2.0 JTS sytkähäikkää tyhjäkäynnillä.

[Jones Lucky]

Moi! Mitäpä mieltä, kun 191tkm ajettu 2.0 JTS GT (2004) tyhjäkäynnillä ”tusahtelee” 3-20s välein epäsäännöllisesti ja nuo tupsahtelut tuntuu ihan persiissäkin. Kiekat pysyy aika tasaisesti 800rpm paikkeilla, mutta aina sytkähäikän tullessa pikkusen heijaa. Ajossa kierroksilla ei mitään ongelmaa eikä auto tee vikakoodeja. Autoon vaihdettu vasta MAF ja etumaiset lambdat. Lisäksi entinen omistaja vaihdattanut imunokka-akselin, kun auto oli käynyt huonosti. Ilmeisesti vanha akseli oli kulunut, kun joku edellisistä omistajista ei ollut huolehtinut riittävästä öljynmäärästä. Kansiremonttikin tuohon on pari vuotta sitten tehty, mutta siitä tosin ei oo ns. virallista dokumenttia, niin ei voi varmaksi sanoa. Voisikohan tuo ongelma johtua siitä nokka-akselin päässä olevasta ajoitus variaattorista? Sille ei mun tietääkseni oo koskaan tehty mitään. Ehkä jokseenkin karkeahko tuo käyntiäänikin. Mulla olis yks ylimääränen variaattori ja korjaus-sarja tallissa, niin kannattaako tuota lähtä kokeilemaan vaihtaa?

[Alfissimo]

JTS käy luonnostaan aika karkeasti ja sellainen hetkittäinen prötäys tyhjäkäynnillä on kuulunut kaikista, joiden kanssa olen tehnyt tuttavuutta. Omassani oli välivaimentimista tyhjä putki pelkän takapöntön kanssa ja siinä se ajoittainen tyhjäkäynti prööpröö kuului todella selkeästi ja oli ehjä.

Ei tietenkään poista jonkun viankin mahdollisuutta, mutta pelkän karkean käynnin ja ajoittaisen prötäyksen takia ei ehkä kannata hätiköidä, jos ajossa toimii, eikä MCSF loista.

[Jones Lucky]

JTS käy luonnostaan aika karkeasti ja sellainen hetkittäinen prötäys tyhjäkäynnillä on kuulunut kaikista, joiden kanssa olen tehnyt tuttavuutta. Omassani oli välivaimentimista tyhjä putki pelkän takapöntön kanssa ja siinä se ajoittainen tyhjäkäynti prööpröö kuului todella selkeästi ja oli ehjä.

Ei tietenkään poista jonkun viankin mahdollisuutta, mutta pelkän karkean käynnin ja ajoittaisen prötäyksen takia ei ehkä kannata hätiköidä, jos ajossa toimii, eikä MCSF loista.

Jep. Ei tosiaan vikavalot pala, eikä tee vikakoodeja ja ajolleen toimii kuin pitääkin niin oisko se sitten tosiaan vaan ominaisuus. Pitää tarkkailla tilannetta ja koittaa tottua tuohon käyntiin. Seuraavan jakopäärempan yhteydessä vois varuilta vaihdella tuon variaattorin. Itelläkin on tosiaan novitecin rosteriputki katalysaattorilta asti.

[Turre]

Ominaisuutena minäkin tuota pidin kunnes perheeseen tuli toinen JTS jonka tyhjäkäynti on paljon, paljon tasaisempi kuin tuo sedan jonka tyhjäkäynti kuulostaa just kuvatunlaiselta ja välillä tärähtelee niin että tuntuu sisällä asti, ei kuitenkaan anna vikakoodia. Tehoero on myös tasaisemmin käyvän hyväksi melkoinen.

Yksi katsastusmieheksi päätynyt entinen Deltan asentaja tuumasi että ei sen noin kuuluisi käydä, ja että tyhjäkäynnin päästöissä (joita virallisesti ei mitata) on liikaa happea. Ei ole tähän päivään selvinnyt että mikä sitä vaivaa, tietysti näissä niitä karstoittumisongelmia sun muita on.

