Omakotitaloprojekti / raksailu

[äölkjhgf]

Lainattu tuolta:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19960516



Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä
10 §

Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:

1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,

2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä,

3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta, sekä

4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan.



Minkälaista sähköä siellä puhelinjohdoissa sitten menee?

[Pasi]

Eikai siellä hirmuset jännitteet voi olla, kun johto on sellasta hiuksen ohutta... Käsittääkseni noin ~50v tasasähköä....

En tosta sähköpuolesta niinkään ole huolissani, vaan lähinnä siitä mitä puhelinyhtiö siihen sanoo!?

[äölkjhgf]

Täälläpäin oli puhelinyhtiö, eli ADSL-tarjoaja sitä mieltä, että vetävät piuhan lähimmältä tolpalta talon seinään ja siitä eteenpäin kytkennät olisi tehtävä itse/omalla kustannuksella.

Ei kai ne mitään sano, jos ei omat kytkennät aiheuta häiriötä muuhun puhelinliikenteeseen

[Pasi]

Joo.... eikai auta kuin alkaa ihmettelemään

[Alfissimo]

Tarviiko niile kertoa...

[Pasi]

Tarviiko niile kertoa...

Ei, mut sit jos tuleeki tilanne päälle, niin sanktio voi olla hirmuinen(?)

[äölkjhgf]

^Kannattaahan se ottaa varman päälle ettei tule sanktioita.

Katselin tuota aiemmin laittamaasi kuvaa remontista. Ilmeisesti kyseessä on aika sokkeloinen talo.
Mietin vaan sitä että jos ilmalämpöpumppuun päädyt niin olisi aina parempi jos ilma pääsisi kiertämään kunnolla talon sisällä.

Omassa kämpässäni on yhden ylimääräisen huoneen seinät purettu ja korvattu parilla pilarilla ja lämpöpumpun kierrättämä ilma pääsee paremmin kiertämään useammassa huoneessa

[Rolle]

10 vuotta sitten oli niin, että ulkoseinään asti oli puhelinyhtiö = korjasivat itse heidän piikkiin, ja siitä sisällepäin omalla vastuulla. Tuskin on siitä muuttunut.

[Pasi]

Njaa, ei tämä nyt niiiiin sokkeloinen ole... pumppu tulee tuohon kuvaan nähden oikeaan etureunaan. Käytävän päässä on makuuhuoneet. Vasemmalla suoraan pumpun puhallussuunnassa on keittiö ja kuvaajan takana olohuone.

Asentaja oli sitä mieltä että tuo olisi paras kohta.

[Aquatica]

Ei tekemistä varsinaisesti omakotitalojen taikka raksailun suhteen, mutta hieman asiaa sivuten.
Eli ikkunoiden ja ovien tiivisteet.

Tässä juuri "hieman" vetoisaa kämppää yritän tiivistää, huoltoyhtiöstä kätevästi sai ehkä joku 100m 3-5mm rakoon tarkoitettua tiivistenauhaa. Tässä nyt on tiivistetty: keittiön tuuletusräppänä, välioven alalista ja puolet parvekkeen sisäovesta. Aikaa mennyt tunteja. Miksikö? No siksi, että joku saakelin vatipää on nitonut vanhat tiivisteet kiinni. Liimatiivisteet. Ja jättänyt lian alle vielä kaiken lisäksi. Siis tiivsiteen ja tiivistettävän pinnan välissä on likaa. Tämähän on ihan normi ja ihan OK, mutta noi niitit. Miksi prkleessä ne on ollut pakko laittaa nimenomaan "ilmavaippapuolelle"??? Eli tiivisteen paksuun, putkiosaan....

Lisäksi sitten kyssäriä vielä tiivistyksestä, kun kylmä ilma ja samalla siis korvausilma, tullee tässä vanhassa kerrostalossa kaiketi vuotavista ikkunoista ja tiivisteistä - kun ei ole tuuletusräppänöitä tai aukkoja laisinkaan. Onko OK, jos menen ja tiivistän oven kauttaaltaan? Parvekkeen sisäovi oli vanhasta tiivisteestään vajaa, yläosasta ~20cm pätkä ja alhaalta ~10cm pätkä oli tiivistevapaata aluetta - ja tietenkin tuolta veti "hieman" jääkylmää ilmaa sisään. En usko, että vaikka tekisin kaksoistiivistyksen kaikille pinnoille, että tästä tulisi mitenkään erityisen tiivis huusholli, mutten viitsisi myöskään tappaa ilmankiertoa kokonaan ja saada hometta seuraukseni...

[Rolle]

Tiivistä U-muotoisesti ikkunat. Ulkopuoli niin, että alalaita auki, ja sisäpuoli niin, että ylälaita auki. Näin ilma kiertää alhaalta ylös ja lämpenee matkalta ja tulee ylälaidasta huonetilaan. Kylmä ilma sekoittuu siten huonetilaan kuumimpaan kohtaan, koska lämmin ilma nousee ylös.

