Alfabbs.fi

Talossamme on kulmaikkuna jonka kulmapilari on metallinen. Metalliputki jossa anturat ylä ja alapäässä.
Pakkasilla varsinkin nuo anturat hohkaavat kylmää sisään niin että jopa jäänmuodostusta esiintyy "ikkunalaudalla".
Viime kesänä eristemiehet eristivät kulmaa ulkopuolelta, mutta voisiko sitä eristää vielä sisäpuoleltakin ja millä (ohuella) aineella?

heme kirjoitti:Kesällä tuloilman jäähdytykseen voi käyttää ns. maakylmää, eli maassa tarpeeksi syvällä kiertää putkistossa glykoli.

Joo, työkaveri esitteli samanlaista ajatusta. Lisäksi tuolla synsteemillä voisi ajatella hoitavansa tuloilman esilämmityksen kovimmilla pakkasilla - kai sillä voisi saada nostettua lämpötilan nollan huitteille ennen LTO:ta ja jälkilämmitystä?

Ongelma on lähinnä, että tuolle pitäisi kait kuopia sata metriä kaivantoa ennen kuin sen voisi kuvitella toimivan. Kauankohan kaivurimies tuollaista tekee? Kuokkahan on kuitenkin tilattava tontille perustusten ja salaojitusten tekoa varten joten ehkei tuo kuopiminen toisi kovastikaan lisähintaa.

Yksi vastaavamestariehdokas ehdotti hakemaan samaa hyötyä kaivamalla tuloilmakanavan 50 metrin matkalta maahan. Varmaan toimisi tuokin, mutta sieltä töttöröstä pitäisi jollain tempulla järjestää kondenssivesi pois.

Rasvis kirjoitti:

heme kirjoitti:Kesällä tuloilman jäähdytykseen voi käyttää ns. maakylmää, eli maassa tarpeeksi syvällä kiertää putkistossa glykoli.

Joo, työkaveri esitteli samanlaista ajatusta. Lisäksi tuolla synsteemillä voisi ajatella hoitavansa tuloilman esilämmityksen kovimmilla pakkasilla - kai sillä voisi saada nostettua lämpötilan nollan huitteille ennen LTO:ta ja jälkilämmitystä?

Meillä on n. 200 metriä 40 mm putkea maastoon upotettuna. Ei tullut yhtään turhaa kaivausta, kun laitettiin kiertämään imeytyskentän pohjan kautta. Parin kuukauden päästä jo tietää miten toimii.

Tuollaisesta tuloilmakanavan maahankaivamisesta mullekin kertoiltiin, mutta lopulta jäi se mielikuva, että paljon enemmän voi tulla ongelmia, kuin hyötyä.

Keskustelin kaverin kanssa joka työkseen aiheesta neuvoo ja aihetta tutkii. Sen pohjalta maakylmä on hifistelyä, koska se ei korvaa mitään. Eli suhtautui epäilevästi siihen, että kesällä saisi pelkästään tuloilmaa jäädyttämällä asuntoa kuumana päivänä viileäksi. Ei se maakylmä toisaalta "mitään" maksa kuten tässä on jo todettu ja toimii aika itsekseen, joten uudisrakennuksissa ihan jees.

Ilmalämpöpumppua suositteli kylläkin sen takia, että kesällä sillä voi oikeasti jäädyttää asunnon ja reagoi paljon nopeammin kuin vesikiertoiset systeemit. Kustannussäästö on +-, miinuksena saa ruman pömpelin seinään, mutta hyvänä puolena tehokas lämpötilan muutos.

Taitaa olla tosin netin kovimpia väittelyaiheita nämä lämmitysmuodot tällä hetkellä

Rasvis kirjoitti:Yksi vastaavamestariehdokas ehdotti hakemaan samaa hyötyä kaivamalla tuloilmakanavan 50 metrin matkalta maahan. Varmaan toimisi tuokin, mutta sieltä töttöröstä pitäisi jollain tempulla järjestää kondenssivesi pois.

Itse en kyllä lähtisi tätä tekemään. Sen pitäisi olla jotenkin huollettavissa, kun ties mitä siellä rupee kasvamaan. Mutta jos tykkää, että talo haisee maakellarilta niin mikäs siinä .
Eikö tosiaa ole sellaista koneellista ilmavaihtokonetta johon tuo ilmalämpöpumppu on integroitu. Silloin ei tulisi sitä rumaa sisäyksikköä ja se ilmanvaihtokone on joka tapauksessa asenettava. Se tosin vaatisi kaikkien ilmakanavien eristämisen, mutta sen ei luulisi olevan mikään iso kustannus...

Seinään kiinnitettävät pömpelithän kierrättävät sisäilman ja ottavat sen lämpöenergian ulkoilmasta. Nilanissahan on lämpöpumppu, joka ottaa energiansa poistoilmasta ja siirtää tuloilmaan. Enerventillä on myös tarjolla iv-kone integroidulla lämpöpumpulla.