[palkus]

Ei mun jtässä kyllä rötännyt. Jakoremmin kanssa huomasin, että jaon pitää olla just eikä melkein. Mikäli vaikka toinen nenäakseli on on hiukankin pielessä, niin jotenkin se ilmenee. Olen kans monesti maininnut, että puolien pitää olla tikissään.

[Jones Lucky]

Pitänee tutkia sitten vielä. Varsin alkuun ottaa ja kokeilla toisilla puolilla, kun sellasetkin sattuu olemaan hyllyssä.

[Polforea]

Mitä luokkaa tuollasessa pötpötys-jts:ssä on bensatrimmit?

[Turre]

Tuossa mun yksilössä kun viime viikolla oli tilaisuus vähän tätä ihmetellä, FRA n. 1.1 ja DTV -4 tienoilla molemmat bankit. Liekö -4 just sen verran pielessä että kuuluu käynnissä muttei vielä vikakoodia nosta, paremmin käyvässä oli yhden pintaan.

Jotain pientä ilmavuotoa olen epäillyt pitkään, tarkempaan tutkimukseen ei ole tahtonut löytyä aikaa / tilaisuutta. Se tuli joskus todettua ja äskettäin uusinnettua että öljyhöyryjen tuuletusventtiilin (siinä heti kaasuläppärungon takana) tukkiminen vaikuttaa enemmän käyntiin kuin varmastikaan pitäisi, kaasuläppä sirittää kuin viimeistä päivää kun se on auki ja hiljenee lähes kokonaan kun on kiinni. Pitäisi kokeilla vaihtaa se venttiili päikseen noissa ja katsoa mitä tapahtuu, se nyt ainakin on yksi potentiaalinen.

Edit: Taitaa kyllä tuo venttiili olla vaan oire, siitä mitattuna prutkiva antaa -0,4bar ja parempi -0,5bar alipainetta (kun lopulta sain aikaiseksi moisen mittarin hommata). Prosentteina on melkoinen ero.
Edit2: Sitä tuntee taas itsensä tosi älykkääksi, venttiilistä mittaamalla vika voi olla venttiilissä itsessään tai jossain muualla :roll Vielä kun muistais miten se sovinnolla lähti irti, ei tee mieli hajottaa kun näkyy olevan harvinainen osa...

[seppo]

FRA ja DTV korjauskertoimet on lähtökohtaisesti 1,00. Jos DTV on -4, järjestelmä yrittää korjata seosta joutokäynnillä tuntuvasti, JTS moottorissa se jorjataan muuttamalla ruiskutusaikaa ei kaasuläpän kulmaa eikä ruiskutusennakkoa. Kummassa bankissa tuo -4 oli, vai oliko molemmissa, se kertoo paljon? Laajakaistaanturin jatkuvaa signaalia käytetään seoksen laskemiseen, niiden tulee olla molemmin puolin samaa luokkaa kun kaikki on ok, n.2000mV luokkaa. Tutkimatta on vaikea sanoa missä vika piilee, karstaisissa suuttimissa, palotilassa, vuotavissa männänrenkaissa (auto 2004?) .

[TonninAlfa]

Useamman JTS 2.0 -koneisen yksilön harrastuksen varrella kokeneena tyhjäkäynti tosiaan vaihtelee vähän pätkivästä/seilaavasta ihan tasaiseksikin luokiteltavaan. Kulkupuolessa näiden välillä ollut myös huomattavaa perstuntumaeroa, vähemmän yllättäen mm. kansirempattu ja suutinhuollettu yms. käy ja kulkee paremmin kuin saman verran ajettu noilta osin koskematon yksilö.

