Alfabbs.fi

jaacco kirjoitti:^ GT elää unelmaa

Joku vois sanoa jopa että painajaista.
Mahottomasti urakkaa viel, mut mihis tässä kiire valmiissa maailmassa.

[quote][/quote]

Olis se paat komiaa ajaa Alfalla tuonne yläkertaan

Itse tuli myös aikoinaan katseltua vanhaa maatilaa, mutta eihän niitä silloin ollut myynnissä. Täytyy nostaa hattua GT:lle. Komea tulee, kun vaan jaksaa puurtaa!

Kyllä sinne ylöskin jotain mahtuu.

Kuvassa 4 fiudea.

Mäkin haluun tommoset harrastetilat

Mäkin haluun kunnon välipohjan, oma on hirsinen ja melko hapan, saa kattoo mihin kävelee saati mihin auton tökkää.

Tosi kateutta herättävä aihio, tuommonen ryhdikäs tiilinavetta.

Tuolla tosin ei liene varsinaisesti suositeltavaa ruveta hitsaushommiin

Tuomas K kirjoitti:Tuolla tosin ei liene varsinaisesti suositeltavaa ruveta hitsaushommiin

Pihassa on toki erillinen lämmin tallirakennus moiseen hommaan.

on toki Laita kuvia koko tiluksista, on muuten makee paikka.

Jossain vaihees.
Pitää siivoilla ja järjestellä ensin paikkoja, että kehtaa laittaa kuvia.

Tuomas K kirjoitti:Tuolla tosin ei liene varsinaisesti suositeltavaa ruveta hitsaushommiin

Mitä ihmettä, eihän Alfoja tarvitse hitsailla...kai ? (koputan puuta )

JT

Jiitee kirjoitti:

Tuomas K kirjoitti:Tuolla tosin ei liene varsinaisesti suositeltavaa ruveta hitsaushommiin

Mitä ihmettä, eihän Alfoja tarvitse hitsailla...kai ? (koputan puuta )

JT

Ei tuolla, Lahden seudun Alfat Alfissimo hoitaa mun tallissa

Mullakin alkoi "loma". Valitettavasti vaan tästäkään ei tule autotallia
80m2 tulossa. Runko kasattiin appiukon kanssa viikossa, nyt on jo kurkihirret nostettu ja välipohjan runko valmis. Vesikatto tarttis tälläviikolla saada. Alkaa vaan vähän voimat hiipuu päivä päivältä

Kun en tästäkään asiasta mitään tiedä, niin kuinkas kauan tuollaisten tukkipuiden pitää kuivua, että voi rungon tekoon käyttää?

Jaa-a. Määkin vaan rakennan

Nää on talvella kaadettuja ja keväällä kuorittuja, eli siis kuivia. Mutta oon kyllä sitämieltä että tuskin merkkaa juuri mitään etenkin jos kaikki on yhtä märkiä ja kutistuu jokseenkin samanverran. Semmonen iso ero tietysti on että tuoreita painavia tukkeja on huomattavasti ikävempi käsitellä kuin kuivia. Etenkin kun pystyttää käsivoimin.

No, ainakaan väliseinäkoolauksia ei kannata kostuttaa enää sen jälkeen, kun pinnat ovat valmiita. Saattaa tulla halkeamia kaakeleihin, ehkä myös repeämiä tapetteihin, kun taas kuivuvat.

^toki, asuinrakennusta tehdessä on vähän eri toleranssit kuin eläinsuojaa tehdessä

Epezi kirjoitti:^toki, asuinrakennusta tehdessä on vähän eri toleranssit kuin eläinsuojaa tehdessä

Eläinsuojaa? Sori, tsiigasin vain että puu ja kosteus.

Nimittäin kesällä 1985 olin laattamiehen abbarina. Lokaalin rivitalon kylppärit laatoitettiin perjantaina. Menin maanantaina repimään saumanaruja ja sitä klinkkerin ropinaa! Betoniseinä oli aivan märkä, ei siinä laasti kuivunut. Sitten kurkattiin keittiö- ja pikkuvessalaatoitukset, olivat ok. Kuivaimet sisään ja parin päivän päästä ehjät laatoitukset olivat koolauskohdista halki.

