Giulietta 940

[insinörtti]

^ olisiko kuitenkin ollut letku- eikä lohkolämmitin? Perusratkaisu (mitä sekä Defa että Calix tyrkyttää) on lohkon kylkeen kiinnitettävä 250/300 W pintakinnityslämmitin, joka essonbaarin kielellä tunnetaan öljypohjan säteilylämmittimenä.

Tässä on siis useampi eri ongelma

- Euro6 autojen kuuluukin sytyttää vikavalot tauluun, jos moottorin lämpötila nousee kylmällä säällä liian nopeasti - tällöin on ilmiselvästi harrastettu laittomuuksia eli esilämmitetty moottoria, hyi hyi

Em. typeryys johtuu siitä, että muualla maailmassa ei paljoa sähköisiä lämmittimiä harrasteta, joten esilämmitys tarkoittaa webaston yms. käryyttämistä ja sehän on kanssa ihan turhaa kun ei sitä pakkasta missään voi olla paria astetta enempää.

- TCT saattaa pukata limp -modea päälle kovilla pakkasilla, syynä varmaakin juuri tämä moottorin liian nopea lämpeneminen suhteessa vaihteistoon (resukka ihmettelee eroa ja luulee anturien vikaantuneen?) Tää on siitä kiva, että periaatteessa käytössä vain 1-3 vaihteet, tosin iso pykälä pysyy päällä siihen asti kunnes tulee tarve hidastaa....

- moottorinohjaus voi sekoilla ylipäätään, kun saa ristiriistaista lämpötilatietoa.... tämä lie nimeomaisesti letkulämmittimen ongelma ja tuli tosiaan havaittua, että lyhyen (alle 30 min) lämmityksen jäljiltä käynnistyminen saattoi olla nihkeää. Pidemmällä ajalla kerkisi ilmeisesti lämpötilat tasaantumaan paremmin eikä ongelmia ollut. Webasto kierrättää nestettä pumpulla, joten en odottaisi ongelmia tämän suhteen.

[Aquatica]

^
Ei, kyllä mulla käsittääkseni oli nimenomaa lohkolämppäri. Mutta enpä muista nyt satavarmasti, ehkä jossain saattaa olla jopa kuvia tuosta G:n konehuoneesta/koneen alapuolelta, pitääpi kollailla läpi.

Mut tätähän ihmeteltiin ylipäänsä mun vaihteisto-ongelmien kanssa ja kaikki viittasi siihen, että lämpötiladata oli liian poikkeavaa moottorin ja vaihteiston välillä nimenomaa kovalla pakkasella ja esilämmitettynä

Tää on oikeasti aivan järjetön ajatus ylipäänsä, että esilämmitys = bääd. Toki nythän ne totesi, ettei se moottorin kannalta oikeasti ole millään tavalla vaikuttavaa tuo öljypohjan lämmittäminen, vaikka useammassa autossa ero on hyvin selkeä kovalla pakkasella: öljy ei ole ihan niin jähmeää, kuin ilman lämmitystä ja sen seurauksena pyörii kone paremmin (havaittavasti. Ja tämä on todettu niin monen auton kohdalla, ettei voi olla pelkkä placebo) ja starttaa kevyemmin.

Sisälämppäri tai jäähynesteen lämmittely taas helpottaa sisätilojen lämmitystä, mukavuutta ja sitäkautta turvallisuutta. Et en tiiä. Kaikki varmaan maailman pilaa ja polttaa?

[TurboJ]

Jos pakkasella Giulietta menee vikasietotilaan em. lämpöanturiongelmasta johtuen, niin saako tilanteen korjattua käynnistämällä moottorin uudelleen?

Entä TCT-ongelmat kovemmalla pakkasella, korjaantuuko ongelma vähitellen ajossa vai miten silloin edetään?

[Aquatica]

Pitäis kaivaa oma kontribuutio ongelmista toissatalvelta. Eikun sitä edeltäneestä? En mää enää muista. Muistaakseni vedin auton parkkiin bussipysäkille, sammutin, käynnistin uudestaan ja jatkoin matkaa ilman ongelmia.

Toki siinä autossa sit myöhemmin tuli ihan tästä riippumattomia TCT-ongelmia, jotka "korjaantui" lisämaadoituksella

[insinörtti]

Jos pakkasella Giulietta menee vikasietotilaan em. lämpöanturiongelmasta johtuen, niin saako tilanteen korjattua käynnistämällä moottorin uudelleen?

Minulla ei ollut mitään koodinlukijoita ja testailutkin lopulta aika vähissä, kun ei tuo TCT:n vikatila yllättänyt kuin 2-3 kertaa 5 vuoden aikana. Lämpötila-anturiongelmalta tosiaan haiskahti, kun ongelman sai esiin tällä yhdistelmällä

• kova pakkanen (-13 °C tjsp)

• kunnon esilämmitys letkulämmittimellä

• ajoa noin 5 km ja lämppärin puhallus hiljaisella, koska tavoitteena saada moottori normaaliin käyntilämpöön (mies kestää kyllä pakkasta, koneesta en tiiä) mahd. nopeasti ja aloittaa ohjaamon lämmitys vasta sitten

• juuri kun lämpömittari on nousemassa asteikon puoliväliin (mikä ei tunnetusti vielä todista, että lämmöt +70 °C) naps, TCT:n limp mode päälle

Pelkkä uudelleenkäynnistys ei minun kohdallani auttanut. 10 min kauppareissu (jonka ajan moottori sammutettuna) toimi, samoin karvarallin ajaminen 10 min asuinalueelle (40 rajoitusalueella, koska TCT ei limp modessa enää vaihda ylöspäin 3. vaihteelta).

Pintalämppärin kanssa tätä efektiä ei ehkä lainkaan tule. Eikä tule, jos asianmukaisesti hidastaa moottorin lämpenemistä antamalla lämppärin pöhistä isolla teholla?

Ei pintalämppärikään hyödytön ole. VTT tätä joskus mittaili. Se täyttää tarkoituksensa eli nostaa voiteluöljyn lämpötilaa selvästi, mutta jäähdytysneste jää kylmäksi. Giulietassa ei ehkä niin suuri haitta, koska näissä taitaa olla bensakoneissakin pieni sähkövastus lämmityslaitteessa? Virallista tietoa asiasta ei kait vieläkään ole, mutta näin on päätelty, kun tuntuu vähemmän olevan ongelmaa tuulilasin huurtumisen kanssa matkan alussa.

[FinPat]

- Euro6 autojen kuuluukin sytyttää vikavalot tauluun, jos moottorin lämpötila nousee kylmällä säällä liian nopeasti - tällöin on ilmiselvästi harrastettu laittomuuksia eli esilämmitetty moottoria, hyi hyi

Em. typeryys johtuu siitä, että muualla maailmassa ei paljoa sähköisiä lämmittimiä harrasteta, joten esilämmitys tarkoittaa webaston yms. käryyttämistä ja sehän on kanssa ihan turhaa kun ei sitä pakkasta missään voi olla paria astetta enempää.

