntö lähestyisi ääretöntä kierrosten laskiessa.

Jos vääntökäyrä on tasainen, kiihtyisi auto parhaiten maksimitehon kierrosluvulla.

[Alfistipohjoosesta]

Tarkoitatko että moottorin vääntö ja tehokäyrät tulevat aina sellaiseksi että jos olisi sama auto ja vaihteisto mutta (moottoreina 150 kaakkiset bensaturbo vs. Tdi, joiden väännöt ja tehot on eri kierroksilla) moottoria vaihdetaan vetojen välillä. Otetaan kiihtyvyys 60-80 bensa autolla tuo suoriutuisi nopeimmin 3. vaihteella ja dieselillä 5. vaihteella niin kummatkin kiihtyisivät yhtä nopeasti.
Pystyn antamaan periksi mutta näin maalaisjärjellä olen aina vaihteiston ajatellut vipuvarreksi, jos rautakangella väännät niin saat isomman voiman kuin sorkkaraudalla ja taas se voittaa vasaran. Häviät toki työhön käytetyssä matkassa, autossa ne on kierroksia.
Mistä se suuremmilla vaihtella heikentynyt kiihtyvyys sitten johtuu?

[Laba]

Tarkoitatko että moottorin vääntö ja tehokäyrät tulevat aina sellaiseksi että jos olisi sama auto ja vaihteisto mutta (moottoreina 150 kaakkiset bensaturbo vs. Tdi, joiden väännöt ja tehot on eri kierroksilla) moottoria vaihdetaan vetojen välillä. Otetaan kiihtyvyys 60-80 bensa autolla tuo suoriutuisi nopeimmin 3. vaihteella ja dieselillä 5. vaihteella niin kummatkin kiihtyisivät yhtä nopeasti.

Kyllä näin on nännipihat (tosin ei tuo väli dieselilläkään vitosella nopeiten suoriudu oikeasti).

Mistä se suuremmilla vaihtella heikentynyt kiihtyvyys sitten johtuu?

Se taas johtuu siitä, että kiihdyttämiseen tarvittava työmäärä on sitä suurempi, mitä suuremmassa vauhdissa kiihdytetään. Eli kiihdytys 100-150 tarvii enemmän työtä kuin kiihdytys 50-100, vaikka molemmissa tapauksissa vauhti kiihtyy saman verran.

[Garrett]

Yksi sana: Ajotilapiirros

[Alfistipohjoosesta]

Ei kai siinä ole muuttunut kuin ilmanvastus? Massan kíihtyvyyden muutokseen tarvittava voima taas on nopeudesta riippumaton. Ilmanvastushan nousee potenssiin kaksi. Eli suurissa nopeuksissa on eroa, mutta esim. kiihdyttäessä raskaalla ajoneuvolla saa ryömintä tai 1.vaihteella kuorma-auton "keulimaan" mutta kiihtyvyys laiskistuu erittäin nopeasti siirryttäessä isommille vaihteilla vaikka nopeus olisi vasta 20km/h jossa ilmanvastus on olematon.

[Alfistipohjoosesta]

Varmaan harvoja kiinnostaa tämä. Mutta olen ollut tuossa välityssuhde käsityksessä aina.
Yritin löytää samaa automallia diesel vs. bensa ja äkkiseltään Volvolla on S80 josta otin vertailuun (www.volvocars.fi) bensa 2.5T (200hv ja 300Nm) ja diesel D5 (185hv ja 400Nm) Diesel on 30kg painavampi (tosin omamassat jo n.1600kg eli suhteessa vähän) Kiihtyvyys bensa 7,7 ja diesel 8,5 huipuissa bensa 5km/h parempi.

[Laba]

Nyt ollaan jo aika kaukana alkuperäisestä aiheesta, mutta jatketaanpa OT:tä vielä vähän kun ollaan jo hyvässä vauhdissa

Jos jätetään ilmanvastus huomiotta, niin silti kiihdyttäminen suuressa vauhdissa vaatii enemmän työtä. Tuo kiihdytyksessä tehty työ kasvattaa suoraan auton liike-energiaa, joka saadaan kaavasta ½mv². Eli kiihdytyksessä 50-100 (m/s) tarvittava energia on:
½m*100² - ½m*50² = ½m*(100²-50²) = ½m*7500

Vastaavasti 100-150 (m/s) kiihdytykseen tarvittava energia on:
½m*150² - ½m*100² = ½m*(150²-100²) = ½m*12500

Tuosta siis näkee että jälkimmäisessä kiihdytyksessä auton liike-energiaa kasvaa enemmän, eli kiihdytykseen tarvitaan enemmän energiaa. Nää on näitä mekaniikan peruskaavoja .

[Alfistipohjoosesta]

Täällä nousi käsi, mun virhe. Juu olet oikeassa, sama kaava kasvattaa sitä jarrutusmatkaa potenssiin kaksi.

[Have]

Jos jätetään ilmanvastus huomiotta, niin silti...

Ilmanvastuskin kasvaa vaatimattomasti nopeuden neliössä, eli ei lainkaan mikään vähäinen muutos

Edit: wikipedia kertoi lisää:

Newtonin vastuslaki: Fv = ½·ρv2ACv, missä Fv on vastusvoima, ρ ilman senhetkinen tiheys, v kappaleen senhetkinen nopeus, A kappaleen poikkipinta-ala liikettä kohtisuorassa suunnassa ja Cv niin sanottu muotokerroin, jonka arvo riippuu kappaleen muodosta. Kaava pätee, kun kappaleen nopeus on äänen nopeutta pienempi.