Selitykseksi löytyi se, että laatta oli valettu roudan päälle, joka sitten oli sulanut ja kapillaari nostanut vedet rakenteisiin. Ai miksi rakentaminen onkaan Suomessa kallista? MmmööÖ, työvoimakustannukset? -not.

Tuomas K kirjoitti:Pientä pintaremonttia rivitalonpätkään.

Eteisestä purettu kaapit ynnä muut ulokkeet:


Parketti hävinnyt ja haettu kaakelilujaa lattian levyttämiseen:


Levyt lattiassa:


Tarttis seuraavaksi lähteä hakemaan kaakeleita ja laastia että saisi lattian valmiiksi.

Pikkuhiljaa alkaa näyttää siltä että jotain edistystäkin tapahtuu:



Jos tuon eteisen saisi vaikka alkuviikosta valmiiksi...

^On vähän tämänpäivän näköisempi eteinen.

^^ Mitä noil kattopaneleille tehtiin?

^^Joo, oli vähän jo elähtäneen näköinen ennen remppaa.

^Kattopaneelit on valkolakattu.

Tuossa asennellessani uusia tiivisteitä maalattuihin ikkunankehyksiin huomasin että kolmikerroksisissa laseissa ainoastaan sisin lasi on tiivistetty, keskimmäinen ja uloin ovat tiivistämättä. Tyypillisestihän nuo taitaa olla niin, että tiivisteet on sisimmän sisäpuolella ja keskimmäisen ulkopuolella ja uloin tiivistämättä.

Mahtaisiko siitä olla hyötyä jos tuon sisimmän ja keskimmäisen lasin välin tiivistäisi? Onko siitä haittaa? Miksi tuo on noin tehty ylipäätään? Tönö on vuodelta '84 ja tiivisteet on noin ihan alkuperäisesti.

Korjaustieto.fi käskee tiivistämään kaikki välit, jättäen toki keskimmäiselle ja ulommaiselle lasille tiivisteisiin hengitysreiät nurkkiin. Täytynee sitten tiivistää kaikki, jos tuolla jotain etua saisi aikaiseksi.

Talven aikanahan sen sitten näkee kuinka paljon huurtuu, ei kai tuossa mitään isompaa riskiä muuten ole.
Yleensähän välilasi on tosiaan jotenkin kiinni sisälasissa. Mulla ne on vanhoissakin ikkunoissa ihan pariksi liimattu paketti samassa pokassa. Faija laitto 2-lasisiin sisälasin sisäpuolelle lisälasin muovilistan avulla.

Joo, tossa on kolme erillistä lasia. Hiukan tosiaan yllätti että vain sisin oli tiivistetty... No, talvella sen tosiaan näkee, miten toimii. Jossain sanottiin että sen keskimmäisen lasin tiivistämisellä voisi saada lasin pintalämpötilan talvella jopa 2 - 3 astetta ylemmäs, kelpais kyllä.

Millainen ilmavaihto siellä on?

Koneellinen poisto huippuimurilla. Alkujaan ei ole tuloilmaventtiileitä kuin saunassa, itse olen tehnyt ikkunan tiivisteisiin raot että imee sieltä.

kterkkila kirjoitti: Noin se on tehtävä. 7 neliötä 15mm solukumimattoa, 20m teippiä ja puoli litraa liimaa tulossa, joten eiköhän se noilla eristetä

Nyt on.

^Tossa on jo tyyliä

Täällä on tiivistetty ikkunoita. Reilut 60 metriä on mennyt tiivistettä ja pitää lähteä hakemaan lisää kaupasta kun ei tuo riittänyt mihinkään

Ja taas on sadekuurojen ja aika-ajojen lomassa puutarhassa kykitty. Vähän rouheaa tuo kuorike mitä haettiin pensasaitojen juurelle mutta ehkä silmä tottuu? Enkä viitsi mitään kallista "roskaa" laittaa Keksittiin (mielestämme) näppärä tapa laittaa kuorike. Kahta lautaa "liukumuottina" siirtäen ja tiiviiksi taputelleen tuli kerralla valmista tontin reunoilla kiertävän aidan juurelle. Yhdelle sivulle pysyvä reunalauta koska on sen verran rinne ettei toivottavasti valu sitten nurtsille. Tilanne alkaa olla siis kaiken kaikkiaan hyvä, ja pitää ollakin hyvä koska syksy tulee, ja budjetti on käytetty. Eli nyt mennään jo sen mukaan että kun palkka napsahtaa niin hinkataan aina lisää.