Stelvio dieselin (Euro 6) kanssa Webastokin pukkasi virhekoodia ilman jotain lämpötila-antureiden huijaussarjaa joka on loogisesti nimetty "Cold Start Kit". Tämän kitin kanssa helikopterit pysyivät poissa.

[TurboJ]

Giulietassa ei ehkä niin suuri haitta, koska näissä taitaa olla bensakoneissakin pieni sähkövastus lämmityslaitteessa? Virallista tietoa asiasta ei kait vieläkään ole, mutta näin on päätelty, kun tuntuu vähemmän olevan ongelmaa tuulilasin huurtumisen kanssa matkan alussa.

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että aina noin kolmen minuutin ajon jälkeen kylmäkäynnistyksestä kuuluu kojelaudan sisältä aika voimakas naksahdus, joka voisi olla järeän releen ääni. Tuntuisi loogiselta, että tosiaan tuuletuskanavassa on lämpövastus minkä poiskytkeytymisen hetkellä rele naksahtaa. Minkään pienen elektroniikkapiirin rele ei naksahda noin kuuluvasti. Ja eipä tosiaan ole huurtumistaipumusta ollut ajoon lähdettäessä.

Kiitos myös hyvästä katsauksesta noihin pakkasongelmiin. Saa nähdä millainen talvionni omalle kohdalle osuu.

[fahlsjy]

^ Jep, ainakin mun QV:stä vastus löytyi, muistikuva on että olisi ollut tehoiltaan 900W palikka

[ArttuNaattor]

Lisälämppäri on tosiaan 900W tehoinen. Osanumeroltaan 50511806. Jos kiinnostaa onko tuota autossa, niin Eperistä sen näkee. Fiatforumin uusi openeper on esim tähän toimiva. VIN perusteella kun hakee ja painaa List of vehicle details kohdasta optiot auki, jos listasta löytyy koodi

PTC HEATER FOR DIESEL Yes (52Y)

Niin sitten löytyy lisälämppärin vastus. Jännästi nimetty optio "for diesel" mutta tuon on voinut bensoihinkin valita. Itsellä ei tuota ole. Eikä ollut autoa ostessa sisätilanlämppäriä, eikä minkäänlaista moottorinlämmitintä. Ihmettelin miksei tuohon ole Defalta tarjolla letkulämmitintä, vaan säteilylämmitin. Kuitenkin esim FIRE koneiseen Pandaan tarjottiin vain letkulämmitintä Defan katalogin mukaan. Ehkä nämä vikatilaan menemiset sitten sen selittää.

1.4 bensoihin tarjottava säteilylämmitin on kyllä toiminut itsellä tosi hyvin (mitä nyt kaksi talvea ehdin käyttää, ennenkö pyhitin kesä-autoksi). Se vastus pulttaantuu lohkon alaosan kylkeen kiinni, eikä suoraan öljypohjaan. Kyseessä ei siis ole mikään ihan super turha öljynkeitin, ja sitä kehtasi kovilla pakkasilla käyttää montakin tuntia. Kovillakin pakkasilla (-20c) yllätyin kun tuon säteilijän käyttö näkyi ihan jäähdytysnesteen lämpötilassa niin että oli selkeästi plussan puolella. Eihän se silti perinteiseen lohkolämmittimeen verrattava ole (myöskään tehoiltaan, Giuliettassa Defan teho 300W, perinteiset lohkolämppärit on yleensä 500-600W), ainakin Toyotan 4A-FE koneeseen ihan koneen yläosaan asennettu vesitilaan menevä vastus pidempiä aikoja käytettäessä nosti koneen lämmöt 50c:n jo ennen käynnistystä. Tosin sehän ei sitten lämmitä öljyjä ollenkaan ja lohkolämppärin vastus on käytännössä termostaatin (ja lämpötila-anturin) vieressä, siinä missä tuo Giuliettan Defa menee sinne koneen alakertaan ja termostaatti sekä anturi on aika pitkän matkan päässä siitä. Konetilahan on siinä mielessä talvikäyttöön hyvin suunniteltu, kun siinä on pohjapanssareita niin paljon että pienikin lämppäri saa siellä aika rauhassa ilman pakkasviimaa pöhöttää menemään. Start&Stopin takia näissä on myös suhteellisen jyty starttimoottori, mikä tuntui vielä hyötyvän lisävirrasta kun asensi mahdollisimman ison 2.0 dieselille tarkoitetun akun paikalleen (akun kannatinlevy ja johdotukset on samat kaikissa versioissa). Pyöritti kovillakin pakkasilla todella iloisesti

Edellisessä Giuliettassa oli H7-lähivaloissa juuri tuollainen mm. Saksassa tieliikennekäyttöön hyväksytty LED-muutossarja käytössä ja sillä mentiin molemmilla kerroilla läpi katsastuksesta kun auto oli omistuksessani. Eikä vastaantulijat koskaan vilautelleet pitkiä vastaan tullessa.

Itsellä sama kokemus Osramin sarjasta. Eihän nuo valotehollaan mitenkään hurmaa, oikeastaan Osramin Night Breaker halogeeneillä näki ihan aavistuksen pidemmälle, mutta ei ole tarvinnut kahteen vuoteen vaihtaa polttimoita joten ovat jo maksaneet itsensä takaisin. Meni maku noihin tehokkaampiin halogeeneihin kun ne maksaa yli 30€ per pari, kesti vain 6-9kk, vaihto 15 minuutin homma ja joka kerta käsien ja sormien iho aivan naarmuilla siinä pienessä tilassa ähkimisestä. Saksan amazonista sai pari vuotta sitten tuon Osramin H7 Nightbreaker LED sarjan 90€. Varmaan jollain kiinan turboledeillä saa katsurin vihaiseksi, mutta mitä Youtubesta vertailuja katselin niin näissähän on lumeneita vähemmänkin kuin noissa tehokkaammissa halogeeneissä. Ja toisin kuin kiinan ledi, nämä ovat säilyttäneet valotehonsa vuosien mittaan. Sellaiset himmeät keltaiset longlife "peruspolttimot" pesee kyllä satanolla. Ja värilämpötila sopii umpion muihin ledeihin täydellisesti. Valokuvio näissä on todella lähellä halogeenejä. Oikealla Night Breaker Laser ja Vasemmalla Night Breaker LED. Ajaessa huomaa eron niin, että valokeila on aavistuksen lyhyempi, mutta leveämpi.



Ajovaloja enemmän hankaluuksia tuotti löytää rekisterkilven valoille LEDit mitkä ei aiheuttaisi katsastuksessa närää. Piti tilata erikseen vastukset ettei tule virheitä kojetauluun, ja 5 eri paria W5W ledejä aliexpressistä ja kokeilla mitkä oli kaikista himmeimmät. Ne kun laittoi paikalleen orkkis "umpioihin" ei tullut sanomista.

[Romeo y Julieta]

Ajovaloja enemmän hankaluuksia tuotti löytää rekisterkilven valoille LEDit mitkä ei aiheuttaisi katsastuksessa närää. Piti tilata erikseen vastukset ettei tule virheitä kojetauluun, ja 5 eri paria W5W ledejä aliexpressistä ja kokeilla mitkä oli kaikista himmeimmät. Ne kun laittoi paikalleen orkkis "umpioihin" ei tullut sanomista.