Oma Nilani työntää poistoilmasta saadun energian lähinnä käyttöveden lämmitykseen ja se lämpeneekin käytännössä kokonaan ilman sähkövastusta.
Näillä pakkasilla en ole itse onnistunut säätämään laitetta niin, että puhaltaisi kämppään lämmintä vaikka laittaisikin kattilan lämpenemään sähkövastuksella. Voihan se tietty olla etten vaan osaa...

Hieman lauhemmalla kelillä kyllä työntää kämppäänkin lämmintä ilmaa.

^Kollega heivasi oman Nilanin pihalle, kun ei saanut toimimaan mitenkään loogisesti eri lämpötiloilla. Tilalle taisi tulla Vallox ja Enervent oli jo ennestään.

Itse olen ollut enemmän kuin tyytyväinen suoraan sähkölämmitykseen (vastukset betonivalussa kaikissa talomme tiloissa). Laskettiin suunnitteluvaiheessa 2002-2003 että maalämpö saattaisi maksaa itsensä takaisin noin 30 vuodessa, mikäli laitteistoa ei tarvitsisi uusia tai huoltaa suuremmin välillä, ja muistaakseni halvin tarjous maalämpösysteemeistä oli 33t euroa.
Poistoilmapumppu oli myös harkinnassa mutta olisi vaatinut sitten vesikiertoisen lattialämmityksen (joka hukkaa energiaa selkeästi enemmän kuin sähkövastukset) tai sitten sillä olisi saanut lämmitettyä ainoastaan lämminvesivaraajan, joka nyt ei älyttömästi sähköä kuluta muutenkaan.

Ilmalämpöpumppu oli kanssa harkinnassa, mutta luojan kiitos vaimo ei antanut asentaa sellaista "mankelia" seinälle, ja ulkoyksikkökin kuulostaa talvisin helikopterilta kun vähänkin jäätä pääsee koteloiden reunalle.

Miksi ihmeessä pitäisi jäähdyttää taloa näillä leveysasteilla, viime kesänäkään ei ainakaan itseäni harmittanut helteet lainkaan, päinvastoin sitä nautti kun kerrankin tarkeni Ja eikös ole hiukan riskaabelia pitää sisätiloja selkeästi kylmempinä kuin ulkotiloja, silloin kun kastepiste siirtynee lähemmäs seinärakenteen sisäpintaa, jos olen oikein ymmärtänyt?
Meilä on ainakin tosi alipaineiseksi säädetty koneellinen ilmanvaihto, jonka kanssa tuo sisäviilennys ei taitaisi oikein toimia, kun imisi kosteutta lämpöisen ulkoilman mukana.
Ja ainakaan itse en suostuisi maksamaan senttiäkäään siitä että saisin palella sisätiloissa samalla kun ulkona olisi mahtavat +35 asteen helteet.

Anteeksi vaan mutta tuo maakylmä kuulostaa tosi typerältä idealta

Vielä tuosta sähkölämmityksestä, meillä on 2-kerroksinen rinnetalo, kokonaispinta-ala 238m2 ja tilavuus noin 585m3. Meillä menee vuodessa käyttö- ja lämmitysähköä sellaiset 23.000 - 25.000 kWh (viime vuonna meni 24.000kWh), joka tekee nykyisellä sähkösopparilla siirtoineen ja veroineen sellaiset 190e/kk, vaikea kuvitella että yli tuhatta euroa voisi säästää vuodessa maalämmöllä, ja alkuinvestoinnit on kuitenkin sen verran mittavat että taitaa tälläkin hetkellä kuoletusaika olla liki 20 vuotta (ja kuka nyt samassa paikassa edes niin kauaa asuukaan), ja sitten on kompressorit ym. jo ihan loppu, lattialämmityksen muoviputkien kunto mielenkiintoinen arvoitus, jne.

Jos itse tulee raksattua vielä toinen talo, niin päädyn ihan saletisti edelleen suoraan sähkölömmitykseen ilman mitään vesikiertoja.

lattialämmityksen muoviputkien kunto mielenkiintoinen arvoitus, jne.

Putkien käyttöikä on 50 vuotta. Eiköhän nuo pidempäänkin kestä. Jollainhan tavalla sinullekin varmaan tulee käyttövesikin sisälle, ellet sitten kaivosta kanna? Luotat kuitenkin niiden putkien kestoon?

Poistoilmapumppu oli myös harkinnassa mutta olisi vaatinut sitten vesikiertoisen lattialämmityksen (joka hukkaa energiaa selkeästi enemmän kuin sähkövastukset)

Kiva olisi kuulla tälle perusteet. Itse olen käytännössä huomannut jotain muuta...