-Sokkelin pinta korjailtu
-patolevy
-eristeet
-sadevesi & salaojat
-uusi nurmikko
-uudet aita kasvit
-uusi 2x leveämpi pihatie sidekivillä ja uusi kulkutie etuovelle
-uudet istutukset, tosin vielä kesken (päävastuu ja päätäntävalta vaimolla )

Puuttuu:
Terassi - ensiviikolla
Autotallin ovelle luiskan valaminen ja etuoven "kynnys" - ensi viikolla,ehkä
pihavarasto - joskus?

Järjestys on ehkä väärä mutta loput rahat ajateltiin laittaa terassiin ja varasto varmaan jää tekemättä vielä. Todella tyytyväinen olen vaikka jos aloittaessa olisin tajunnut mihin summiin mennään niin olisiko jäänyt tekemättä? Ehkä oli hyvä kun en osannut varautua

Välilakea, etuovia, sähköistystä ja pihan maisemointia vaille valmista.

Viisi viikkoa takana, vielä olisi viikko lomaa jäljellä.
Vielä kun jaksaisi pyristellä varastoon levyt seinään, maalia pintaan, välipohjaan laudotus ja ovet ja ikkunat kiinni. Viimeistelyt joutuukin sitten tekemään iltasin ja viikonloppuina.

Ajatuksia, mistä löytäisi tällaisen ikkunan aukipitolaitteen / välisulkijan:


Googlaamalla kyllä löytyy, mutta ei oikein mitään joka sopisi noin kapeaan rakoon, kaikissa on kuvissa varsi tuossa puitteiden välissä eikä tuohon mitään varsia mahdu.

http://www.helakauppa.com Tuolta kannattaa kysästä. tuntuu lötyvän monenlaista vanhaa nippeliä.

Helakaupasta näyttäisi saavan noihin vanhoihin kiskoihin sopivia osia, eli saa vanhat kiskot fiksattua toimiviksi, loistavaa

Tämä voisi mennä yleiseen avautumisketjuun, mutta ehkä sopinee tänne paremmin. Eli tällä hetkellä asuntona toimii 70-luvun yksikerroksinen omakotitalo, neliöitä päälle 120. Lämmönjakotapa on vesikiertoinen patterijärjestelmä. Putket kulkevat betonilaatan sisällä, ja ne täytyisi tässä pian uusia. Vesikiertoinen lattialämmitys ja maalämpö kiinnostaa kovasti. Vaihtoehdot ovat ilmeisesti:

1. Uudet putket pattereille pintavetona. Käyttövesi menee jo pintavetona, eli menisi monin paikoin samoja linjoja pitkin. Edullisin vaihtoehto.

2. Lattian pintamateriaalit pois ja betoniin urat lattialämmitykselle. Pölyävä vaihtoehto, ja jatkossa voi lämmittää turhaan maata eikä huoneita. Firmat pyytävät urittamisesta yli 5000 e, mikä vaikutta kovalta hinnalta. Päälle vielä lattialämmityksen hinta.

3. Pintamateriaalit pois ja betonin päälle lämmityslevyt ja lattialämmitysputket. Siisti ja saneeraukselle sopiva vaihtoehto. Lattia nousee hieman, mutta eipä haittaa. Hinta pyörii päälle 10000 eurossa.

4. Lattia piikataan maahan asti, sitten uudet eristeet, lattialämmitysputket ja betonia päälle. Vaatii samalla mm. keittiön purkamisen. Vie paljon aikaa ja vaivaa. Hintaa tälle kaikelle paljon yli 10000 euroa.

Ja se avautuminen: mikään putkifirma, maalämpöfirma tms. ei oikein halua tehdä muuta kuin vaihtoehto 4:ää. Tarjousta täytyy pyydellä useampaan otteeseen, luvataan ottaa yhteyttä eikä oteta, ja lopulta tarjotaan jotain kovaan hintaan (kohta 2). Omakotitaloissa on joo korjausvelkaa, mistäköhän johtuu...

Oletko verrannut maalämpöpumpun hintoja vaihtoehtojen 1 ja 4 välillä? Maalämpö ja patterit on yleensä haaste, kun vaatii yli 65 asteista vettä.