Nämä olen itse havainnut hyviksi rekisterikilven valoiksi: https://www.ledperf.co.uk/pack-led-lice ... -1443.html

Ei tarvi erillisiä vastuksia, eikä aiheuta kojetauluun palaneen polttimon merkkivaloa. Valo puhtaan valkoista (ei sininen kuten kiinaledeissä) ja tehoa juuri sopivasti: kirkkaammat kuin alkuperäiset hehkulamput mutteivät pistä ilkeästi perässä ajavien silmiin. Hinta on aika korkea, mutta mielestäni ovat sen arvoiset.

[TurboJ]

Eka talvi Multiairilla edessä. Hankin jo varotoimena uuden öljynerottimen. Onko tuon vaihdossa/asennuksessa jotain erityistä huomioitavaa? Ajatuksena olisi varautua "kahden huohotinpöntön" ohjelmaan, eli vaihtaa noita tarvittaessa lennossa jos tukkeutumista ilmenee.

Kuinkas Giuliettan Xenon-polttimot - onko umpiot irrotettava vaihtoa varten? Tilaukseen riittävät kai pelkät D1S -polttimot - eikös ballastit ole muutenkin erillisinä bokseina näissä eikä niitä tarvinne vaihtaa ellei ole ilmennyt valojen välkkymistä tms?

[Aquatica]

^
Ei tarvitse irrottaa umpioita. Ahdasta on ja jotain ilmaletkua tms. pitänee ottaa pois tieltä, mutta ei mitään eritytistä.
Ballastit on erikseen, eli melkein yhtä iisiä vaihtaa kuin perus H7:t.

[TurboJ]

^Hyvä, kiitos tiedosta.

Onko muuten Giuliettan umpioista jollain kikalla mahdollista nähdä missä kunnossa xenon-projektorin heijastinpinnat ovat? Kun sen perusteella tietäisi onko normaali valoteho saavutettavissa vai onko uusien umpioiden aika.

....

Aiheesta toiseen ja vielä moottorilämmittimen valinnasta Multiair Giuliettaan. Nyt on kyseessä 2011 rakennettu auto eli Euro 5 -versio ja TCT-vaihteistolla. Olen ymmärtänyt, että poiketen T-Jetistä, jossa Boschin moottoriohjaus niin tässä olisi Multiairin takia Marellin systeemi. Eli nyt on siis Euro 5 ja Marelli, mikäli oikein oletan. Jossain on ollut kai Alfan tehtaankin infoa jaossa, jonka mukaan Euro 6 -versioissa on erityisiä rajoituksia moottorinlämiittimen käyttöön, siis erotuksena Euro viitosiin. Jotain puhetta on ollut myös softapäivitysten vaikutuksesta lämmittimen käyttöön liittyviin ongelmiin.

Mikä tämän koko hässäkän lopputulema nyt sitten on, millaisia lämmittimiä voi tai ei voi käyttää tehtaan suositusten tai käyttäjäkokemusten perusteella? Mitä sanotaan Webastosta, entä letkulämmittimet? Useimmat lämmitintehtaat kai tarjoavat vain säteilylämmitintä, mutta kyllähän letkulämmitin on mahdollista sovittaa moottoriin kuin moottoriin haluttaessa.

Perinteisten letkulämmittimien lisäksi on tarjolla myös kiertovesipumpullista TT-Thermo- tai Arctic Auto -letkulämmitintä. Aktiivisella vesikierrollahan voi olla vaikutusta ruiskunohjauksen lämpöanturin toimintaan, mutta onko näitä joku Giuliettassa tai muussa Alfassa kokeillut?

Onko paras hommata varma mutta verraten tehoton säteilylämmitin vai onko kokemus osoittanut, että muitakin vaihtoehtoja olisi olemassa?

[jmi]

Vuosien kokemuksella eri Alfoista suosittelen säteilylämmitintä, öljyt ovat kuumat heti ja moottori tykkää. Ei anna myöskään vikakoodeja tai käynnistysongelmia kuten letkulämmittimellä ainakin 156:n kanssa oli. Lämmityksen ja käynnistyksen välissä oli pidettävä muutaman minuutin tauko, muuten käynnistys oli välillä vähän vaikeata.

[insinörtti]

Lämmitintestit:

Stilo 1,6 + 600 W letkulämmitin: Jo tunnin lämmityksellä (0-keleillä) selvä vaikutus lämpenemiseen & kulutukseen + lämppäristäkin sai haalean huokauksen heti startin jälkeen.

T-Jet Bravo + 300 W pintakiinnityslämmitin: samalla tyylillä ei havaittavaa vaikutusta auton lämpenemiseen eikä lämppäristä saanut heti startin jälkeen mitään irti -> tuulilasi aina huurteeseen liikkeellelähdön jälkeen. Myöhemmissä testeissä selvisi, että nollan kieppeillä tarvitaan 2 h ja kovemmilla pakkasilla 3 h esilämmitys. Muuten kiva, mutku tolpasta sai vai max 2 h kerrallaan ja pitkillä lämmitysajoilla sisätilanlämmitin sulattaa lumet katolta -> vedet jäätyy kylkiin.

Giulietta MA (2012) + Calixin 400 W letkulämmitin. Lämppäristä sai hönkää heti startin jälkeen (mutta tässäkin autossa jämerä rele naksui kojelaudassa = oli myös sähkövastus?). Alle 30 min lämmitysajalla nihkeä käynnistyminen, pitkä esilämmitys ja kova pakkanen = TCT vikatilaan.

500X, jossa MA pannun uudempi versio + 1000 W TT-Thermo. Ihana laite, 1½ h esilämmityksen jälkeen moottori melkein normi käyntilämmöissä. Ihana laite sen 2 viikkoa, minkä toimi. Sitten kusi saappaaseena (oiko/maasulku) ja valmistajan mielestä tällaiset aina ja poikkeuksetta asennusvirheitä. Tuon jälkeen sitten tilalle pintakiinnityslämppäri. Mahd TCT / moottorinohjausongelmat (helikopterivaloa tauluun, kun havaitaan, että on laittomasti esilämmitelty moottoria) jäivät testaamatta, kun ei TT-Thermo enää kunnon pakkasten tultua toiminut.

Hieman olisin taipuvainen uskomaan, että pumppukierto on toimiva lääke lämpötilojen tasaamiseen ja anturiongelmien pienentämiseen. Eli olisi pitänyt laittaa se Calixin letkulämppäri ja pumppu. Giulietan oston aikaan en tiennyt tästä vaihtoehdosta ja 500X kanssa äänestin väärää hevosta.

[TurboJ]

Hienoa dataa taas, kiitos kaikille.

Katselin Calixin tarjontaa, niin sielläkin vain säteilylämmitintä löytyy sopivuuslistalta. Ovatko siis nuo mainitut letku-Calixit olleet yleismalleja?