Juu, juu.. Autossakin ilmastointi on ihan turha kun kerrankin voi helteistä nauttia. Myös muutkin kehityksen mukanaan tuomat parannukset on aivan turhia...

hagger16 kirjoitti: Putkien käyttöikä on 50 vuotta. Eiköhän nuo pidempäänkin kestä. Jollainhan tavalla sinullekin varmaan tulee käyttövesikin sisälle, ellet sitten kaivosta kanna? Luotat kuitenkin niiden putkien kestoon?

Niin kait niiden putkien pitäisi kestää, tosin missään ei taida olla vielä 50-vuotiaita muovisia lämmitysvesiputkia?
Meillä menee käyttövesiputket valussa suojaputkissa, ja tehtiin mutkat niin loiviksi että ne on vaihdettavissa jälkeenpäin.

hagger16 kirjoitti: Kiva olisi kuulla tälle perusteet. Itse olen käytännössä huomannut jotain muuta...


Juu, juu.. Autossakin ilmastointi on ihan turha kun kerrankin voi helteistä nauttia. Myös muutkin kehityksen mukanaan tuomat parannukset on aivan turhia...

No ei kait voi olla energiatehokkaampaa ensin lämmittää vesi ja sitten kierrättää sitä lämmityspiireissä verrattuna siihen että vastukset suoraan lämmittävät varaavaa laattaa?

No itse tulee ajeltua autolla kesäisin pääasiassa ikkunat ja kattoluukku auki, vaikka toimiva ilmastointikin olisi käytettävissä, makunsa ja tottumuksensa kullakin.

Ei tässä varmaan montaa vuotta mene kun taasen huomataan noiden "parannusten" kuten talon viilennyksen aiheuttavan homeongelmia ja muuta hauskaa

Tarkoitus ei ollut missään nimessä provoilla, kunhan kirjoitin oman näkemykseni asiasta

No vesikiertoisen systeemin idea on sen joustavuus, eikä sellasta mielestäni kannata tehdäkään jos pelkällä sähköllä meinaa lämmittää.

Ja mitä siihen viilentämiseen tulee, niin sen verran monta yötä olen hikisenä sängyssä pyörinyt, että tuloilman viilennys on ihan paikallaan varsinkin kun sivutuotteena syntyy lämmintä käyttövettä.
Tuskin tuo Nilani niin tehokas on, että kastepisteiden kanssa ongelmia tulee.

Garrett kirjoitti:Meillä on n. 200 metriä 40 mm putkea maastoon upotettuna. Ei tullut yhtään turhaa kaivausta, kun laitettiin kiertämään imeytyskentän pohjan kautta. Parin kuukauden päästä jo tietää miten toimii.

Imeytyskentän kanssahan tuo varmaan tuli "kaupan päälle". Meillä nyt ei noin hyvin ole mestoja mutta kai tuo jotenkin onnistuisi kun kiertää ensin sokkelin ympäri ja sitten talolta tallille menevään kaivantoon ja takaisin. Tai jotain.

155TS kirjoitti:Sen pitäisi olla jotenkin huollettavissa, kun ties mitä siellä rupee kasvamaan. Mutta jos tykkää, että talo haisee maakellarilta niin mikäs siinä

Onkos tuossa muuta ongelmaa kuin se kondenssi? Kanavan ulkopäähän verkko ettei rööri ole kohta puolillaan oravia. Ilma tuskin tietää tiiviissä kanavassa kulkiessaan onko se tuubi maan alla vai päällä.

Sautio kirjoitti:Miksi ihmeessä pitäisi jäähdyttää taloa näillä leveysasteilla, viime kesänäkään ei ainakaan itseäni harmittanut helteet lainkaan, päinvastoin sitä nautti kun kerrankin tarkeni. Ja eikös ole hiukan riskaabelia pitää sisätiloja selkeästi kylmempinä kuin ulkotiloja, silloin kun kastepiste siirtynee lähemmäs seinärakenteen sisäpintaa, jos olen oikein ymmärtänyt?

On vielä liian hyvin muistissa että viime kesänä ei enää pystynyt nukkumaan kuin olohuoneessa ja ulko-ovi auki.

Kesä 2010 oli poikkeuksellisen kostea ja sen puoleen jäähyillekin hankala, kastepiste kun nousi ajoittain jo melkein kahteenkymppiin eikä toimistotalojen viemäröimättömiin palkkiverkostoihin voinut sen kylmempää vettä työntää. Yleensähän se piste pysyy selvästi alempana. Aikamoiset vehkeet olisi saanut omakotitalossa olla jos sisälämpötilan olisi edes tuolloin halunnut saada kastepisteeseen asti. Lisäksi IV-koneen jäähdytyspatterilla saa poistettua sisäänpuhallettavasta ilmasta kosteutta joten sisäkosteus nyt tuskin on ainakaan suurempi kuin ulkokosteus, ellei nyt sitten tykkää esmes tuulettaa saunaa tuvan puolelle.

