Alfabbs.fi

wekkuli kirjoitti:Oman elämänsä himanen pistää sen korkin nyt kiinni

Kuule wekkuli, kun ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla että kaikki laittais korkin kiinni

Oli kyllä tän vuoden pysähdyttävimmät da-dat tähän asti

Jarkki kirjoitti:Jos omaa persoonallisuuttaan haluaa hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla, vaikkapa aiemmin keskusteluissa mainituilla tavoilla. Joka vaatii kehittyvän tilanteen johdosta seurantaa. -Joka onnistuisi välineeltäkin- Ja vaikka lait vaikuttavat lähinnä materiaali pankkien vertailulta, jossa varasto täyttyy vain lahjoituksista. En usko pääoman hallitulla säännöllä saavani kannattavaa liikevoittoa/turvallisuutta, joka on usein todettu laboratorio olosuhteissa tai siihen rinnastettavassa kokeellisessa toiminnassa.

Ruuti tynnyri on jo sytytetty. Lääkäri määrää kuka saa kantaa riistaa pöytään. Pankkiiri toteuttaa vain valuutan vaihtoa. Kadunlaki toimii vain, jos on diagnoosi? Onko looginen päättelykyky, joka pitää löytää laki pykälästä, vaihdettu filosofiasta saatto hoitoon? Rajoista, joita on aina sovelletaan käytännössä, on tehty väline varallisuuden ja rikkauden erillään pitämiseen tuloerona.

Ehkä sittenkin elämme liikaa kaverin kustannuksella. Rankaisemme politiikalla itseämme nostamalla veroja lähes uhkapeliksi. Toteamme uusien teknologioiden kustannusten kasvaneen. Ja äänen valitulle.

Mielipiteeni rajoituksista liittyy materiaalin hallintaan. Jota ei ehkä ole totuttu muokkaamaan, vain vaihtamaan. Välineenä hallittava saa pisteitä tarkkuudesta.

Foorumille nollaraja ja puhallustestit käyttöön ?

Päivän parhaat naurut, kiitos siitä teille.

Back to business

Maikkarin powerpoint-esitys?

Onks demokratia EUlle ongelma, vai tuntuuko musta siltä vaan?

Maahanmuuttoa koskeva äänestys koettelee EU:n ja Sveitsin välejä


Sveitsin ja EU:n suhde joutuu koetukselle sunnuntaina, kun Sveitsissä äänestetään maahanmuutosta. Äänestäjät päättävät siitä, asetetaanko EU:n kansalaisille Sveitsissä maahanmuuttokiintiö.
Kansanäänestystä ovat Sveitsissä ajaneet oikeistopopulistit.

Äänestyksestä on arvioiden mukaan tulossa tiukka. Viimeisimpien gallupien mukaan noin 43 prosenttia sveitsiläisistä haluaa rajoittaa maahanmuuttoa.

Jos kansanäänestys puoltaa maahanmuuttokiintiöiden käyttöönottoa, se velvoittaa Sveitsin hallitusta ryhtymään uusiin neuvotteluihin EU:n kanssa.

Sveitsi on EU-maiden ympäröimä. Maassa asuu noin 8 miljoonaa ihmistä. EU:ssa asukkaita on noin 500 miljoonaa.

Sveitsi haluaa EU-yhteistyön hyödyt, mutta ei haittoja?

Syytäkin keskustella uudestaan, jos oikeistopopulistit saavat tahtonsa läpi.

Ja Suomi ottaa tapansa mukaan haitat ilman hyötyjä.

Sellainen EU, josta olisi kaikille hyötyä ilman haittoja on asia, johon kaikkien eurooppalaisten pitäisi pyrkiä, ei ainoastaan sveitsiläisten. Haitat eivät ole mikään pakollinen paha, vaikka niitä sellaisena yritetäänkin meille syöttää.

Ei, mutta silloin EU:n perusperiaatteita olisi muutettava. Eli pääomien, palveluiden, tavaroiden ja ihmisten vapaata liikkumista yli rajojen.

