Mihin menet, Alfa Romeo?

[alfista]

hmmm... eli tekniikkaa on todellakin hyödynnetty Fiat/Alfa/Lancia välillä, missä sinänsä ei ole mitään vikaa.

Mutta miten Fiat ratkaisee päälekkäisten merkkien ongelman? Aiemmin tekniikkaa käytettiin siis missä siitä vain ikinä oli hyötyä. Nyt ei.

Lisäksi Fiat sai Chrysler kaupoissa joukon erinomaisia tuotemerkkejä ja on pystynyt parantamaan myyntiä kohtuullisella panostuksella alustoihin ja ennen kaikkea designiin.

Ehtiikö emo edes huolehtimaan Alfasta?

[PePe]

Palaan vielä tähän Tipon ja 156:n taustoista käytyyn keskusteluun.
Netissä liikkuu paljonkin puolivillaisesti tehtyjä kirjoituksia, joissa asioiden taustoihin ei ole aina jaksettu perehtyä. Löysillä heitoilla on paha taipumus jäädä elämään omaa elämäänsä verkossa. Näiden autokonstruktioiden osalta asiaa mutkistaa se, että yksiselitteistä ja yleisesti käytettyä kriteeriä ei ole olemassa sille missä muutosten vaiheessa tekninen rakenne muuttuu aiemman versiosta kokonaan uudeksi tyypiksi.

Omassa mielessään jokainen voi tietysti asetella asioita ihan haluamallaan tavalla. Teknistaloudellisen kehityksen kannalta autojen pohjalevy/platform – käsitteen taustalla on yleensä kokonaisuus jossa taloudellisia ja tuotannollisia mittakaavaetuja haetaan käyttämällä samaa perusrakennetta, –suunnittelua ja tuotantoprosessia eri automalleissa. Jos kriteeriksi otetaan neljä pyörää, ratti ja sarjatuotanto, voidaan tosiaan päätyä tuohon aiemmin esillä olleeseen johtopäätökseen että T-Fordin edelleenkehitelmiähän nämä nykyautot kaikki ovat. Toisaalta yksityiskohtien tarkemmalla läpikäynnillä taas päädytään aivan erilaiseen johtopäätökseen.

Fiat Tipon perusrakenne suunniteltiin heti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Fiat-konserni tehtaili sittemmin saman perusrakenteen ympärille aivan huikean määrän autoversioita, etenkin Fiat- ja Lancia – brändiensa alle. Valtaosa malleista tehtiin kloonaamalla samaa rakennetta enemmän tai vähemmän kosmeettisin muutoksin, ja keksimällä autolle taas uusi mallinimi. Autojen rakenne oli enimmäkseen hyvin samankaltainen. Rakenteellisia ominaispiirteitä näille Tipo-pohjalevyyn perustuville klooneille olivat muun muassa aikansa massatuotantoautoille tyypillinen MacPherson- pyöränripustus edessä, akseliväli ja muu alustan perusmitoitus lähellä alkuperäistä Tipoa, ja joustintukiin perustuva takajousitus. Nopeasti miettien merkittävin poikkeus taisi olla Alfa 155 ja sen johdannaiset, joihin samasta perusrakenteesta huolimatta onnistuttiin ymppäämään multilink-takajousitus.
Monistamalla samaa rakennetta konsernin tuotantoprosessit ja –linjat soveltuivat joustavasti eri versioiden tekoon. Harvaa näistä autoista kuitenkaan kovin ylevin ajatuksin muistellaan, muutamaa rajusti modifioitua erikoisversiota lukuun ottamatta. Todennäköisesti toimintamallissa oli taloudellista järkeä, vaikka konserni sittemmin ajautuikin ongelmiin.

Alfa 156 suunniteltiin kymmenkunta vuotta Tipoa myöhemmin. Kuten aina, tuossa oli moninaisia vaiheita, eri tahojen prototyyppejä jne. Tuossa vaiheessa oli jo selvää että Tipon-perusrakenne ei enää vastaa ajan haasteisiin, eikä etenkään uuden mallin markkinasegmentin asettamiin vaatimuksiin. 156:n keskeisiksi teknisiksi ratkaisuiksi valikoituvat mm päällekkäisiin kolmiotukivarsiin perustuva pyöränripustus edessä, akselivälin ja alustan kasvattaminen Tipo-sarjaan verrattuna, sekä multilink-takajousitus. Auton korien lujuustekniset vaatimukset olivat vuosien saatossa kasvaneet, mikä ei alun perinkään ollut Tipo-sarjan erityinen vahvuus. Auton lujuussuunnittelu laitettiin uusiksi, mikä näkyi 156:n korin olennaisena jäykistymisenä. Tehtaan ilmoittama korirakenteen vääntöjäykkyys 110 000kgm/rad ylitetään toki nykymalleissa, mutta oli julkistamishetkellä kokoluokassaan erittäin kova arvo. Tuo sitten osaltaan näkyi mm auton alustan ominaisuuksissa, ja kertoo olennaisista muutoksissa lujuussuunnittelussa. Auton rakenteen ohella tähän päästiin osin tuotantomenetelmiä kehittämällä. Alfa 156:tta (ja siitä kehitettyjä malleja) varten Pomigliano d´Arcon tehtaan tuotantolinja – ja menetelmät uusittiin perusteellisesti. Tämä mallisarja säilyikin sitten tuotannossa pitkälti toistakymmentä vuotta.
Moottorit, vaihteistot ja oheiskomponentit ovat sitten ihan oma lukunsa. Totta kai yksittäisten komponenttien kanssa konserniyhteistyö näkyy, mutta kuten edellä on lyhyesti kuvattu, on 156 kaiken kaikkiaan toteutukseltaan ja rakenteiltaan Tipo-klooneihin verrattuna jo selvästi seuraavaa sukupolvea. Löysät heitot Alfa 156:n rinnastamisesta Tipo-kloonien joukkoon antavat asiasta virheellisen ja harhaanjohtavan käsityksen.