[TurboJ]

1.4 bensoihin tarjottava säteilylämmitin on kyllä toiminut itsellä tosi hyvin (mitä nyt kaksi talvea ehdin käyttää, ennenkö pyhitin kesä-autoksi). Se vastus pulttaantuu lohkon alaosan kylkeen kiinni, eikä suoraan öljypohjaan. Kyseessä ei siis ole mikään ihan super turha öljynkeitin, ja sitä kehtasi kovilla pakkasilla käyttää montakin tuntia. Kovillakin pakkasilla (-20c) yllätyin kun tuon säteilijän käyttö näkyi ihan jäähdytysnesteen lämpötilassa niin että oli selkeästi plussan puolella.

Satutko muistamaan kuinka pitkään piti piti auton olla johdon päässä, että 20 pakkasasteessa sai jäähdytysnesteen plussan puolelle?

Start&Stopin takia näissä on myös suhteellisen jyty starttimoottori, mikä tuntui vielä hyötyvän lisävirrasta kun asensi mahdollisimman ison 2.0 dieselille tarkoitetun akun paikalleen (akun kannatinlevy ja johdotukset on samat kaikissa versioissa). Pyöritti kovillakin pakkasilla todella iloisesti

Minuakin kiinnostaisi isompi akku, mutta mahtaako sellainen pysyä latauksessa kun ajetaan paljon pätkäajoa? Sitähän sanotaan, että ellei isomman akun kaverina ole myös tehokkaampaa laturia niin varausaste ei välttämättä pysy riittävänä elleivät ajomatkat ole tarpeeksi pitkiä. Olikos muuten Giuliettan dieselmalleissa samaten tehokkaampi laturi vai pelkästään järeämpi akku?

[Polforea]

Minuakin kiinnostaisi isompi akku, mutta mahtaako sellainen pysyä latauksessa kun ajetaan paljon pätkäajoa? Sitähän sanotaan, että ellei isomman akun kaverina ole myös tehokkaampaa laturia niin varausaste ei välttämättä pysy riittävänä elleivät ajomatkat ole tarpeeksi pitkiä. Olikos muuten Giuliettan dieselmalleissa samaten tehokkaampi laturi vai pelkästään järeämpi akku?

Isompi akku ottaa periaatteessa vähän paremmin virtaa vastaan, mutta kylmänä pätkäajossa sekään ei riitä ja ison ja pienen akun ero tulee esiin siinä, että iso kestää pätkäajoa pidempään ennenkö on tyhjä. Samalla ajoprofiililla samalla etäisyydellä edellisestä täyteenlatauksesta isompi akku on suhteessa täydempi, mikä on akun eliniän kannalta parempi.

Ylläpitolataus on siis joka tapauksessa suositeltavaa ja nyt kun olet laittamassa autoon sähkölämmitystä, niin tuuppaa samaan settiin akkulaturi. Se on helppo ja hyvä tapa pitää akusta huolta talviaikaan.

[TurboJ]

Isompi akku ottaa periaatteessa vähän paremmin virtaa vastaan, mutta kylmänä pätkäajossa sekään ei riitä ja ison ja pienen akun ero tulee esiin siinä, että iso kestää pätkäajoa pidempään ennenkö on tyhjä. Samalla ajoprofiililla samalla etäisyydellä edellisestä täyteenlatauksesta isompi akku on suhteessa täydempi, mikä on akun eliniän kannalta parempi.

Ylläpitolataus on siis joka tapauksessa suositeltavaa ja nyt kun olet laittamassa autoon sähkölämmitystä, niin tuuppaa samaan settiin akkulaturi. Se on helppo ja hyvä tapa pitää akusta huolta talviaikaan.

Akkulaturi on kyllä harkinnassa kun on tullut luettua siitä miten herkkiä nämä nykyaikaiset sähköjärjestelmät ovat oikealle jännitteelle.

Sen verran tässä välissä sain tietoa, että diesel-Giuliettoihin on tullut tehtaalta joko bensamallin kanssa samantehoista 120A laturia kuin myös isompaa 150 ampeerista versiota muun muassa markkina-alueen mukaan. Varaosaohjelmistoissa useasti linkittyy isompi tehdasakku isompaan tehdaslaturiin, mutten ole vielä saanut selville onko nämä speksattu tuolla periaatteella myös Alfan tapauksessa.

Tuohon akun mitoitusajatukseen jatkan pohdintaa vielä: silloin jos isommasta akusta on käytännön hyötyä niin se kaiketi tarkoittaa tilannetta, jossa pienemmässä akussa ei enää riittäisi varausta startata autoa. No tässä tapauksessa molemmista vertailtavista akuista ikään kuin "puuttuisi virtaa" saman verran, mutta isommassa vain suuremman kapasiteettinsa takia olisi vielä jäljellä riittävästi varausta, että starttaus onnistuisi. Starttauksen jälkeen taas lataustarvettakin olisi enemmän kuin pienemmällä akulla käytännössä voisi olla.

Sillä logiikalla jos isoa akkua olisi tarvittu, niin lataamistakin sen jälkeen tarvittaisiin enemmän kuin normaalitilanteessa. Jos vakiolaturin teho ei riitä normaalioloissa lataamaan akkua täyteen joka päivä niin akun käyttöikä kärsii. Kysymys lienee siis onko vakiolaturin teho jo aivan rajoillaan täyttämään vakioakkua tyypillisessä käytössä, vai onko siinä riittävästi ylikapasiteettia latamaan akkua enemmän kuin vakioakulla olisi mahdollista.

Vanhan kokemuksen mukaan Multiairinkin yhteydessä käytettävä 120A laturi on todella järeä 60Ah vakioakulle. Varaosa-alalla totuin näkemään maksimissaan 90A latureita tuon kokoisen akun yhteydessä. Mutta se oli aikaa ennen start/stop -järjestelmiä ja sähköhydraulista vaihteensiirtoa. Giuliettassakin lienee lisäksi "älytoimintoja" latauksessa mikä voisi selittää isoa laturia - siis jos latausta tapahtuu harvemmin, sen on oltava tehokkaampaa silloin kun sitä tapahtuu.

Mutta tosiaan verkkovirralla jos ylläpitolatausta harrastaisi niin eipä silloin tarvinne pohtia koko asiaa sen enempää, vaan siinähän se isokin akku pysyy virroissaan...

[Polforea]

Tuohon akun mitoitusajatukseen jatkan pohdintaa vielä: silloin jos isommasta akusta on käytännön hyötyä niin se kaiketi tarkoittaa tilannetta, jossa pienemmässä akussa ei enää riittäisi varausta startata autoa. No tässä tapauksessa molemmista vertailtavista akuista ikään kuin "puuttuisi virtaa" saman verran, mutta isommassa vain suuremman kapasiteettinsa takia olisi vielä jäljellä riittävästi varausta, että starttaus onnistuisi.

Juuri näin. Jos laskee sillai karkeasti, että yksi starttaus hörppää 2Ah enemmän kuin keskimääräinen ajokerta, niin 10 ajokerran jälkeen akusta täyteen verrattuna puuttuu 20Ah. Siinä missä 50Ah akku on 60% varausasteessa, on 100Ah akku vielä 80% varausasteessa.