Saat liikkua yli rajan, jos sinulla on yli 60k€ vuositulot ja vakituinen duuni?

Varmaan haitaton hyötyjä-EU olisi myös organisaatioon kuulumattoman Sveitsin etu. Johan sen pankkiholveihin on EU-alueen yritysten ja yksityisten rahat kelvanneet.

Vittorio Jano kirjoitti: Saat liikkua yli rajan, jos sinulla on yli 60k€ vuositulot ja vakituinen duuni?

Miksi ihmeessä minkään maan, eu:n tai sen ulkopuolella olevan, tulisi antaa vapaasti työttömien muuttaa maahansa? Kysehän on silloin käytännössä aina paremman sosiaaliturvan perässä juoksemisesta tai jostain vielä valonaremmasta toiminnasta.

Ja EUn alkuperäinen ajatus ei ole ihmisten vapaa liikkuminen, vaan työvoiman vapaa liikkuminen. Ja kyllä, silloin maahanmuutto sallitaan vain töihin tulevalle.

Suomessa taas toimitaan mm. näin. Meneekö järkevästi, sitä voi jokainen tuumia.

wekkuli kirjoitti:
Ja EUn alkuperäinen ajatus ei ole ihmisten vapaa liikkuminen, vaan työvoiman vapaa liikkuminen. Ja kyllä, silloin maahanmuutto sallitaan vain töihin tulevalle.

Eikö myös työttömät lueta työvoimaan kuuluviksi?

^Kuuluvat tai eivät, onko mielestäsi hyvä asia, että työttömät saavat vapaasti muuttaa siihen maahan, mistä parhaan sosiaaliturvan saavat? Pitääkö tai pitäisikö sen muuttoliikkeen olla eun sisällä täysin rajoittamatonta?

Vähän vierastan sitä lähtöolettamaa, että työttömät juoksevat maasta toiseen sosiaaliturvan perässä. Eiköhän joukossa ole iso joukko työkykyistä ja -haluistakin jengiä? Ja oikeastihan työvoima ei EU:ssa pahemmin liiku - alle 5% työvoimasta, olettaisin?

Sosiaalietuuksien sumeilematon hyödyntäminen on tietysti moraalisesti kyseenalaista aina ja kaikissa tapauksissa, mutta työttömien työnhakijoiden tulee saada liikkua EU-maasta toiseen nykykäytännön mukaisesti. Jos ei saa, niin koko EU:n voi samantien paalata.

Vittorio Jano kirjoitti:koko EU:n voi samantien paalata.

Kannatan.

Vapaakauppa-alue ja työtätekevien vapaa liikkuvuus olisi hyvä. Kaikki siihen lisäksi päälle kasattu on haitallista ihraa.

wekkuli kirjoitti:Suomessa taas toimitaan mm. näin. Meneekö järkevästi, sitä voi jokainen tuumia.

Tässä toinen jännä juttu, lähteenä IL:

"Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sai viime vuonna maataloustukea lähes 254 000 euroa, ilmenee Maaseutuviraston tilastoista. Herlin harjoittaa tilallaan Kirkkonummella nautakarjataloutta.
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos sai tukea viljanviljelyyn 242 000 euroa." Muistaakseni nalle joskus perusteli tukitarvettaan sanomalla, että "totta kai haen sitä, koska sitä myönnetään".

Ihan täysin en ymmärrä näitä maataloustuki itkujakaan. Kaikilla ilmeisesti oikeus hakea, ja tuet kai jaetaan toiminnan mukaan, ei hakijan mukaan? Jos on kerran päätetty johonkin tarkoitukseen jakaa, niin ei kai tuossa voi hakijoita alkaa eriarvoistaakkaan? Ainahan se toki olisi kiva ottaa toisilta pois.