156 oli aikanaan selkeä irtiotto jo uhkaamassa olleesta luisumisesta halvan tusinatavaran joukkoon, ja siitä tuli menestys.
Vähän huolestuneena seuraan tämänhetkistä tilannetta. Jotakin samanlaista tarvittaisiin nyt pikapuoliin.

[Tazio]

^
Toistan aiemman viestinti:

"The Alfa Romeo 156 was introduced in 1997 and won the Car of the Year award in the following year. Based on the previous Alfa 155 (and hence originally on the Tipo floorpan) most of the car was new.
source: carsfromitaly.net

Nyt on sun vuoro panna faktoja pöytään"
Niitä faktoja oisko sulla laittaa pöytään?

-Tazio

[90]

Alfa 166:n pohjalevy - tai platform - ymmärtääkseni on sama kuin Kappassa, jousitusratkaisut taas aivan erilaiset. Hienoja autoja molemmat.

jep jep ja ja näiden platformit taas periytyvät suoraan tipo4 projektista..

[90]

^
Toistan aiemman viestinti:

"The Alfa Romeo 156 was introduced in 1997 and won the Car of the Year award in the following year. Based on the previous Alfa 155 (and hence originally on the Tipo floorpan) most of the car was new.
source: carsfromitaly.net

Nyt on sun vuoro panna faktoja pöytään"
Niitä faktoja oisko sulla laittaa pöytään?

-Tazio

googlettamalla löytyy todellakin melkoisesti tietoa joiden mukaan 156:n perustuu 155:n pohjalevyyn, tosin todella voimakkaasti modifioituna.. täysin siis mahdollista..

[lerppu]

"This site has no official links with Fiat SpA or any of the other companies mentioned within it." - carsfromitaly.net

Googlettamalla löytyy tämäkin: http://www.creationists.org/" onclick="window.open(this.href);return false;

[90]

jeps googlellahan löytyy toki kaikkea "paskaa"... no tuo perustahan on helppo selvittää kun otetaan 155:n ja 156:n vierekkäisillä nostureilla ylös, siitä saadaan sitä todellista faktaa ja saadaan tämäkin narina loppuun koska netistä löytyvät lähteetkin ovat näköjään hieman epäluotettavia, edellämäinittuja en ole päässyt itse vertailemaan mutta
164:n, 166:n sekä Lancia Thema, Kappan pohjalevyt olen sen verta tarkoin päässyt tarkastelemaan että voin sanoa niiden olevan melko identtiset joten on helppo päätellä että perustuvat kaikki samaan..

[Tazio]

"This site has no official links with Fiat SpA or any of the other companies mentioned within it." - carsfromitaly.net

Googlettamalla löytyy tämäkin: http://www.creationists.org/" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false;

:=)

totta, enkä suinkaan väitä, että tuo quottaamani lähde olisi Jumalan sana tai ehdottomasti luotettava. Onpahan vain yksi (ymmärtääkseni kohtalaisen luotettavana pidetty) näkemystäni tukeva lähde muiden lisäksi.

Toisen näkökulman puolesta ei ole vielä kai nähty mitään muuta kuin henkilökohtaisia (sinänsä hyvin jäsenneltyjä ja esitettyjä) näkemyksia?

-Tazio

[palkus]

Onpas menny sanailuksi Miun mielestäni 156:ssa on haikuja tipon pohjalevystä mutta ero on niin suuri että yleisesti puhutaan kuitenkin omasta rakenteesta. Ulkomaan voorumeilla on jotkut yrittänyt sovitella 156:seen tipon/155 pohjapellin osia mutta huonosti on sopivuutta löytynyt. On kai se nyt selvä, että saman konsernin tuotteissa käytetään loppujenlopuksi niin paljon samoja osia/perusrakennetta kuin mahdollista ilman että malleista tulee samat. Uusi Giuliettakin on sitten tipo johdannainen, koska siinä on pellit jalkojen alla 147:sta elikä tiposta

[DaViega]

onko noilla oikeasti väliä, kun yksikään noista autoista ei kärsi huonosta ajettavuudesta, päin vastoin, ovat huonoimillaankin hyviä