Täällä kun on selvästi pitkälle vietyä dataosaamista (mitä itsellä ei ole ja karsastan sellaista täysin oma-aloitteisesti hankkia), niin jos kööri pystyisi määrittämään oleellisimmat MESsillä luettavat arvot sopiviin testitilanteisiin (esim. tyhjäkäynti, kiihdytys nopeudesta x -> y vaihteella z tms) niin minulla olisi periaatteessa tällä hetkellä neljällä erilaista elämää nähneellä, ~200tkm ajetulla JTS-koneella mahdollisuus testit toteuttaa ja dataa kerätä. Kohta ehkä jopa viidennellä

[A Bart]

Itsekin muinoin ostin pikkuvikaisen boselift 156 JTS.n kun ostamani 156 TS, jonka taas ostin hihna katkenneena oli niin pirun kiva vehje.
Tuolloin tuli käytyä tuo TS.n variaattori (ja koko kone) läpi kun tessua ihmettelin ja paloittelin.
Suurin ongelma siinä variaattorissa väsyessään on se että startin jälkeen muutaman sekunnin pitää pahaa ääntä, kunnes öljy pääsee muuntimeen ja vaimentaa "klapin" pois.
JTS:n ongelmia taitaa olla karstoittuva imusarja hienon EGR toiminnon takia. Tähän käytin kaksi purkkia forten imusarjan putsarilitkua ja vaikutus oli aikamoinen.
Alakierrosten dieselimäinen vääntö ja yläkierrosten ahdistus poistui aika hienosti.
Enemmän koneeseen tuli varmasti vaadittavaa pirteyttä joka alueelle, ja suostui kiertämään rajoittimeen niinkuin varmaan kuuluukin.
Myöskin suuttimet tuli putsattua muutamaan kertaan eri litkuilla, kun käynti rupesi heikkenemään.
Lopulta silloinen JTS.n omistajahaltija lähti opiskelemaan ja myin sen pois, koska en jaksanut tehdä siihen enää isompaa remppaa kun se saattoi viedä pohjoisen reissulla öljyä ½ -2 litraa öljyä.

[Turre]

FRA ja DTV korjauskertoimet on lähtökohtaisesti 1,00. Jos DTV on -4, järjestelmä yrittää korjata seosta joutokäynnillä tuntuvasti, JTS moottorissa se jorjataan muuttamalla ruiskutusaikaa ei kaasuläpän kulmaa eikä ruiskutusennakkoa. Kummassa bankissa tuo -4 oli, vai oliko molemmissa, se kertoo paljon? Laajakaistaanturin jatkuvaa signaalia käytetään seoksen laskemiseen, niiden tulee olla molemmin puolin samaa luokkaa kun kaikki on ok, n.2000mV luokkaa. Tutkimatta on vaikea sanoa missä vika piilee, karstaisissa suuttimissa, palotilassa, vuotavissa männänrenkaissa (auto 2004?) .

Molemmat bankit oli DTV n. -4, ja FRA yhden pintaan. Olen noita lambda-käppyröitäkin tuijotellut mutta kun ei oikein tiedä mitä siellä pitäisi olla niin se on vähän hakuammuntaa, kiitos vihjeestä täytyy verrata tuohon. 2003 vuosimallia, 2002/3 muistaakseni valmistuspvm. Ei ole öljysyöppö, käynnissä ei veto päällä huomaa mitään muuta kuin että tehoja toiseen verrattuna puuttuu paljon. Kierroksia ottaa kuitenkin iloisesti punarajalle, se tehohäviö toiseen on tasaisesti kautta linjan.

Tässä tosiaan alipaineita olen sieltä mitannut niin on aika selvästi vajaa, -0,4 baria kun paremmin käyvässä -0,5 ja eLearnin mukaan -0,6 on ihanne. Evap-venttiili sulkeutuu ja pitää alipaineen kiinni olleessaan, mutta kone sammuksissa siinä letkussa on iso ero, prötäävästä käsipumpulla laitettu alipaine katoaa humpsahtaen kun toisessa laskeutuu hitaasti viipyillen. Täytyy viikonloppuna jatkaa tutkimuksia...