Se on sitten eri asia onko mitään järkeä tehä ensin toiminnoista niin raskasta ja kallista että sitte joudutaan perään myöntämään tukiaisia. Toisella kädellä otetaan ja toisella annetaan ja samalla saadaan taas luotua tuiki tarpeellisia työpaikkoja.

Ei o ollu tapanain itkee pikkuasioista, mut jos ulkomaalainen saa sossukillinkejä ulkomaille ni kuinka monta niitä ulkomaalaisia tarvitaan, ennen kuin saadaan esim. nallen vuotuisen maataloustuen verran kasaan. Esimerkiks se virolainen K saanee kuukaudessa n. 500 € (juu en jaksa tsiigaa kotihoidontuen määrää ja toivottavasti sille ei makseta kuntalisää).

Eikös se maataloustuki ole yritystuki siinä missä muutkin, Nallekaan ei taida itse ehtiä kaikkia traktoreita ja puimureita ajamaan joten työllistää siinä samalla.

Yritystukien tarpeellisuudesta ylipäänsä voidaan tietty aina keskustella, mutta voi niitä olla vähän vaikea jakaa samalla toimialalla sen mukaan kuka tarvitsee ja kuka ei.

Nallen ja muiden maataloustuki lienee tosiaan samanlaista kuin muillakin; sitä tarvitaan, jotta maataloustuotanto on kannattavaa ja todnäk Nalle niin kuin muutkin lopettaisivat maataloutensa pyörittämisen, jos tuet lakkaisivat, kun hommasta varmaankin tulisi tappiollista.

Niin kovin kuin kaikkea tässä maassa kritisoinkin, niin olen sitä mieltä että maataloustuet pitää jossain muodossa säilyttää Suomessa. Tai tarkemmin sanoen elintarvikkeiden perustuotanto pitää turvata. Jos nimittäin joku paha globaali kriisi puhkeaisi, niin elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen on, kuten nimikin sen sanoo, elintärkeää. Me emme kuole kännyköiden, autojen, angrybirdsien, loistoristeilijöiden, laivamoottoreiden, virustentorjuntaohjelmien, hissien tai taajuusmuuntajien puutteeseen. Mutta elintarvikkeiden puutteeseen me kuolemme. Ja jos se kerran ajetaan alas, sitä ei polkaista pystyyn tosta vaan.

Noihinhan menee aika iso osa EU:n budjetista - oliko melkein puolet - joten kyse on ihan oikeasti isosta asiasta. Mitä jos lopetettaisiin maatalouden tukeminen, ostattaisiin ne banaanit afrikkalaisilta ja lakkautettaisiin samalla kehitysapu. Eikö se olisi markkinataloutta?

Laadukkaalle kotimaiselle sapuskalle on kyllä sen verran kysyntää, että jokunen lanttufarmari varmaan tännekin jäisi uurastamaan.

Vittorio Jano kirjoitti:Mitä jos lopetettaisiin maatalouden tukeminen, ostattaisiin ne banaanit afrikkalaisilta ja lakkautettaisiin samalla kehitysapu. Eikö se olisi markkinataloutta?

Jos asiaa ajatellaan kehitysmaiden auttamisen perspektiivistä, niin se olisi ziljoona kertaa viisaampaa kuin vahingollinen ja korruptoiva vastikkeeton kehittymättömyysapu. Parasta nimenomaan olisi ostaa kolmannesta maailmasta jotain, se tukisi sikäläistä tuottavuutta ja olisi terve tapa auttaa taloudellisen aktiivisuuden kautta.