Eipä ne toimistotalotkaan ole tainneet homeeseen mennä, vaikka niissä onkin ollut jäähyjä jo hyvän aikaa. Taitaa olla nykyään paha saada vuokrattua jäähdyttämätöntä tilaa.

Sautio kirjoitti:No ei kait voi olla energiatehokkaampaa ensin lämmittää vesi ja sitten kierrättää sitä lämmityspiireissä verrattuna siihen että vastukset suoraan lämmittävät varaavaa laattaa?

Energia kun ei varsinaisesti häviä mihinkään niin sama kai tuo on onko lattiassa lämmin vesiputki vai lämmin vastus? Se lattian ulkopuolella oleva pumppuryhmä tietty hukkaa hiukan lämpöä (teknisen tilan lämmitykseen) mutta tuskin monesta prosentista puhutaan.

Itsellä homma on järjestetty ilmakylmällä ja 0-energialla: Hankittiin markiisi eteläseinustalle. Se on nyt lepatellut vajaat 10 vuotta, ja toistaiseksi on pärjäilty ilman mitään muuta jäähdytystä.

Kun on isot olkkarin ikkunat etelään saadaan syksystä kevääseen vielä hieman ilmaisenergiaa tupaan, ja kirkasvalolamppukin on palanut nyt kohta parisen viikkoa päivisin jonkun tunnin.

Suosittelen!

Tein tarjouksen asiakkaaleni kodinkoneista, saattais kelvata teillekkin:

http://www.gorenje.fi/design/pininfarina

^Kyllä kelpaisi ja varsinkin liesi. Noita ei parane muille perheenjäsenille näytellä, sillä kohta olisin vaihtelemassa keittiökaappeja tai niiden ovia.

Oletteko pudottaneet lunta katolta?
Mä en. Mielestäni aivan turhaa touhua. Nykyaikainen OKTn katto varmasti kestää vaikka 3m lumikuorman. Katetikkaiden kohdalta kannattaa kyllä lapioida, mulla tuli nääs ne alas lumikuorman mukana viime keväänä..

Jappe kirjoitti:Oletteko pudottaneet lunta katolta?
Mä en. Mielestäni aivan turhaa touhua. Nykyaikainen OKTn katto varmasti kestää vaikka 3m lumikuorman. Katetikkaiden kohdalta kannattaa kyllä lapioida, mulla tuli nääs ne alas lumikuorman mukana viime keväänä..

On tullu puottamatta sulan aikaan. Varaston päältä pudottelin, kun on tasakatto.

Jappe kirjoitti:Oletteko pudottaneet lunta katolta?
Mä en. Mielestäni aivan turhaa touhua. Nykyaikainen OKTn katto varmasti kestää vaikka 3m lumikuorman. Katetikkaiden kohdalta kannattaa kyllä lapioida, mulla tuli nääs ne alas lumikuorman mukana viime keväänä..

Meillä kanssa tuli lape- ja seinätikkaat alas muutama viikko sitten plussakelien aikaan. Oli tarkoitus käydä tiputtelemassa lumia sieltä tikkaiden sivuista, mutta myöhästyin muutamilla tunneilla, kun tulivat alas klo kolmelta aamuyöstä
Oli vaan lapetikkaiden yläpään kiinnitysruuvit pettäneet, nyt on kiinni 10mm:n läpipulteilla harjapuussa, ja kunnon kokoiset lattaraudat harjapuun takana. Seuraavaksi tulevat sitten harjan kanssa alas (no se on kyllä aika mahdottomuus, sen verran lujasti se on kiinnitetty).

Vain ilmanvaihtotorvien ympäriltä on tullut putsatuksi. Muuten saavat haihtua ilmaan tai sulaa sadevesikouruihin, kun ne eivät tiilikatolla kovin helposti liikkeelle lähde. Sulavat kinoksetkin siten nopeammin.

no se on kyllä aika mahdottomuus, sen verran lujasti se on kiinnitetty

Mä oon suosiolla aina syksyllä nakannu lapetikkaat alas... tuntuu että lumella on kuitenkin sopivissa olosuhteissa niin suuret voimat ettei mikään kiinnitys riitä... menee vaan paikat enempi rikki mitä kovempaa on kiinni..