Jos tiivistät liikaa, vetää se korvausilman väkisin rakenteiden läpi ja vedon tunne on varmaa. Mieluummin tasaisesti ja hallitusti siis. Hiilidioksimittarilla voi sitten vielä varmistaa, että ilma vaihtuu riittävästi.

[Aquatica]

^
Olis hieman voinut taas olla tarkempi, yllätys yllätys. Eli siis nuo "ikkunat" on "tuuletusaukot", parikymmentä senttiä leveät ja normaalisti ikkunan korkuiset. Näissähän on vain ja ainoastaan sisälle aukeava, ohukainen luukku.
Parvekkeen ovet on näin "tehtaalta": tiivistämätön, suhteellisen tiukka sovite ulko-ovi. Sitten on kiero kuin kiero savolainen, sisäovi, joka on tiivistetty kuten yllä taisin sanoakin. Eli siellä oli pieni aukko.
Nuo tuuletus"ikkunat" (ulkopuolella on siis pelkästään alaspäin kaatuva ritilä, jolla pyritään kaiketi saamaan vesisateella vesi ohjautumaan ulospäin eikä sisäänpäin) on myös kieroja kuin synti, arviomitalla noin 8mm rako ilman tiivistettä jäänee alareunaan....

Päteekö sama U-tiivistys myös näihin? Eli ylhäältä auki sisemmät ja alhaalta auki ulommat, riippumatta systeemistä? Jos on vain yksi (=sisempi) -> U?

EDIT:
Tiivistyksellä selvästi ollut vaikutusta.
Ennen tiivistystä (ehkä 3h sitten) oli seinälämpötila 18astetta, lattia 16.
Juuri äsken kävin katsomassa (ehkä kolmisen tuntia sitten viimeinen tiivistys tehty, juurikin mittaushuoneeseen) ja lämmöt 20 ja 17,7astetta. Ja nyt tarkenee jotenkuten jo kämpässä t-paidalla ja jopa ilman sukkia, vaikka lattia kylmä onkin.

Eli huomenissa vielä sen verta operointia, että yläreunat auki - vaikka ainakin huussin ilmanvaihdon metelöinnistä päätellen ihan kiitettävästi ilma kiertää vielä. Mittariahan ei ole meikäläisellä, eikä mitään hajua saisiko moista lainaan jostakin.

Makuuhuoneen tuuletusakkuna on sitten peräti kolminkertaisesti tiivistetty, jotta sai vedon pois: luukun alareunat ja molemmat sivut tiivistetty, kuten myös yläosa (tämä kaiketi kannattaisi purkaa).
Sen lisäksi karminpuolelta alhaalla on KAKSI tiivistettä (ulompana ja sisempänä, luukun reunan muotohan on "laipallinen"), jotka yhdessä luukussa olevan tiivisteen kanssa saa juuri ja juuri poistettua vedon alakulmasta. Noh, tekemällä oppii ja tiivisteiden hinta oli 0eur, joten siinä mielessä ei mitään ole menetetty.

[Polforea]

Viikko sitten tilasin nipun rullaverhoja ja perjantaina kävin ne kaupasta hakemassa. Tänään ruuvasin paikoilleen ekat, eli yläkerran 206cm pitkät vaaleat rullikset. Nykyisessä makkarissa oli vanhanaikainen verholauta verhotankoineen, joka ei sellaisenaan sopinut rulliksen kanssa, joten otin sen irti, ruuvasin rulliksen kiinni ja totesin että jesh, toimii jee. Seuraavaksi modasin verholautaa niin että verhotanko nousi viitisen senttiä ylemmäksi eikä enää konfliktoi rulliksen kanssa ja rupesin ruuvaamaan verholautaa takaisin paikoilleen. Eka ruuvi seinään, hässäkkä pysyy paikallaan, seuraava ruuvi kouraan, kohdilleen ja ruuv... *KRUNKS* ja koko ***** romahti lattialle. Verholautahässäkässä ei ole naarmuakaan, mutta seinässä (no, pinkopahvissa/tapetissa) ja rullaverhossa on pienet, sievät reiät muistona. Seinäpinta on menossa muutenkin tulevaisuudessa vaihtoon ja rullaverho onneksi on tarpeeksi pitkä, että sitä voi lyhentää toiminnan kärsimättä niin, että reikä jää pois, mutta kieltämättä ihan vähän otti pattiin.

No, onneksi sauna on kohta lämmin. Vanha Kota tarjoilee hyvät löylyt ja luontoäitikin on vähän suonut lumihankea tarjolle <3.

Jaa niin, saunasta tuli mieleen. Liekö kellään hajua, tekeekö mikään valmistaja puukiuasta, josta saa vesisäiliön näppärästi irti?