Starttauksen jälkeen taas lataustarvettakin olisi enemmän kuin pienemmällä akulla käytännössä voisi olla.

Vasta siinä tilanteessa, jossa pikkuakku on jo tyhjä.

Sillä logiikalla jos isoa akkua olisi tarvittu, niin lataamistakin sen jälkeen tarvittaisiin enemmän kuin normaalitilanteessa. Jos vakiolaturin teho ei riitä normaalioloissa lataamaan akkua täyteen joka päivä niin akun käyttöikä kärsii. Kysymys lienee siis onko vakiolaturin teho jo aivan rajoillaan täyttämään vakioakkua tyypillisessä käytössä, vai onko siinä riittävästi ylikapasiteettia latamaan akkua enemmän kuin vakioakulla olisi mahdollista.

Nope, koska käytetty energiamäärä ei riipu akun koosta vaan energian käytöstä ja latauksen tarvii olla suhteessa energiakäytöön, niin isompi akku ei kärsi vakiolaturista yhtään pientä enempää. Päinvastoin, koska isomman akun suhteellinen varaustila pysyy ylempänä sen isomman kapasiteetin ansiosta, kts. yllä.

Käytännössä sitä akun latausta tässä maassa rajoittaa kuitenkin lämpötila eikä laturi. Kylmä akku kun ei juuri ota virtaa vastaan, se on se suurin ongelma, jonka takia talven pätkäajossa akku hyytyy. Lämmitysjärjestelmään integroitu ylläpitolataus lataamisen lisäksi myös vähän lämmittää akkua sitä ladatessaan, joka myös jo parantaa tilannetta omalta osaltaan.

Mutta tosiaan verkkovirralla jos ylläpitolatausta harrastaisi niin eipä silloin tarvinne pohtia koko asiaa sen enempää, vaan siinähän se isokin akku pysyy virroissaan...

Jep ja sillä se pienikin akku pärjää paremmin . Lämppärilaturi on ihan ässä, sitä kun ei tartte erikseen miettiä vaan toimii aina kun autoa lämmittää.

[TurboJ]

Säteilylämmittimistä pieni havainto:

Näyttäisi siltä, että sekä Defa että Calix tarjoavat 1.4 -koneisiin Giuliettoihin 300-wattista säteilylämmitintä. Näissä on kuitenkin sellainen selkeä ero, että Defan tuotos asennetaan moottorilohkoon kun taas Calixin öljypohjaan. Itselleni tuo Defan ratkaisu tuntuu vähän erikoiselta. Ei lämmitä suoraan öljyä, vaan pyrkii lämmittämään ilmeisesti vesitilaa kuitenkin hyvin vähäisellä teholla verrattuna perinteisiin lohkolämmittimiin ja samalla vieläpä ilman suoraa kontaktia lämmitettävään nesteeseen.

Onkohan minulta jäänyt tässä jotain huomaamatta, vai onko Calixin ratkaisu vain selvästi parempi moottorin kannalta?

Tässä Calixin versio: https://www.calix.se/files/50734418eb73 ... %20562.pdf

Ja tässä Defan: http://old.defa.com/vfp/eh/413859.pdf

[Pujazuba]

^ Vaikea sanoa tuosta vaan mikä on parempi moottorin kannalta.
- Öljyn lämmittäminen laskee sen viskositeettia -> pumpattavuus on parempi. Moottoriöljyillä on jo tuplaviskositeettiominaisuus joka takaa sen että öljy tekee hommansa kylmässäkin.
- Lohkon lämmittäminen voi vaikuttaa laajemmin koko moottoriin tasaisesti -> toivottu käyntilämpötila saavutetaan nopeammin niin moottori toimii tehokkaasti.

Molemmat varmaan parempia kuin ei mitään. En stressaisi eroja. Itse ottaisin sen joka on helpommin asennettavissa tai järkevin hinnaltaan.

[insinörtti]

Onkohan minulta jäänyt tässä jotain huomaamatta?

On. Multijet = diesel.

VTT on tästä taannoin tehnyt tiedettä En älynnyt kirjottaa linkkiä/artikkelin nimeä muistiin, mutta taulukot tuli talteen. 6 autoa testissä ja kolmesta mittailtiin lämpötilloja esilämmityksellä ja ilman. Testit tehty ilmeisesti -20 °C lämpötilassa.

• Audi A4 1,8 bensa 500 W (letkulämppäri?), 3 h lämmityksellä öljy -17°C, neste +85 °C, sylinterikansi +15 °C

• Datsun kasvain 1,6 diesel, 5 kW polttoainelämmitin 40 min: öljy -10°C, neste +65 °C, kansi +40 °C

• Ford Fiesta 1,0, 300 W pintakiinnitys 3 h lämmityksellä öljy +28°C, neste -5 °C, kansi -12 °C

Yllättävän nihkeästi polttoainekäyttöinen lämmitinkin öljyjä lämmittää. Tosin pumppukierto näkyy pienempinä lämpötilaeroina kuin letkulämppärin kanssa. Pintalämmitin lämmittää öljyt tehokkaasti, mutta lämppäristä ei nyt ihan kauhean kuumaa ilmaa pukkaa -5 °C litkun kanssa enkä usko öljynkään kovin kuumana pysyvän kiertäessään -12 asteisessa sylinterikannessa.

PA säästön olivat laskeneet hassusti kilowatteina; lukemat 0,18/0,88/0,33. Tavoitteena ilmeisesti todistaa, ettei esilämmitystä tarvita, koska sähkö maksaa enemmän kuin säästynyt polttoaine. Audin kohdalla säästö 0,02 l, mutta dieselien tapauksessa vajaa desi. Myös vaikutuksen auton moottorin "normaalin" +55 °C lämmön saavuttamiseen mittasivat ihan olemattomaksi. Suurin vaikutus audissa (6 vs. 10 min). Kaikki muut tarvitsivat liki 20 min eikä esilämmitys auttanut. Datsunin tapauksessa taisi syynä olla se, että polttoainelämmitin pukkasi jo niin hyvin lämpöä, että termostaatti avautui ennen aikojaan.

Prius sai erityiskiitoksen 300 W lämmittimensä suojatoiminnosta, joka kytkee esilämmityksen pois käytöstä kovalla pakkasella lämmittimen rasituksen vähentämiseksi.

[TeroV.]

VTT on tästä taannoin tehnyt tiedettä En älynnyt kirjottaa linkkiä/artikkelin nimeä muistiin, mutta taulukot tuli talteen. 6 autoa testissä ja kolmesta mittailtiin lämpötilloja esilämmityksellä ja ilman. Testit tehty ilmeisesti -20 °C lämpötilassa.

Tästä raportista on varmaan kyse:

https://www.motiva.fi/files/9247/Henkil ... 328-13.pdf

[FinPat]

Letku + säteilylämppäri + akkulaturi + sisälämmitin?

Tai sitten sähköauto talveksi ja jättää ICE:t kesäkäyttöön?

[lerppu]

Letku + säteilylämppäri + akkulaturi + sisälämmitin?