Uudet putket pattereille, vesi-ilmalämpöpumppu ja korkkilattiat, vinyyli tai parketti. Ei laminaattia eikä kaakelia.

Mul vähä samanlaisia haaveita. Tosin itse tehden. Joko roilottaa tai lattiakyprokkia käyttäen. Pelletillä yritän lämmittää. Lattialämmityksellä vois varaajan lämpöä laskea. Käyttövesivaraajan asentelis lisäksi. Vesi ilpo keväästä syksyyn olis kova sana. Ja ku sais nuo aurinkokeräimet väkerrettyä - ei ne osat varastos lämmitä.

Voi tulla aika pitkä takaisinmaksuaika jos pitää piikata lattiat auki maalämpöpumpun hyötysuhteen parantamisen vuoksi. Onhan parempi eristys tietysti mukavampi jalan alla talvella mutta niin kuin Abarth vihjaisi niin tuohon voi vaikuttaa myös lattian pintamateriaaleilla.

Perstuntumalta veikkaisin että jos käyttövettä menee paljon niin vesi-ilmalämpöpumpussa voisi olla ideaa, muuten halvin (ja helpoin) ratkaisu olisi varmaan uusia ne patteriputket ja laittaa niille kaveriksi ilmalämpöpumppu. Ja kovimmilla pakkasilla polttaa takkaa jos sellainen on.

^näin

Maalämpöön mul varaa. Yläpohjan lisäeristys kuite ekakaks, ilmanvaihdon koneellistamisen ohessa ekaks. -77 valmistunu mökki. Takkaa ei ole.
Paljon suunnitelmia/haaveiluja on, kuka ne toteuttaa ja millä rahalla onki toinen kysymys.

Hmm, miksi ne pintaputket pitää vaihtaa?
Vuotaako ne, onko päässeet jäätymään vai mikä syynä?
Omassa talossa oli 60-70 vaihteessa tehty patteriverkko, ja jäätymisen takia piti uusia.
Putkissa ei ollut mitään muuta syytä miksi olisi pitänyt vaihtaa.
Seinien vieressä kulkevat putket toimivat samalla konventiopintoina, ja vähentävät vedontunnetta.

Putket pattereille kulkee valussa ja ne oli ilmeisesti tarkoitus uusia. Käyttövesi kulkee pintana, mutta sen uusimisesta ei tainnut olla kyse.

Abarth kirjoitti:Putket pattereille kulkee valussa ja ne oli ilmeisesti tarkoitus uusia. Käyttövesi kulkee pintana, mutta sen uusimisesta ei tainnut olla kyse.

Näin on. Käyttövesikin on aiemmin mennyt valussa, mutta se on uusittu joskus tämän vuosituhannen puolella. Rautaputket betonissa ja useampi vuosikymmen ilman salaojia aiheuttaa ainakin pientä epävarmuutta. Nyt siis salaojat on hoidettu.

VILP:iin ja korkkilattiaan täytyy tutustua tarkemmin. Talvella mukavuus on hoidettu paksuilla matoilla ja villasukilla. Öljyä on kulunut kohtuudella, ja uudehkon kattilan ja polttimen voisi säilyttää lämpöpumpun rinnalla.

Minulle jäi epäselväksi miksi ne putket pitäisi uusia. Jos salaojien puuttuminen pitäisi laatan niin kosteana, että se todellakin ruostuttaisi putket puhki, niin eikö koko torppa olisi ollut homeessa vuosikymmenet? Onko putkissa siis todellakin todettu uusimisen tarvetta, vai onko kyse kiertävän putkiurakkakauppiaan pelottelusta? Kyllähän noita joskus uusitaan syystäkin, mutta on se aika harvinaista vielä 1970-luvun taloissa.

Maalämpö toimii patterilämmönjaolla oikein hyvin. Itsekin tätä epäilin, mutta kun katselin yhden talven kiertoveden lämpötiloja öljylämmityksellä, niin se alkoi näyttää ihan mahdolliselta. Täällä on juuri ennen öljykriisiä rakennettu (eli sangen niukasti eristetty) talo 1-lehtisin patterein ja maalämpö on ollut käytössä kaksi vuotta. Nämä talvet ovat tietysti olleet vähän näytteenomaisia, mutta toissatalvena oli parin viikon reilun pakkasjakso. Siinä ehti jo näkemään, että lämpö riittää hyvin. Kiertoveden lämpötilaa silloin en enää muista, mutta mielestäni se ei ollut ainakaan yli 60 °C. Suoraa sähköä ei käytetty apuna kertaakaan.