[Aquatica]

Meillä mökillä uusittiin puukiuas muutamia vuosia sitten. Merkkinä on muistaakseni Havi, eikä ole vesisäiliötä laisinkaan tuossa. Suhteellisen iso kiuas, mutta soon hyvä just sellasenaan.

[Polforea]

Juu, kyllä mä vesisäiliöttömän kiukaan löydän. Ja vesisäiliöllisiä niin piippu-, vaippa- kuin kylkisäiliölläkin, mutta niissä se säiliö on kaikissa kiinteä tai vähintään useammalla pultilla kiinni ja pointti olisi nimenomaan löytää kiuas, jossa on vesisäiliö, mutta josta sen saa helpolla irti. Ainakin Harvialla ja Aidolla (Narvilla) olisi tarjolla sähköisiä vedenlämmittimiä, mutta sellainen olisi vähän laaman ja vääränhenkisen oloinen ja hankalampi sijoittaa.

Avataan skenaariota, niin kaipuu on helpompi ymmärtää. Mulla on ulkosauna, eli sellainen perinteinen 50-luvulla rakennettu hikihuone pihan perällä. Normaalisti saunon yksin ja silloin säntään saunan päätteeksi sisälle suihkuun, joten pesuvettä ei yksinkertaisesti tarvi, mutta jos on saunaseuraa paikalla, on helpompaa ja tyyliin kuuluvampaa peseytyä siellä saunan puolella, joten mahdollisuus pesuveden lämmittämiseen pitää olla. Just nyt saunassa on vanha Kota-kiuas ja vieressä oletettavasti yhtä vanha 80-litrainen Kota-pata. Tällä järjestelyllä pesuveden saa lämmitettyä vain tarvittaessa, mutta 80-litraisen padan tyhjentely ja täyttö on suorastaan ärsyttävä urakka, eikä sitä sovi lämmittää vajaana eikä mielellään päästä jäätymäänkään, ettei "kattila" muuta muotoaan. Samasta syystä se kiukaan vesisäiliö pitäisi saada irti, ettei sitä tarvi täyttää/tyhjentää turhaan eikä lämmittää tyhjänä. Pienempi pata voisi toki olla toimiva vaihtoehto, mutta jos erillisestä padasta pääsisi eroon, vapautuisi hormi, johon saisi pukuhuoneen puolelle kaminan.

[Alfistipohjoosesta]

Enpä tiedä ko.tilan mahdollisuuksista mutta olen nähnyt että kupariputkea laitettu kiukaan ja piipun putkiyhteen ympärille kiertäen. Putki muuttuu ennen saavia yms letkuksi. Pieni pumppu kierrättää vettä. Kun haluttu lämpötila saavutetaan, pysäytetään pumppu.
Olen vakavissani harkinnut kotiin ko.systeemillä esilämmittäväni, muuten sähköllälämpiävän, käyttöveden. Meillä on pienehkö sähköboileri. Eli saunoessa saisi veden kiertämään tuon piippuyhteen kautta ja se ehtisi lämmittää vettä, ennen siirtymistään säiliöön. Ongelmana vain että kun saunoo (tai kiuas lämpiämässä) ja vedenkulutus nolla niin miten vesi virtaisi ko.linjassa. Muuten vaarana kiehuminen ja paineen nousu. Jos nyt ei räjähdystä niin kuitenkin tuolloin ei lämpöäkään saa talteen. Eli veden pitäisi pystyä kiertämään järjestelmässä vaikka hana kiinni.

[Polforea]

Hmm, tuossapa voisi olla potentiaalista ideaa, kupariputki saattaisi tosiaan kestääkin tyhjänä lämpiämisen. Jos laittaisi rosteripöntön ylös (no, kivitason yläpuolelle, sivusuunnassa nykyisen padan paikalle) ja vetäisi siitä alaspäin putkilinjan, josta alimmasta kohdasta hana ja perään nousu tuon savuputken sopivasti kiertäen, pitäisi kiertoa syntyä jo ihan luonnostaankin, riittäisiköhän tuo ilman pumppua? Tietty esiin nousee se, että kuinka kuumaksi tuolla keinoin vesi lämpiääkään, parempi kuitenkin olisi jos ei turhan helpolla kiehuisi. Tuota voinee säädellä mm. kierrosten määrällä savuputken ympäri, mutta montaa kertaa sitä tuskin kovin mielellään muuttaisi, joten tarvii miettiä homma etukäteen suht. pitkälle.

[Alfistipohjoosesta]

Onko sinulla siis päältä lähtö, eli saisit tuon kierukan kierteen nousevaksi? Tuolloin tosiaan tuo vesi varmaan kiertäisi ihan itsestään, kumpikin pää vain vesitilaan. Vaakalähdössä ei taida vesi tietää mihin suuntaan lähtisi?