Tai sitten sähköauto talveksi ja jättää ICE:t kesäkäyttöön?

Kolmatta talvea Stelviolla ulkoparkissa ilman mitään esilämmityksiä tai lisälatureita. Aina suorilta kuskin penkki, ratti ja takalasi lämpenemään sekä puhallus ikkunaan täysille kylmään aikaan. Tähän asti ei mitään pulmia, vaikka akku on autoon jo armon vuonna ’17 tipautettu. Alfa Romeo - Suomen kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin, RAW.

[FinPat]

Letku + säteilylämppäri + akkulaturi + sisälämmitin?

Tai sitten sähköauto talveksi ja jättää ICE:t kesäkäyttöön?

Kolmatta talvea Stelviolla ulkoparkissa ilman mitään esilämmityksiä tai lisälatureita. Aina suorilta kuskin penkki, ratti ja takalasi lämpenemään sekä puhallus ikkunaan täysille kylmään aikaan. Tähän asti ei mitään pulmia, vaikka akku on autoon jo armon vuonna ’17 tipautettu. Alfa Romeo - Suomen kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin, RAW.

Ja 940 ketjussa kun ollaan niin varmistetaan että ilmeisesti MultiAir yksikkökin on kestänyt Etelä-Suomen talvet ongelmitta?

[lerppu]

Letku + säteilylämppäri + akkulaturi + sisälämmitin?

Tai sitten sähköauto talveksi ja jättää ICE:t kesäkäyttöön?

Kolmatta talvea Stelviolla ulkoparkissa ilman mitään esilämmityksiä tai lisälatureita. Aina suorilta kuskin penkki, ratti ja takalasi lämpenemään sekä puhallus ikkunaan täysille kylmään aikaan. Tähän asti ei mitään pulmia, vaikka akku on autoon jo armon vuonna ’17 tipautettu. Alfa Romeo - Suomen kylmiin ja vaihteleviin olosuhteisiin, RAW.

Ja 940 ketjussa kun ollaan niin varmistetaan että ilmeisesti MultiAir yksikkökin on kestänyt Etelä-Suomen talvet ongelmitta?

Nyt tuntuu jo vähän kuin yllytettäisiin sanomaan Bloody Mary peilin edessä kolmesti!
Mutta joo - purraan tätä luotia - Multi Air on niin moni-ilmainen kuin se tehtaalta tarkoitettiinkin, ei ongelman ongelmaa!

[TurboJ]

On. Multijet = diesel.

Calixin linkitetyssä listassa diesel-Alfat ovat vähän hassusti omassa erillisessä sarakkeessaan, joka tulee esiin ensimmäisenä. 1.4 Turbo Benzina on erikseen myöhemmässä sarakkeessa. Tämä toki selittyy sillä, että koska eri moottori niin asennuskuvatkin eri. Sama lämmitinelementti kuitenkin kaikissa.

VTT on tästä taannoin tehnyt tiedettä En älynnyt kirjottaa linkkiä/artikkelin nimeä muistiin, mutta taulukot tuli talteen. 6 autoa testissä ja kolmesta mittailtiin lämpötilloja esilämmityksellä ja ilman. Testit tehty ilmeisesti -20 °C lämpötilassa.

• Audi A4 1,8 bensa 500 W (letkulämppäri?), 3 h lämmityksellä öljy -17°C, neste +85 °C, sylinterikansi +15 °C

• Datsun kasvain 1,6 diesel, 5 kW polttoainelämmitin 40 min: öljy -10°C, neste +65 °C, kansi +40 °C

• Ford Fiesta 1,0, 300 W pintakiinnitys 3 h lämmityksellä öljy +28°C, neste -5 °C, kansi -12 °C

Yllättävän nihkeästi polttoainekäyttöinen lämmitinkin öljyjä lämmittää. Tosin pumppukierto näkyy pienempinä lämpötilaeroina kuin letkulämppärin kanssa. Pintalämmitin lämmittää öljyt tehokkaasti, mutta lämppäristä ei nyt ihan kauhean kuumaa ilmaa pukkaa -5 °C litkun kanssa enkä usko öljynkään kovin kuumana pysyvän kiertäessään -12 asteisessa sylinterikannessa.

PA säästön olivat laskeneet hassusti kilowatteina; lukemat 0,18/0,88/0,33. Tavoitteena ilmeisesti todistaa, ettei esilämmitystä tarvita, koska sähkö maksaa enemmän kuin säästynyt polttoaine. Audin kohdalla säästö 0,02 l, mutta dieselien tapauksessa vajaa desi. Myös vaikutuksen auton moottorin "normaalin" +55 °C lämmön saavuttamiseen mittasivat ihan olemattomaksi. Suurin vaikutus audissa (6 vs. 10 min). Kaikki muut tarvitsivat liki 20 min eikä esilämmitys auttanut. Datsunin tapauksessa taisi syynä olla se, että polttoainelämmitin pukkasi jo niin hyvin lämpöä, että termostaatti avautui ennen aikojaan.

Prius sai erityiskiitoksen 300 W lämmittimensä suojatoiminnosta, joka kytkee esilämmityksen pois käytöstä kovalla pakkasella lämmittimen rasituksen vähentämiseksi.

Tuossa onkin taas huippuhyvää dataa VTT:n poliittisesta linjauksesta huolimatta. Harmi sinänsä, että asiat ovat nykyisin niin monimutkaisia. Juuri äsken huomasin, että edellisen käyttiksen (Renault) letkulämmitin on 550W tehoinen. Se on toiminut hyvin, joskin kerran, pari talvessa meinaa auto sammahtaa heti startin jälkeen, koska lämpöanturi reagoi esilämmitykseen. Erittäin pieni kiusa kuitenkin. Giuliettassa ollaan 300W silitysrautojen varassa. Kunpa saisi edes tehokkaan silitysraudan, mutta eikö sellainen olisi sitten tarpeeksi "ympäristöystävällinen"?

Alfa-korjaamolta sanoivat, että MA-Giuliettassa pitää saada neste kiertämään kunnolla, jos haluaa nestelämmitintä käyttää. Tavallinen letkulämmitin ei suositeltava. Sittenhän on myös noita TT Thermo -ja vastaavia kombolämmittimiä, joissa on sisäänrakennettu kiertovesipumppu. Sen pumpun tehosta ei ole tietoa, mutta kestävyys näissä kuuluu olevan todella kehno. Calix taas esim. myy myös irrallista kiertovesipumppua, joka olisikin hyvä ratkaisu kun pumpun jumittuessa ei tarvitsisi vaihtaa koko lämmitinroskaa uuteen. Mutta: siinä missä kombolämmitin maksaa satasen, niin Calixin letkulämmitin maksaa jo yli sen ja erillispumppu yli 200 €. Karu on hinnoittelu jos yhtään haluaa luotettavuutta.

Silitysrautaan nyt kuitenkin taidan kallistua. Ainakin öljy lämpiää hieman, mikä on pääasia. Viimasuojalla sitten autetaan muuta moottoria lämpiämään mahdollisimman nopeasti.