Sautio tossa ylempänä kirjoitteli omasta lämmitysjärjestelmästään ja olen aikas samoilla linjoilla... tietty kun rakensin 80 luvun lopulla ( joo,kyllä yli 20 vuotta voi asua tyytyväisenä samassa talossa.. ) ei tietysti samanlaista tekniikkaa ollut tarjolla kuin nykyään
Mut siis mullakin lattialämmitys kaapeli joka paikassa + takka, lämmintä on piisannu ja ei käyttö mun mielestä ole ollut pahan hintasta. Mulla on lämpösenä n. 150 neliöö ja korkein vuosikulutus on ollut joskus 18000kW/h, tyypillisimmillään 15000kW/h luokkaa.. ja tosta suurin osa halvemman tariffin sähköö. Tosin sen hinta etu on viime aikoina ollut aikas pieni.
En kyllä tiedä paljonko tossa vois enää pienemmällä energialla mennä ja investoinnit oli aikanaan edulliset, kaikki muut vaihtoehdot olisivat olleet kalliimpia. Ja lattialämmitys on ainakin mun mielestä mukava.
Ilman vaihdosta sen verran että mulla on 100% talteen otto.. eli kanava puhaltimilla mihin laitoin tyristori säätimet ja niillä puhallan kaiken poistoilman autotalliin. Jopa saunasta ja kylppäristä.. talli lämpiää siis tällä ja tietty sielläkin on kaapeli lattiassa. Joku voisi väittää että kerää kosteutta autotalliin mutta ei ole sellaisia ongelmia ollut. Hyvänä mittarina voisi pitää hiekkapuhallettuja osia joita ei tarvi kun yksi yö pitää ulkona niin heti ottavat väriä pintaansa. Mulla oli tollasia autotallissa ja pysyivät ihan puhtaana joten ei tuolla kovin kummonen kosteuspitoisuus voine olla

Joskus kait yksinkertainenkin systeemi voi olla ihan toimiva ja edullinen??

fahlsjy kirjoitti:( joo,kyllä yli 20 vuotta voi asua tyytyväisenä samassa talossa.. )

OT: Toivottavasti voi. Mulla nimittäin on - ainakin jos en voita lotossa - seuraava muuttokohde tossa noin 900 metrin päässä oleva hautausmaa. No en mä sinne kai ihan lähiaikoina liene muuttamassa! Mutta sillä perusteella tää kämppä hommatiin, ettei enää koskaan tartte muuttaa.

http://www.nettikone.com/muu-merkki/fica/913298

Rintsikan alaerran tallista pitää tehdä lämmin askarteluhuone (pojan huone)
Niin tallikamoille hommasin snagarin

Ensi kesänä taas piikkauskone laulamaan....

Hiihtolomaviikko tuli budjetoitua lattiaremppaan. Makuuhuoneista on jo kulahtanut yökkipyökkiparketti tehnyt tilaa pähkinäiselle versiolle mutta olohuone ja eteiskäytävä ovat vielä tekemättä. Eihän se lattian teko mitään, mutta noiden kiintokaapistojen tyhjentäminen ja purkaminen pois tieltä on jonkinmoinen homma. Mahtaisikohan sitä ihminen pärjätä pienemmälläkin määrällä rojua...?

Murhetta meinaa tuottaa lautaparketin lautojen väliin ajoittain jäävä hammastus. Mitä tuolle voi tehdä? Ei mitään? Lautojen uudelleenkiinnittely ei auta, eikä ponteissa ole kakkaa. Jossain kohdin homma parani vaihtamalla kaksi lautaa päikseen mutta valmiiksi leikeltyjä pätkiä on huono mennä sinksaamaan.

Johtuukohan tarjousparketin, asennusalustan vai asentajan laaduttomuudesta?

Tämän kämpän kanssa ei maailma kaadu vaikka tulisikin vähän jaloilla tehdyn näköinen mutta seuraavaan huusholliin pitäisi saada pätevämpi suoritus.

^Siinähän ne 3 yleisintä syytä on. Teikäkäisen aikaansaannoksia katsoessa (autot) veikkaisin noita kahta ensimmäistä vaihtoehtoa.

Häiritseviin rakoihin voi pyyhkäistä pähkinäistä parkettikittiä.

Sautio kirjoitti:Vielä tuosta sähkölämmityksestä, meillä on 2-kerroksinen rinnetalo, kokonaispinta-ala 238m2 ja tilavuus noin 585m3. Meillä menee vuodessa käyttö- ja lämmitysähköä sellaiset 23.000 - 25.000 kWh (viime vuonna meni 24.000kWh), joka tekee nykyisellä sähkösopparilla siirtoineen ja veroineen sellaiset 190e/kk, vaikea kuvitella että yli tuhatta euroa voisi säästää vuodessa maalämmöllä, ja alkuinvestoinnit on kuitenkin sen verran mittavat että taitaa tälläkin hetkellä kuoletusaika olla liki 20 vuotta (ja kuka nyt samassa paikassa edes niin kauaa asuukaan), ja sitten on kompressorit ym. jo ihan loppu, lattialämmityksen muoviputkien kunto mielenkiintoinen arvoitus, jne.