[Alfissimo]

Tietty esiin nousee se, että kuinka kuumaksi tuolla keinoin vesi lämpiääkään, parempi kuitenkin olisi jos ei turhan helpolla kiehuisi. Tuota voinee säädellä mm. kierrosten määrällä savuputken ympäri, mutta montaa kertaa sitä tuskin kovin mielellään muuttaisi, joten tarvii miettiä homma etukäteen suht. pitkälle.

Lämpömittari pöntön kylkeen ja hana lähtevään päähän putkea, niin voi kääntää kierron kiinni, kun lämpö sopiva. Siis jos ei erillistä pumppua tarvitse. Näin niin kuin ilman ingenjöörin papereita mieleen tulleena keinona .

[Polforea]

Onko sinulla siis päältä lähtö, eli saisit tuon kierukan kierteen nousevaksi? Tuolloin tosiaan tuo vesi varmaan kiertäisi ihan itsestään, kumpikin pää vain vesitilaan. Vaakalähdössä ei taida vesi tietää mihin suuntaan lähtisi?

Juu, on ja pysyy pystylähtö kiukaan päältä.

Lämpömittari pöntön kylkeen ja hana lähtevään päähän putkea, niin voi kääntää kierron kiinni, kun lämpö sopiva. Siis jos ei erillistä pumppua tarvitse. Näin niin kuin ilman ingenjöörin papereita mieleen tulleena keinona .

Juu, se tietty. Mä mietin jo niin pitkälle, että siitä samasta linjasta saisi tosiaan alimmalle kohtaa hanan, josta saa A) systeemin tyhjäksi saunomisen lopuksi ja B) otettua sitä lämmintä vettä, joten koko linjaa ei välttämättä mielellään sulkisi. Tuon tyhjennys-/käyttöhanan jälkeen voisi tietty sulkuhanan laittaa, silloinhan setti toimisi oivasti.

Tuollaisessa putkiyhteydellä olevassa säiliössä olisi sekin etu, että sitä varmaan tohtisi surutta lämmittää vajaana, kun lämpö tulee vedestä eikä pelti ala tulen vaikutuksesta vetelemään, kuten padan kanssa voi käydä. Voisi siis huoletta tehdä vaikka 40-50l pöntön ja vähällä väellä kipata sinne vettä vain ämpärillisen tai 2.

[Pasi]

... Tää on taas tätä koodikieltä.... "saunaan lämminvesipönttö" ..........



Jätkät on rakentamassa pontikkapannua

[Polforea]

Antaisihan tuo kieltämättä mahkut tislata e85:sta lasin- ja elektroniikanpesunesteet, mutta on ne kaupassakin sen verran halpoja, etten minä ainakaan jaksaisi vaivaa nähdä.

[Pasi]

Voihan sitä ihan harrastepohjaltakin niitä rakentaa

[Carlos]

tyhjennys-/käyttöhanan... ja vähällä väellä kipata sinne vettä vain ämpärillisen tai 2.

Jos löytyy vesipiste samasta hyyskästä, niin..
Tökkäät vesiletkun täyttö-/tyhjennys-/käyttöhanaan kiinni ja täytät sen tölkin siitä samasta.

[Rasvis]

Ei näytä ulkolämpötila kovin hurjasti sähkölaskuun vaikuttavan mutta johonkin sitä elektroonia menee silti. Mistähän seuraavaksi sniiduilisi? IV-koneen sisäänpuhalluslämpötila on härkitty 15 asteeseen ja vehjes väittää pärjäilevänsä pitkälti pelkällä LTO:lla, ulkovaloja ei laiska sähkömies ole jaksanut asentaa kuin yhden lampun, sisävalaistuksen hehkulamput ja halogeenit hukkaamalla voisi pihistää yhden kilowattitunnin per vuorokausi ja saisi vastapainoksi huonompaa valoa.

Tietysti voisi lopettaa suihkussa käymisen ja vaatteiden ja tiskien pesemisen mutta kun ei viitsisi paskallekaan haista. Maalämpöpumpun käyttövesivaraajan lämpötilaa sentään tiputin vähän alemmas siinä toivossa että COPpi vähän paranisi.

Homman painopiste on kumminkin harrastelupuuhastelussa ja yleisessä mielenkiinnossa aiheeseen, näilläkään sähkölaskuilla ei vielä onneksi kauraryynit lopu kaapista

[Alfistipohjoosesta]

Katsoin saman kuukauden. Meillä 47-78KW/vrk. Aaltoilevasti vaihteleva. 50-luvun rintamamiestalo, isohko ulkorakennut ja 6 henkeä. Usein 7 henkeä.

[hagger16]

Rasviksella vääntää kyllä todella tasaista käppyrää. Meillä ulkolämpötila vaikuttaa todella paljon. Ajanjaksolla pakkaskauden alettua kulutus kaksinkertaistui. Meillä näkyy myös hyvin saunapäivät erittäin korkeana, ohuena tolppana ja onpa käppyrä muutenkin todella eläväinen.