[FinPat]

Viimasuojalla sitten autetaan muuta moottoria lämpiämään mahdollisimman nopeasti.

Giulietta MA:n kanssa viimasuoja on palstakommenttien pohjalta tarpeen myös huohottimen puhtaana pitämiseksi.

[TurboJ]

^
Ilman muuta. Eilen kopsahti Tammersin viimasuoja Matkahuoltoon. Tilasin vielä vastaavaa vaahtomuovia lisäksi erillisen palan niin pystyn virittelemään "välikauden" ratkaisun. Ajatuksena on mahdollistaa viimasuojan käyttö koko talvikauden ajaksi sillä menettelyllä, että toinen alasuojuksista tehdään vaihdettavaksi. Vähemmän kylmän kelin versioon tulisi pienet lisäilmakanavat, jotta välijäähdytin ei ole täysin vailla ilmavirtaa (on muuten hellyttävän pieni välijäähy näissä). Samalla vesijäähdytinkin saisi pienen annoksen viimaa intercoolerin läpi. Kuvittelen vähentäväni tällä myös sitä ongelmaa, mikä joillain on käytössä esiintynyt, että meinaa viimasuojan kanssa jäähdytysnesteen lämmöt nousta pitkissä kiihdytyksissä turhan korkeaksi jopa osin poistuen paisarin korkista ulos.

Tiedä häntä millainen viimasuojaversio on optimaalinen - voi olla, että Tammersin perusmalliin nähden kannattaakin pitää vähän enemmän virtauspintaa avoimena kunhan se tapahtuu kaukana huohotinpöntöstä.

[FinPat]

Next level: Ohjaamosta säädettävä viimasuoja a'la Valmet 502!!

Next level toiseen potenssiin: https://patents.google.com/patent/US8316974B2/en

[TurboJ]

Next level: Ohjaamosta säädettävä viimasuoja a'la Valmet 502!!

Next level toiseen potenssiin: https://patents.google.com/patent/US8316974B2/en

Joskus sata vuotta sittenhän oli termostaattiohjattu jäähdyttimen säleikkö muutamissa autoissa vakiovarusteena. Ei mene kehitys aina eteenpäin, sano.

....

Toiseen aiheeseen:

Roiskeläpät eteen Giuliettaan. Tehdasvarustettahan ei ole edes olemassa. Mitkä läpät?

Foorumilla on ollut aiheesta paljonkin keskustelua vuosien varrella, mutta melkein kaikki linkit valitettavasti rikki ja kuvat kadonneet kaikista viesteistä mitä löysin.

Korja-kumilta joku oli jotain löytänyt, joku taas muistaakseni jonkin ebay-mallin saanut sopimaan. En haluaisi ihan pelkkää metrikumia laittaa. Löytyisikö ideoita jopa linkkien tai kuvien kera? (Kiitos jo etukäteen).

[FinPat]

https://www.ebay.com/itm/304479206312

https://www.alfaowner.com/threads/front ... ed.341482/

[mutt]

Next level: Ohjaamosta säädettävä viimasuoja a'la Valmet 502!!

Next level toiseen potenssiin: https://patents.google.com/patent/US8316974B2/en

Löytyi ainakin vielä -88 mallisesta pönttö-UAZ:sta, kun rada-kuskina semmoista ohjastin. Termostaattiohjattuna puolestaan Lancia Flaminiasta.

[ArttuNaattor]

Satutko muistamaan kuinka pitkään piti piti auton olla johdon päässä, että 20 pakkasasteessa sai jäähdytysnesteen plussan puolelle?

Kävin muistaakseni tolppakelloa kerran siirtämässä, eli 3h taisi olla. Kyllä sen pienemmälläkin aikamääreellä siinä jäähdytysnesteen lämpötilassa näki, mutta ei tietenkään mittarilla asti, neulahan noissa alkaa liikkua vasta 50 asteessa. Isoin hyöty tosta oli öljyjen lämmöissä, siinä nesteen lämmityksessähän ei koneen käynnissä ollessa kauaa mene mutta öljyjen lämmittämisessä menee. Defan lämppäri on ehdottomasti toi parempi kun se tosiaan pulttaantuu tuohon just öljypohjan ja koneen alakerran väliin. Valurautanen lohko kyllä johtaa lämpöä siitä vastuksesta öljypohjaankin hyvin, mutta tosiaan lämmittää sitä konettakin samalla eikä vaan keitä niitä öljyjä. Calixin lämmitysvastuksen paikkaa kun katselin niin se näytti ihan pelkästään öljynkeittimeltä. T-Jet Giuliettan konetilassa on onneksi sen verran tilaa, että öljypohjaakin ylettää yläkautta ihan kädellä siitä etupuolelta kokeilemaan ja lämpöiseltä tuntui

Minuakin kiinnostaisi isompi akku, mutta mahtaako sellainen pysyä latauksessa kun ajetaan paljon pätkäajoa? Sitähän sanotaan, että ellei isomman akun kaverina ole myös tehokkaampaa laturia niin varausaste ei välttämättä pysy riittävänä elleivät ajomatkat ole tarpeeksi pitkiä. Olikos muuten Giuliettan dieselmalleissa samaten tehokkaampi laturi vai pelkästään järeämpi akku?

Pysyi mulla se pienempikin akku hyvin latauksessa, pätkäajoon ei tosiaan tuo isompi akku vaikuta niinkuin täällä onkin jo keskusteltu, se on vaan isompi akku isommilla CCA lukemilla. Kovilla pakkasilla pystyy tarjoamaan huomattavasti enemmän virtaa ja pyöritti paljon iloisemmin. Olettaen tietenkin että on startti mikä sitä pystyy hyödyntämään. Aikasempi auto oli Bravo samalla T-Jet koneella (mutta ilman S&S) ja siihen isomman akun laittaminen ei tuottanut mitään eroa kovemmilla pakkasilla.

[TurboJ]

Kävin muistaakseni tolppakelloa kerran siirtämässä, eli 3h taisi olla. Kyllä sen pienemmälläkin aikamääreellä siinä jäähdytysnesteen lämpötilassa näki, mutta ei tietenkään mittarilla asti, neulahan noissa alkaa liikkua vasta 50 asteessa. Isoin hyöty tosta oli öljyjen lämmöissä, siinä nesteen lämmityksessähän ei koneen käynnissä ollessa kauaa mene mutta öljyjen lämmittämisessä menee. Defan lämppäri on ehdottomasti toi parempi kun se tosiaan pulttaantuu tuohon just öljypohjan ja koneen alakerran väliin. Valurautanen lohko kyllä johtaa lämpöä siitä vastuksesta öljypohjaankin hyvin, mutta tosiaan lämmittää sitä konettakin samalla eikä vaan keitä niitä öljyjä. Calixin lämmitysvastuksen paikkaa kun katselin niin se näytti ihan pelkästään öljynkeittimeltä. T-Jet Giuliettan konetilassa on onneksi sen verran tilaa, että öljypohjaakin ylettää yläkautta ihan kädellä siitä etupuolelta kokeilemaan ja lämpöiseltä tuntui

Hyvää infoa taas, kiitokset. Pystyykö G:ssä jotenkin seuraamaan öljyn lämpötilaa? Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon öljy oikeasti mahtaa lämmetä tuon tyylisen lämmittimen kanssa, joka ei ole suorassa kosketuksessa öljypohjaan. Tuolla aikaisemmin olikin VTT:n tutkimuksesta dataa, mutta säteilylämmitin taisi siellä olla se yleisempi tyyppi, eli suoraan öljypohjaan asennettava, joka sitten tietenkään ei puolestaan vettä kovin paljoa lämmitä.