Maalämpöön vaihtamisessa on noin kokemuspohjaisesti kaksi oleellista asiaa:
1) Tee urakka itse. Siinä säästää usemman tuhat euroa rahaa ja saattaapa säästää myös vaivassa. Minulla urakoitsija sössi homman toimenpideluvan hakemisesta alkaen. Kaivon poraamisessa hintaeroa suoraan porarilta ostettuun on 5-10 euroa metriltä.
2) Ota puskurivaraaja, vaikka kauppias kuinka väittäisi, ettei sitä mm. erään kotimaisen toimittajan pumpun kanssa tarvitse. Kyllä tarvitsee, ellei tosiaan vaihda lattialämmönjakoon. Siinähän laatta itsessään toimii varaajana.

Lisäksi sen kaivon syvyydessä ei parane kauheasti säästellä – viime kädessä se lämpö on kotoisin sieltä syvältä. 10-20 metriä lisää ei kokonaisbudjetissa mahdottomia tunnu. Minulle ei kukaan tarjonnut selvästi muita matalampaa kaivoa, mutta näitäkin kuulemma löytyy.

Ei kai tuossa tarvita kuin saneerausputket ja pieni valu, tuskin viisinumeroisia summia tarvitsee maksella?
https://www.uponor.fi/ratkaisut/lattial ... eraus.aspx
Jos laattaa ei ole eristetty kunnolla, saat "maalämmön" lämmönlähteestä riippumatta. Maan lämpeneminen voi muuttaa maaperän ja rakenteiden välistä kosteuden kulkua - sitähän ei tuon ikäisessä talossa ole yleensä paljon ajateltu. Kannattaa perehtyä asiaan, ennenkuin alkaa latomaan seteleitä pöytään.

Esim mun tapauksessa seinien lisäeristys vaatii uudet putket radiaattoreille tahi lattialämmityksen. Liitoksia kun ei mieluusti seinän sisään eristeiden joukkoon. Tiiliverhous täs mun mökis ja lämpölinjat betonilaattojen välis tyroksin joukossa.
Lattialämmityksel vois tipauttaa varaajan lämpöä alemmas ja käyttövesi tulistaa käyttövesivaraajalla. Sopis lämpöpumpuille muutenki paremmin, jos semmosen vaik hommaiski. Ns matalapää talosta jo lattialämmöllä pl talli, mistä pitää vaihtaa kaivo ja muokata muutenki lattia/kynnys nosto-oven tarpeisiin. Samalla menis letkut lattiaan.

Värkkäillyt harvalatoon viikonlopun kolmiorimahuopakattoa. En ihmettele että moista kattoa uutena näkyy nykyään kovin harvoin. On meinaan melkoisen työvoittoinen kate, eikä matskutkaan peltiin verraten edullisia ole. Itse tehtynä tiiviyskin kyseenalainen. Kannattiko? EI.

^No onhan se ainakin nätin näköistä.

Omakohtaiset projektoinnit alkaa pikkuhiljaa vähenemään, eilen oli kaverin ranchilla viimeiset talkoot. Keväällä sattuneen vesivahingon seurauksena meni keittiö ja olohuone lähestulkoon runkoa lukuunottamatta purkuun. Keittiö tuli käyttökuntoon jo viime kuun puolella, ja tänään pääsevät kantelemaan olohuoneeseen muutakin tavaraa kuin rakennusmateriaalia.
Oman talon projekteissa vielä tänä syksynä vuolukivitakka tupaan, aikaisemmin tänä kesänä tehtyä tuvan maalaus ja yläkerran vessaan vesieristys ja suihku.

Kaikenkaikkiaan 1,5m kivijalkaa tuli penetroitua viikonloppuna, jotta saa pannuhuoneesta autotalliin vietyä lämpökanaalia.

BTW. jos jollakulla on päijäthämeessä tai likellä päijäthämettä käytettyjä isohkoja 2-kerroksisia pattereita nurkissa pyörimässä ylimääräisenä, niin privaa mulle pliis..