[Albertolli]

Tammikuun pohjat tuli 19pv jolloin lukema hulppeat 125 kWh.
Edellinen ja seuraava päivä ~100kWh, joten tuossa näkyy hyvin, ettei 19pv lämmitetty takkaa.
Kyseessä -39 rakennettu murju sähköpattereilla ja yhdellä varaavalla takalla. Patterit ovat päällä keittiössä, lastenhuoneessa, kaksi pientä eteisessä ja kaksi kellarissa.

[Rolle]

Ei näytä ulkolämpötila kovin hurjasti sähkölaskuun vaikuttavan

Hyvä esimerkki siitä, ettei maalämmössä ole, sori vaan, mitään järkeä uudessa kohtuukokoisessa talossa.

Pysyykö lämpötila samana +5 ja -15 vai onko siinä yhtään vaihtelua?

[Rasvis]

Tuli aloiteltua verkoston tasapainotusta tuossa vuodenvaihteen tienoilla joten ihan tarkkaa tietoa sisälämpötiloista ei vielä ole mutta aika hyvin se näkyy 21:n nurkilla pysyvän. Kahdenkympin pakkasilla näyttäisi ennemminkin nousevan kuin laskevan joten lämmityskäyrän yläpäätä voisi vielä vähän trimmatakin.

Maalämmön kannattavuuden osalta tämä talvi ei vielä ole lopullinen tilanne sillä kuormasta puuttuu vielä autotalli. Lisäksi vaakaa kallisti tähän suuntaan se, että mökissä on aika suurikin jäähdytystarve ja maalämpökaivosta pitäisi saada viileätä aika pienellä sähkönkulutuksella. Voi silti olla, että tilanteeseen "sähköinen lattialämmitys + pari ilmalämpöpumppua lämmitykseen ja jäähdytykseen" verrattuna vehkeet eivät koskaan hintaansa hauku mutta meni jo...

[JPeltola]

Hyvä esimerkki siitä, ettei maalämmössä ole, sori vaan, mitään järkeä uudessa kohtuukokoisessa talossa.

Pysyykö lämpötila samana +5 ja -15 vai onko siinä yhtään vaihtelua?

Eikös se että sähkön kulutus ei juuri muutu ulkolämpötilan mukaan ole enemmänkin osoitus siitä että joko talo on erittäin hyvin eristetty tai maalämpöpumppu tuottaa vaadittavan lämmön erittäin hyvällä hyötysuhteella (eli vähällä sähkönkulutuksella)? Tai sitten vähän molempia.

En nyt väitä että maalämpö olisi välttämättä hyvä sijoitus kohtuullisen kokoiseen hyvin eristettyyn taloon, mutta esimerkki jossa sähkön kulutus ei juuri nouse ilman kylmetessä vaikuttaa huonolta todisteelta sitä vastaan.

[Rolle]

Jos ei kulutus nouse, ei lämmitystarvekaan ole kummoinen, kuten lukemista voi havaita.

Kolomosen koppi on toki prosenteissa kova, mutta jos se puristaa pihalle 9MWh energiaa 3MWh:lla, saa sitä lämpöpumppua aika pitkään maksaa niillä säästöillä.

Maaviilennyshän taas ei ole lämpöpumpusta kiinni, koska saahan ne letkut upotettua rakennusvaiheessa ilman suurempaa vaivaa ympäri tonttia?

[JPeltola]

Tuosta kuvasta nopeasti laskien:
+3 C -> -15 C nosti kulutusta ~10 kWh/d

Sisälämpötila ~21 C, kokonaislämmityssähkönkulutus @ -15 C lienee edellisistä extrapoloituna noin 20 kWh/d, eli Nurmijärven vuoden keskilämpötilalla +4 C mennee noin lämmitykseen maalämpöpumpulla sähköä n. 10 kWh/d, suorasähköllä menisi n. 30 kWh/d. Käyttöveden lämmitys kolmelle lienee n. 3000 kWh/a.

Eli lämmityssähkön kulutus vuodessa:
Maalämpö 4650 kWh/a
Suorasähkö 13950 kWh/a

Vaikuttaa kiitettävän hyvin eristetyltä. Maalämmöllä vuosisäästö sähkölaskussa voisi olla 1100€ luokkaa. Uuteen taloon asennetun maalämmön kalliimmat investointikustannukset olisi kuoletettu noin kymmenessä vuodessa? Tuolla kulutuksella ei tarvita erityisen isoa lämpöpumppua eikä syvää kaivoa. Paikalliset energiatuet voinevat pudottaa kuoletusajasta vuoden tai kaksi.

[Rolle]

Ilmalämpöpumpulla sitten suorasähköstä hyvän säädettävyyden avulla se 3-5000kWh pois ja ollaan jossain todellisuuden ja nettiväittelyn välimaastossa.