Itsellä on hyvät kokemukset maalämmöstä, johon vaihdoin öljylämmityksestä kolme vuotta sitten. Öljyllä lämmityskulut olivat 2500-3000 euroa vuodessa ja nyt menee lämmitykseen sähköä 700-950 euroa vuodessa. Säästö on noin 2000 euroa vuodessa. Lämmitettävä pinta-ala on 140 neliötä plus hieman viileämpänä 70 neliötä autotallia ja varastoa alakerrassa.

Piti viikonloppuna väliovet vaihtaa, kaikki kolme kappaletta, jotta saisi loput jalkalistat paikalleen.

Yhdessä väliovessa näkyi olevan kuljetusvaurio, joten ei muuta kuin vaihtamaan. Nou proplem.

Erinäisiä hommia tuhratessa pääsi menemään sunnuntaiaamuun ennen karmien asennuksen aloitusta. Ensimmäinen kasaan, ja... nämähän on väärän kokoisia. On sitten vuosien varrella standardi vaihtunut ja väliseinäleveys kasvanut, eikä rautakaupan myyjäkään suotta kysynyt että minkälevyistä karmia saisi olla. Itselle ei tullut mieleenkään että standardeja onkin kaksi. Onneksi se oman kylän rautakauppa on nyt sunnuntaina kiinni, joten ei tarvitse käydä vaihtamassa.

Vantaanportin K-Rauta on sentään auki sunnuntainakin, eli sinne siis vaikka tuleekin 60 kilsan lenkki. 90-senttisiä karmeja oli hyllyssä mutta kasikymppistä ei. Ei se ketään, sen yhden ehtii laittamaan sitten myöhemminkin.

Karmit kainalossa kotiin, paketti auki ja... tässä toisessahan on kuljetusvaurio. No, laitetaan nyt sitten edes tämä yksi.

Karmia kiinni seinään, ja... kas kas, saranapuolella seinässä ei ole mitään mihin ruuvi ottaisi kiinni. Ilmankos se vanhakaan ovi ei ole koskaan toiminut kunnolla. Porataan uusi reikä vähän ylemmäs seinään ja karmiin, ja eihän se pidä tämäkään niin paljoa että sillä mitään kiinnittäisi. Poraillaan karmiin vielä pari reikää lisää ja eihän se ruuvi pidä vaikka pelkkään seinään kokeillessa tuntuikin ottavan kiinni.

Nyt on sitten kolmaskin karmi niin täynnä reikiä ettei sitä mihinkään ilkeä laittaa.

Vähän jännittää ajatus että kohta pitäisi rakentaa kokonainen talo.

Vähän jännittää ajatus että kohta pitäisi rakentaa kokonainen talo.

Rasvis kirjoitti:Piti viikonloppuna väliovet vaihtaa, kaikki kolme kappaletta, jotta saisi loput jalkalistat paikalleen.

Yhdessä väliovessa näkyi olevan kuljetusvaurio, joten ei muuta kuin vaihtamaan. Nou proplem.

Erinäisiä hommia tuhratessa pääsi menemään sunnuntaiaamuun ennen karmien asennuksen aloitusta. Ensimmäinen kasaan, ja... nämähän on väärän kokoisia. On sitten vuosien varrella standardi vaihtunut ja väliseinäleveys kasvanut, eikä rautakaupan myyjäkään suotta kysynyt että minkälevyistä karmia saisi olla. Itselle ei tullut mieleenkään että standardeja onkin kaksi. Onneksi se oman kylän rautakauppa on nyt sunnuntaina kiinni, joten ei tarvitse käydä vaihtamassa.

Vantaanportin K-Rauta on sentään auki sunnuntainakin, eli sinne siis vaikka tuleekin 60 kilsan lenkki. 90-senttisiä karmeja oli hyllyssä mutta kasikymppistä ei. Ei se ketään, sen yhden ehtii laittamaan sitten myöhemminkin.

Karmit kainalossa kotiin, paketti auki ja... tässä toisessahan on kuljetusvaurio. No, laitetaan nyt sitten edes tämä yksi.

Karmia kiinni seinään, ja... kas kas, saranapuolella seinässä ei ole mitään mihin ruuvi ottaisi kiinni. Ilmankos se vanhakaan ovi ei ole koskaan toiminut kunnolla. Porataan uusi reikä vähän ylemmäs seinään ja karmiin, ja eihän se pidä tämäkään niin paljoa että sillä mitään kiinnittäisi. Poraillaan karmiin vielä pari reikää lisää ja eihän se ruuvi pidä vaikka pelkkään seinään kokeillessa tuntuikin ottavan kiinni.

Nyt on sitten kolmaskin karmi niin täynnä reikiä ettei sitä mihinkään ilkeä laittaa.

Vähän jännittää ajatus että kohta pitäisi rakentaa kokonainen talo.