[ArttuNaattor]

Pystyykö G:ssä jotenkin seuraamaan öljyn lämpötilaa?

MultiAir versioissa on VVT yksikössä lämpötila-anturi (vaatii OBD nuuhkijan jotta saa datan näkyviin), T-Jeteissä ei ole missään. Olen itse miettinyt joko öljytulpan korvaamista tällaisella mihin saisi anturin kiinni myös, tai sitten siihen öljypumpun kyljessä olevaan öljynpainekytkimeen kun löytyisi ihan oikea paine ja lämpötila-adapetri. Ne pitäisi tietenkin johdottaa, mutta ehkä se kierrossa olevan öljyn lämpötila ois se mukavempi tieto. Toi propuun tuleva ois kaikista matalimmassa kohdassa öljypohjaa niin se antaisi varmaankin aina alakanttiin olevia lukemia vaikka kone käy.

https://www.demon-tweeks.com/eu/lma-oil ... or-244354/

[Lumlum]

Next level: Ohjaamosta säädettävä viimasuoja a'la Valmet 502!!

Next level toiseen potenssiin: https://patents.google.com/patent/US8316974B2/en

Joskus sata vuotta sittenhän oli termostaattiohjattu jäähdyttimen säleikkö muutamissa autoissa vakiovarusteena. Ei mene kehitys aina eteenpäin, sano.

....

Toiseen aiheeseen:

Roiskeläpät eteen Giuliettaan. Tehdasvarustettahan ei ole edes olemassa. Mitkä läpät?

Foorumilla on ollut aiheesta paljonkin keskustelua vuosien varrella, mutta melkein kaikki linkit valitettavasti rikki ja kuvat kadonneet kaikista viesteistä mitä löysin.

Korja-kumilta joku oli jotain löytänyt, joku taas muistaakseni jonkin ebay-mallin saanut sopimaan. En haluaisi ihan pelkkää metrikumia laittaa. Löytyisikö ideoita jopa linkkien tai kuvien kera? (Kiitos jo etukäteen).

Motonet Jacky -leikattavat läpät + itseporautuvat ruuvit. Tästä ketjusta löytyy kuvallinenkin esimerkki noin 2018 paikkeilla. Itsellä menossa toteutukseen tässä lähiviikkoina...

[TurboJ]

Mikä lienee oikea kiristysmomentti G:n aluvannepulteille? Googlen arvauslinkeissä 90 Nm on mainittu, mutta tuo kuulostaa kyllä aika kevyeltä, kun muissa autoissa olen tottunut 120-130 Nm arvoihin. Toisaalta näytti kyllä Alfan OEM vanteissa olevan aika ohuenlaisesti materiaalia pulttikartion kohdalla. Miten muuten kompensoisit kevyesti rasvattuja pultteja kiristysmomentin suhteen? Kun meinaa olla välttämättömyys kuitenkin laittaa kierteisiin jotain voitelua ainakin näin Etelä-Suomen olosuhteissa, mutta ohjearvot annetaan kuiville kierteille? Yleensä olen tavannut mennä ihan käsimomentilla, mutta Alfan kohdalla haluaisin vähän hifistellä.

[FinPat]

https://www.engineeringtoolbox.com/torq ... ly%2040%25.

[Pujazuba]

Mikä lienee oikea kiristysmomentti G:n aluvannepulteille? Googlen arvauslinkeissä 90 Nm on mainittu, mutta tuo kuulostaa kyllä aika kevyeltä, kun muissa autoissa olen tottunut 120-130 Nm arvoihin. Toisaalta näytti kyllä Alfan OEM vanteissa olevan aika ohuenlaisesti materiaalia pulttikartion kohdalla. Miten muuten kompensoisit kevyesti rasvattuja pultteja kiristysmomentin suhteen? Kun meinaa olla välttämättömyys kuitenkin laittaa kierteisiin jotain voitelua ainakin näin Etelä-Suomen olosuhteissa, mutta ohjearvot annetaan kuiville kierteille? Yleensä olen tavannut mennä ihan käsimomentilla, mutta Alfan kohdalla haluaisin vähän hifistellä.

121 Nm
Olen käyttänyt tuota momenttia hyvin kevyesti kuparilla voideltuja pultteja mutta joidenkin lähteiden mukaan momentti pitää tiputtaa merkittävästi jos pultit on voideltu.

[Gusse]

^ Tuon Finpatin linkkaaman ohjeen mukaan pitäisi tiputtaa 30 prosenttia.

[FinPat]

Ja voihan tosi hifistelijä laittaa jämähdyksen estoaineita jotka eivät olennaisesti muuta kitkakerrointa jolloin voi käyttää suoraan kuivamomenttia ilman laskukaavoja.

Esim.
https://chestertonlubricants.chesterton ... s/725.aspx
https://chestertonlubricants.chesterton ... s/785.aspx

"No need for torque tension recalculation"

[TurboJ]

Niin onko tuo 121 Nm siis valmistajan suositus..?

Eihän tämä nyt niin tarkkaa oikeasti ole, mutta tottakai ainakin ylikiristäminen olisi hyvä eliminoida.

[Pujazuba]

^Se on alunperin Autodatasta saamani tieto.

[Polforea]

121Nm kuulostaa toisaalta loogiselta. Toisaalta se kuulostaa siinä mielessä kovalta, että raskaammalle 159:lle, jossa on isommat pultit, annetaan 108-112Nm. Varmasti oikealla tontilla kuitennii.

[Pujazuba]

Nojoo se kai riippuu monesta asiasta.
Tuo Autodatan Nm kuitenkin ns käsituntumalla ei ole kovin kireä. Ne jotka vääntää ilman momenttiavainta täydellä urosvoimalla ja jopa seisoo avaimen päällä kuten naapuri tuossa pari viikkoa sitten varmasti vetää törkeästi ylikireäksi.
Sama koskee esim. näitä autopesula / rengaspalvelu paikkoja sillä kun yrittää jälkikiristää käynnin jälkeen niin huomaa että kaikki pultit on kiristetty toiseen ulottuvuuteen jo valmiiksi.

[Polforea]

Joo siis ihan järkevältä tontilta se kuulostaa, eli käy ihan järkeen. Sillai vaan hassu, että on tiukempi kuin 159:ssä, vaikka pienemmältä pultilta ja kevyemmältä autolta odottaisi just toistepäin.

[Pujazuba]

Löysin tämän referenssin joka tukee sun ehdotusta mutta se ei mikään virallinen lähde ole.
https://www.puretyre.co.uk/select-model-Alfa/