[UupunutRomeo]

Minkäs kokoinen tölli Rasviksella on?

Oma 120m2 kulutti viime vuonna ~8200kwh. Eristys 200mm villa, yläpohja 100 kova +500 puhallus. Suora sähö ja normi okt varustus.

Millään (edes Ojalan) matematiikalla en saanut maalämpöä omaan mökkiin niin kannattavaksi että olisi kuolettanut itsensä ennen hiipumista.

[JPeltola]

Jos tuohon edelliseen laskelmaan otetaan mukaan se ilmalämpöpumppu, niin sen investointikustannukset pitää toki myös vähentää maalämpöpumpun aiheuttamista lisäkustannuksista. Se jää sitten asukin harkittavaksi mikä on kohtuullinen kuoletusaika. Jos se lämpöpumppu siitä joskus hajoaa niin ei ne asennukset ja kaivot siitä mihinkään häviä.

Sitten kun otetaan se vanha talo jossa menee 30000 kWh/a niin maalämpö onkin äkkiä kannattava vaikka asennuskustannukset ovatkin korkeammat. Ei tarvitse pohtia miten toteuttaa lisäeristämisen niin ettei synny riskirakenteita kosteuden puolesta. Sitten kun se maalämpö on jo asennettu, niin asiallisesti tehdyt lisäeristykset, koneelliset ilmanvaihdot jne. ovatkin sitten jo taloudellisesti kannattamattomia.

[Rasvis]

Maaviilennyshän taas ei ole lämpöpumpusta kiinni, koska saahan ne letkut upotettua rakennusvaiheessa ilman suurempaa vaivaa ympäri tonttia?

Joo, tuotakin tuli mietittyä silloin rakenteluaikaan mutta olin vähän epäileväinen siitä että litku jäähtyisi tuohon pihaan kaivettuna riittävästi. Maaliuoksella jäähdyteltäessä pelataan kuitenkin sen verran pienillä lämpötilaeroilla että laitoin mieluummin varman päälle eli porakaivon, ja sen hyödyntämättä jättäminen lämmityksessä olisi taas tuntunut vähän hölmöltä.

Minkäs kokoinen tölli Rasviksella on?

130 neliön möksä, seinissä villaa 250 milliä ja välikatolla 450 milliä puhallusvillaa. Tuossa on jonkin verran lämpöä haaskaavia rakenneratkaisuja kuten neljä ulko-ovea, puuttuva tuulikaappi, paljon ja isoja(kin) ikkunoita ja vähän normaalia enemmän huonekorkeutta.

Kunhan nyt kelit kävisivät sopuisammiksi ja timpuri vähemmän laiskaksi niin pitäisi vielä naputtaa loppuun tuo 190 kuution autotalli. Ei sen lämmityskään varmaan maata merelle vie kun siellä ei sentään tarvitse 21 astetta pitää mutta jotain kuormaa tuo kuitenkin. Lisäksi tekisi mieli muuttaa tuo kylmä varasto puolilämpimäksi mutta katsotaan nyt, saattaa löytyä vielä jotain muutakin piperrettävää ennen sitä.

Onko JPeltola ehkä työn puolesta lämpöpumppujen kanssa tekemisissä? Jokamies tuskin vetää tuota ekstrapolointia hatusta

[UupunutRomeo]

^ "huonoja" ratkaisuja on minullakin, kolme ovea joista kaksi isolla lasilla. Lisäksi neljäs ovi on 3*2,85 tallin nosto-ovi....

[JPeltola]

Onko JPeltola ehkä työn puolesta lämpöpumppujen kanssa tekemisissä? Jokamies tuskin vetää tuota ekstrapolointia hatusta

En ole työn puolesta missään tekemisissä lämpöpumppujen enkä talotekniikan kanssa, mutta muuten kyllä energian ja virtausten.

Lähiviikkoina pitäisi tosin muuttaa 60-luvun Siporex taloon. Siihen liittyen tuli joku aika ynnäiltyä erilaisia vaihtoehtoja myyjän ilmoittamien lukemien perusteella. Niissä laskuissa maalämpö vaikutti erittäin kilpailukykyiseltä. Tarkoitus ei nyt ole kuitenkaan ensialkuun tehdä muuta kuin tilkitä pari ilmavuotoa yläpohjasta ja ottaa olemassa oleva ilmalämpöpumppu lämmityskäyttöön. Lisäksi sieltä hajosi joulukuussa 30 vuotta vanha öljypoltin ja myyjä vaihtoi sen uuteen. Pitää seurailla muutama vuosi että paljon sitä öljyä oikein kuluu. Kellarin pattereihin olisi myös hyvä saada termostaatit.

[hagger16]

Oma 120m2 kulutti viime vuonna ~8200kwh.