Jos karmin ja seinän väliin mahtuu esim 12mm vaneri soiro niin laita se kiinni liimalla niin karmiruuvi vetää. Tai sitten miten ei pidä tehdä niin uretaanilla karmi kiinni, karmin väliin kiripuut jotta uretaani ei väännä karmia.

Kiitos vinkeistä! 12-millinen vaneri voi olla piukalla mutta voisihan sinne ajatella liimaavansa vaikka pellinpalan. Seinät on tehty peltirangalla, mikä muuten listoittaessa tuli huomattua paholaisen keksinnöksi, ja tuossa kohtaa ranka ei näköjään osu ihan oviaukon kohdalle.

Tietty helpoin ratkaisu olisi jos vaan löytyisi tarpeeksi iso ja tukeva kipsilevyankkuri.

Rasvis kirjoitti:Kiitos vinkeistä! 12-millinen vaneri voi olla piukalla mutta voisihan sinne ajatella liimaavansa vaikka pellinpalan. Seinät on tehty peltirangalla, mikä muuten listoittaessa tuli huomattua paholaisen keksinnöksi, ja tuossa kohtaa ranka ei näköjään osu ihan oviaukon kohdalle.

Tietty helpoin ratkaisu olisi jos vaan löytyisi tarpeeksi iso ja tukeva kipsilevyankkuri.

?? Nyt tyhmänä en varmaan käsitä, siis ainakaan oikein (lihavoitu kohta).
Mutta jos näin on niin ei ne ainakaan gyproc:in ja varmaan minkään muunkaan valmistajan ohjeiden mukaan ole tehty. Yleensä vielä taiteillaan 2"x2" tai kertopuuta rangan sisään, jotta karmit saa kiinni.

Noista väliovista vielä, kannattaako kiinnittää karmiruuveilla vai perinteisillä puuruuveilla ja kiiloilla?

^ Eikös kiilat aina lyhennetä ja jätetä karmin ja rungon väliin. Ruuvien kohdille. Netistä asennusohjeet:
http://www.jeld-wen.fi/index/projektira ... vet/ohjeet
Näköjään Jeldwen ilmoittaa karmiruuvit (+ kiilat saranapuolelle) tai puuruuvit ja kiilat.
Töissä ainakin käytetään karmiruuveja, nehän on periaatteessa helpommin säädettäviä.
Hintaero ei ole valtava ja kantoja eri valmistajilla 6-kolo, assy, torx -> mukavampi käyttää kuin ristipää.

juu nykyään ristipää on historiaa, torx ja assy on huippua nyt. kiilat ei tarvitse jättää karmin ja seinän väliin, jos laittaa sinne uretaania.

Finest kirjoitti:en varmaan käsitä

Se murheenkryyniovi päättää käytävän ja tulee saranapuoleltaan kiinni suoraan käytävän pitkittäiseen seinään, eli seinän päättävä pystyranka on vain lukkopuolella. Siellä kyllä näkyy olevan kakkoskakkonen rangan sisällä. Saranapuolellakin on kyllä ranka, mutta tuntuu olevan sen verran vinossa ettei alin ruuvi siihen osu.

Nuo väliseinät tosin ovat muutenkin sen verran rujoa työtä etten varsinaisesti ihmettele

Jappe kirjoitti:Oletteko pudottaneet lunta katolta?
Mä en. Mielestäni aivan turhaa touhua. Nykyaikainen OKTn katto varmasti kestää vaikka 3m lumikuorman. Katetikkaiden kohdalta kannattaa kyllä lapioida, mulla tuli nääs ne alas lumikuorman mukana viime keväänä..

Noniin. Nyt antoi sitten lumieste periksi ja mursi kattotiiliä.
Prkl. kai se on uskottava, että lumia on syytä pudotella.. tai sitten karsia katolta kaikki ylimääräinen

Ikinä en ole mennyt katolle hölmöilemään lumien kanssa. Hyvin on tiilikatto kestänyt ja nytkin lumet siellä pikkuhiljaa sulavat alas. Lumiesteet pitävät lumet paikoillaan.

^järkisyistähän sinne kannatta mennä, ei hölmöilemään?
Kävin vähän lapioimassa jiiristä lumia, että pääsi viimeistelemään huovan leikkauksia. Aurinko lämmitti parissa tunnissa paljaan katon jo pehmeäksi. Kevättä ilmassa

Kävin vähän lapioimassa jiiristä lumia, että pääsi viimeistelemään huovan leikkauksia. Aurinko lämmitti parissa tunnissa paljaan katon jo pehmeäksi. Kevättä ilmassa Cool

Ja oli turvavaljaat päällä sekä köysi turvaamassa?

Tottakai. Viime kesänä olisin kerran jo tippunu alas ilman niitä, ja talvella riski senkun kasvaa...