Pienellä Uupunut menee. Leivinuunilla varmaan lämmitellään? Meillä on 220m2 lämmitettävää ja vielä hetken neljän hengen talous. Lämmitys- ja käyttösähköä on mennyt yhteensä 22000kwh/a. Pilpillä mennään, vaikka maalämpö olisi ollut pidemmän päälle edullisempi. Itse "ihastuin" pilpiin edellisessä talossa, joten valitsin sen tähänkin. Olen yrittänyt miettiä keinoja taklata joulu-helmikuun huippukulutuksia pienemmäksi, kun niistä muodostuu varmaan puolet vuoden kulutuksesta. No, varaavatakka auttaa jotakin.

[UupunutRomeo]

Onko JPeltola ehkä työn puolesta lämpöpumppujen kanssa tekemisissä? Jokamies tuskin vetää tuota ekstrapolointia hatusta

En ole työn puolesta missään tekemisissä lämpöpumppujen enkä talotekniikan kanssa, mutta muuten kyllä energian ja virtausten.

Lähiviikkoina pitäisi tosin muuttaa 60-luvun Siporex taloon. Siihen liittyen tuli joku aika ynnäiltyä erilaisia vaihtoehtoja myyjän ilmoittamien lukemien perusteella. Niissä laskuissa maalämpö vaikutti erittäin kilpailukykyiseltä. Tarkoitus ei nyt ole kuitenkaan ensialkuun tehdä muuta kuin tilkitä pari ilmavuotoa yläpohjasta ja ottaa olemassa oleva ilmalämpöpumppu lämmityskäyttöön. Lisäksi sieltä hajosi joulukuussa 30 vuotta vanha öljypoltin ja myyjä vaihtoi sen uuteen. Pitää seurailla muutama vuosi että paljon sitä öljyä oikein kuluu. Kellarin pattereihin olisi myös hyvä saada termostaatit.

Ilppi kovaan käyttöön, öljykamina hyviin säätöihin, termarit, ja jollei teillä lotrata ihan tolkuttomasti veden kanssa niin 300L Lvv sarjaan kattilan kierukan kanssa. Jos jostain löytyy Vilppi todella halvalla niin kattilan kylkeen semmoinen.
Kaksoispesä kattila on myös kova sana jos puuta löytyy omasta takaa...muutoin kannattaa unohtaa.

Paljonko edellinen omistaja ilmoitteli kulutuksiksi, öljylle ?.

Katselin omia tämän viikon kulutuksia Elenialta....10-16kwh/d...johtuu siitä että lattiaan on varautunut lämpöä melkoisesti kylmän jakson aikana ja nyt lämmöt putosi nopeasti. Normisti pvä kulutus pyörii ~25kwh.

[UupunutRomeo]

Oma 120m2 kulutti viime vuonna ~8200kwh.

Pienellä Uupunut menee. Leivinuunilla varmaan lämmitellään? Meillä on 220m2 lämmitettävää ja vielä hetken neljän hengen talous. Lämmitys- ja käyttösähköä on mennyt yhteensä 22000kwh/a. Pilpillä mennään, vaikka maalämpö olisi ollut pidemmän päälle edullisempi. Itse "ihastuin" pilpiin edellisessä talossa, joten valitsin sen tähänkin. Olen yrittänyt miettiä keinoja taklata joulu-helmikuun huippukulutuksia pienemmäksi, kun niistä muodostuu varmaan puolet vuoden kulutuksesta. No, varaavatakka auttaa jotakin.

Ei ole leivinuunia eikä takkaa. Ilppejä on kaksi.

[Rolle]

Jos tuohon edelliseen laskelmaan otetaan mukaan se ilmalämpöpumppu, niin sen investointikustannukset pitää toki myös vähentää maalämpöpumpun aiheuttamista lisäkustannuksista.

Näin on, mutta valitettavasti heikentää vaan tuon MLP:n tilannetta. Loppupeleissä tässä pelataan niin pienillä eroilla, että enemmän rahaa menee, kun vaimo alkaa sisustaa uutta taloa. Hyvä eristys, lattiaan varastoitunut lämpö ja mahdollinen takan kanssa fiilistely voisi vaan kuvitella aiheuttavan tuskaista ylilämpöä herkästi, vrt. sähkölämmitys joka reagoi heti lisälämpöön. Ei Rasviksen tapauksessa kun ymmärtää kokonaisuuden päälle "vähän" paremmin kuin normiasuja.

Sitten kun se maalämpö on jo asennettu, niin asiallisesti tehdyt lisäeristykset, koneelliset ilmanvaihdot jne. ovatkin sitten jo taloudellisesti kannattamattomia.

Joo tää on hauska havainto, kun MLP on asennettu on tosiaan kaikki muut keinot kannattamattomia sen jälkeen

[Rasvis]

Hyvä eristys, lattiaan varastoitunut lämpö ja mahdollinen takan kanssa fiilistely voisi vaan kuvitella aiheuttavan tuskaista ylilämpöä herkästi, vrt. sähkölämmitys joka reagoi heti lisälämpöön.

Ei kai se lämmönlähde tuossa ole ratkaiseva vaan jakelutapa? Jos sähköllä lämmitetään radiaattoreiden sijasta lattiaa niin tilanne taitaa reagointinopeuden kannalta olla suht sama kuin vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Ja toisaalta voihan se radiaattorikin niellä vettä, vaikkei niitä kai enää uusiin omakotitaloihin juuri asennellakaan.

Fiilistelyä tuo meidänkin takanpoltto on, kalikka tai kaksi kerrallaan hiljaisella tulella. Jos lämpö tulisi jostain muualta kuin lattiasta niin takalla voisi tehdä jotain hyödyllistäkin, tai sitten pitäisi olla vesisäiliötakka. MöLPin kaverina taitaa olla ihan se ja sama, pääasia ettei tule liian kuuma

[Rolle]

Joo suorasähköä tarkoitin, jäi tarkentamatta kun siihen tässä verrattiin aiemmin

Radiaattorit vs. näkymätön lattialämmitys taitaa olla yksi ratkaiseva tekijä monesti lämmitystapavalinnassa. Sitten se perustellaan copilla ja lämmitysjärjestelmämyyjän laskemilla euroilla

[Rasvis]

Kyllähän se näkymättömyys tässäkin ratkaisussa painoi. Toisaalta laatoitetuille lattioille olisi joka tapauksessa pitänyt viritellä jonkin sortin mukavuuslattialämmitys. Näillä lämpöhäviöillä sitä ei vaan "mukavan lämpimänä" voi pitää ettei kojussa tule kuuma.

Autotallissa lattialämmityksen voi sentään perustella sillä että on kivempi maata noiden romujen alla kun on edes lämmin lattia

[mutt]

Tässä kun on reilulta kahdelta vuodelta nyt kokemusta ILP:istä kahdella sisäyksiköllä, niin kyllä se tällaisen 50-luvun purulinnan tapauksessa itsensä kuolettaa jo inhimillisessä ajassa. Tuollaista 5000kWh leikkaa sähkönkulutuksesta, kun päälämmönlähteenä on suorasähkö, ja puuta poltetaan tulisijoissa minkä keretään (jos ei poltettaisi. leikkaisi enemmänkin.) 5500kWh lähti ensimmäisenä vuonna kulutuksesta. Nyt on kulutus asettunut tuonne 17000kWh/vuosi tuntumaan. Kulutusta ja ulkoilman lämpöä seuraamalla huomaa, että pakkasen kiristyessä yli -20°C:n alkaa sähkönkulutus pomppaamaan vanhoihin, ennen ILP:iä oleviin lukemiin, vaikka lämpöä tuo jaksaakin puskea jonnekin -25°C asti.

Ilmanvaihtoa parannettiin, niin heti nousi sähkönkulutus selvästi. Yläkerrassa on yksi huone, joka käytännössä lämpeää vain sähköpatterilla, kun ei sinne ilma muualta kierrä. Nyt kun uutta ilmaa tulee ulkoa, niin patterikin hehkuttaa koko ajan. Kaikkian 170 neliötä, seinissä 10cm puru + 5cm villa (yläkerrassa paikoitellen purun paikalla villaa, vanhojen sivuvinttien kohdilla), lappeilla käsittääkseni 15cm villa ja yläkolmion päällä purua ehkä 20-30cm tai jotain. Lumet tulee kuitenkin peltikatolta alas vasta sitten, kun on plussan puolelle menty, että ei tuo ihan hatara ole, vaikkei tätä päivää edustakaan.

[Eero]

Onko täällä kenelläkään kokemusta/tietoa keskeneräisen omakotitalon hankkimisesta?
Tiedossa olisi omalla tontilla pönöttävä puutalo, jossa rakentaja on pari vuotta asunut. Alakerta on lähes valmis, mutta yläkerta vielä vähän vaiheessa. Talo pitäisi maalata, sokkeli pinnoittaa, piha tehdä ym. Talli löytyy myös, mutta siinä on vasta käytännössä seinät, villat ja katto.
Suurin ongelma tässä on se, että talo on rakennettu tarkastuksia pidemmälle ja leimatut rakennepiirustukset puuttuvat.
Rakentaja on ollut alan ammattilainen, mutta loppuvaiheessa on mennyt lusikat jakoon.
Kuvat pystyy teettämään jälkikäteen, mutta mitä sudenkuoppia tuollaisessa voisi olla?

[Abarth]

Kantsii kysellä paikallisesta rakennusvalvonnasta.

[Rasvis]

Pientä jännitystähän tuollaisen kanssa voi olla, peittyvät työvaiheet kun voivat olla tehty melkein miten vaan. Valitettavasti "ammattilaisuus" ei tunnu nykyään olevan tae yhtään mistään.