Aattelin tänään ottaa kaivoista lämmittimet pois, toisessa kaivossa (jossa sijaitsee paisuntasäiliö) oli noin metri vettä. Kaivon pohjalla pistorasia sekä lämmitin ja sulake taulussa ehjä

Lattioihin tulee laminaattia ja laattaa. Kalusteasentajat hyörii tontilla...
Jospa se siitä.

Itse en sentään uutta ole pykäämässä, mutta vanhassa riittää sitäkin enemmän hommaa.

Tämän talven projekti on ollut rakentaa 4 huonetta lisää talon sisällä.
Oli reilumman puoleisesti säilytystilaa joka muuntuu nyt hyötykäyttöön.

Lasikuitutapettia tullut ostettua. K-raudasta ja sitten hintavertailun jälkeen naapurin halpahallista vastaavaa 30% halvemmalla...
...vasara ja nauloja....lauloi Göstakin, mutta K-raudasta en hae kuin viimeisessä hädässä.

Jokohan Pääsiäisenä ehtisi Alfan kimppuun...

En nyt tarkalleen tiedä just tapaustasi mutta yleensä noissa rautakaupoissa on hinnoissa ilmaa. Kun asiakassuhteen on luonut ja myyjät tulleet tutuiksi niin alennusta alkaa tulemaan 15-40% riippuen tietysti myös mitä ostaa. Kassa ei yleensä anna alennuksia vaan myyjältä pitää tinkiä.

Töiden kautta tuttuja myyjiä, saa alennusta aina kun itselle ostaa jotain. Ehkä 30% luokkaa.
Konevuokraamot ovat kyllä parhaita, alet 50-90% +alv.

Jappe kirjoitti:

Jappe kirjoitti:Oletteko pudottaneet lunta katolta?
Mä en. Mielestäni aivan turhaa touhua. Nykyaikainen OKTn katto varmasti kestää vaikka 3m lumikuorman. Katetikkaiden kohdalta kannattaa kyllä lapioida, mulla tuli nääs ne alas lumikuorman mukana viime keväänä..

Noniin. Nyt antoi sitten lumieste periksi ja mursi kattotiiliä.
Prkl. kai se on uskottava, että lumia on syytä pudotella.. tai sitten karsia katolta kaikki ylimääräinen

Päivitystä: Katto on nyt korjattu. Lumiesteen koolinki oli kiinnitetty nauloilla jotka tietysti antavat periksi taakan alla... Nyt on 6x120 ruuveilla.
Ihan vaan vinkiksi muille

Sautio kirjoitti: Vielä tuosta sähkölämmityksestä, meillä on 2-kerroksinen rinnetalo, kokonaispinta-ala 238m2 ja tilavuus noin 585m3. Meillä menee vuodessa käyttö- ja lämmitysähköä sellaiset 23.000 - 25.000 kWh (viime vuonna meni 24.000kWh), joka tekee nykyisellä sähkösopparilla siirtoineen ja veroineen sellaiset 190e/kk, vaikea kuvitella että yli tuhatta euroa voisi säästää vuodessa maalämmöllä, ja alkuinvestoinnit on kuitenkin sen verran mittavat että taitaa tälläkin hetkellä kuoletusaika olla liki 20 vuotta (ja kuka nyt samassa paikassa edes niin kauaa asuukaan), ja sitten on kompressorit ym. jo ihan loppu, lattialämmityksen muoviputkien kunto mielenkiintoinen arvoitus, jne.

Jos itse tulee raksattua vielä toinen talo, niin päädyn ihan saletisti edelleen suoraan sähkölömmitykseen ilman mitään vesikiertoja.

Samalla sähkönkulutuksella käyttösähköineen saa myös lämmitettyä 360m2 ja 1200m3 kahdessa kerroksessa maalämpöpumpulla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Tulee kuoletusaika vs sähkö aika ripeästi vastaan.

Tärkeintä lämmitystavan valinnassa onkin valita sopivin systeemi kohteen mukaan. Pohjatutkimusta joutuu tekemään jonkin verran kun jokaisen järjestelmän edustaja kehuu surutta omaansa parhaaksi ratkaisuiksi muiden ollessa täysin paskoja.

Omakotiprojekti täälläkin menossa. Nyt pitäisi tulla vihdoinkin tilava autotalli ja runsaasti askartelutilaa. Vesikiertoinen lattialämmitys joka paikassa ja maalämpöpumppu lämmittämään.

Tulipa autotallin kuvia plärätessä huomattua että nosto-oven kiskot osuvat just autonosturin pilarien kohdalle.

Kippiovi voi ilmeisesti jäädä aukiasennossa osittain tallin ulkopuolelle, jolloin se ei osu niihin pilareihin? Ovea ei tarvitse pystyä käyttämään silloin kun joku pommi on nosturilla, vieressä kun on toinen ovi, mutta sellaisia rakenteita ei saisi olla jotka estävät nosturin käytön kun ovi on kiinni.

Kokemuksia?