Mutta jotenkin epäilen, ettei köyhien maiden oikeastaan edes haluta nousevan. Mitäs ne tuhannet kehitysavun kanssa hääräävät järjestöt ja ihmiset sitten tekisivät? Ja halutaanko oikeasti Afrikan nousevan Kiinan tavoin Länsimaiden teollisuuden kilpailijaksi? Eppäilen. Ei nimittäin ole mitenkään realistinen ajatus, että Afrikan talous kehittyisi, mutta se ei nousisi samalla ainakin jossain määrin Euroopalle ja USAlle taloudelliseksi ja teolliseksi uhaksi, kuten Kiina on tehnyt. Pelkkiä banaaneja viljelemällä tai ylipäätään millään alkutuotannolla on nimittäin kovin vaikea kuvitella että nykyään mikään kansantalous nousisi kovin korkealle tasolle. Köyhyyden voittaminen tarvii lähes väistämättä kehittynyttä teollisuutta ja teknologiaa, ellei sitten kohdalle osu joku luonnonvaralottovoitto tyyliin rikas öljyliuske-esiintymä.

Kehittymättömyysapu ei ole pelkästään vitsikäs sanaleikki, vaan se sisältää aika karun totuuden.

Maataloustuet ovat vaikea ongelma globaalilla tasolla. Se ei koske pelkkää Suomea. Sen verran tiedän Suomen hintatasosta, että lähes jokainen tuotannon ala tekee tappiota tai nollatulosta sillä omalla tuotteellaan ja tuet haetaan siihen päälle jotta tulos saadaan plussalle. Se on sikäli eri asia kuin teollinen tuotanto, että tuotteen hinta on ennakkoon saneltu ja siihen ei tuottaja pysty vaikuttamaan. Kustannukset sen sijaan ovat muuttuvia, eli öljyn hinta vaikuttaa suoraan polttoaineeseen ja lannotteiden hintaan.

Entäpä sitten tukien lopettaminen Suomessa? Nythän maitolitrasta saa noin 40c, alv 0% litralta, eli persnettoa tulee itse tuotteesta. Nollatulos keikkuu siinä 1€ nurkilla. Jos maatalous hinnoittelisi maitolitran vaikka 1,4€/l niin kaupassa se olisi kaikkien välikäsien jälkeen 2,5-3€/l. Tämän jälkeen kauppa tuo ulkomailta edelleen halpaa 1€/l maitoa kuluttajalle. Arvaa kumpaa kuluttaja ostaa? Poliittisesti tämä päätös olisi itsemurha, koska kukaan politiikko ei halua itseään muistettavan henkilönä, joka 2-3 kertaisti ruuan hinnan Suomessa.

Atalkissa oltiin äsken kovinkin samaa mieltä, että max. pari-kolme vuotta on aikaa saada Suomen talous uuteen nousuun. Iltapäivälehdet ja kansa muistavat keskustelusta vain sen, kun SDP:n kansanedustaja ei muistanut valtionvelan määrää (92 000 000 000€).

matti_vuorio kirjoitti: Poliittisesti tämä päätös olisi itsemurha, koska kukaan politiikko ei halua itseään muistettavan henkilönä, joka 2-3 kertaisti ruuan hinnan Suomessa.

Mutta eikö ole ihmeellistä että ruuan hinta on silti kolminkertaistunut lyhyessä ajassa...eikä kukaan muista röyhkeän ahnetta tukkuliikettä kuitenkaan puhumattakaan sen jälkeisistä vielä röyhkeämmistä väliportaista ? .

Parhaiten tämä näkyy huoltoasemilla. Joskus ysärin lopulla paikalliselta Shellin-kahviosta sai aina 5mk hintaan kahvin ja pullan. Pulla saattoi olla myös possumunkki. Sitten tuli Euro käyttöön, niin hinta oli sitten tasan 1€. Nykyisin jos käy yrittämässä kahvittelua aapuusee-ketjun hallissa, niin eikös se ole pullan kanssa jotain päälle 4€? Ei oo hetkeen tullu käytyä, niin ei muista tarkkaan.

matti_vuorio kirjoitti:Parhaiten tämä näkyy huoltoasemilla. Joskus ysärin lopulla paikalliselta Shellin-kahviosta sai aina 5mk hintaan kahvin ja pullan.

Olisiko jotain tarkempaa näyttöä tämän tueksi? Ennen euron tuloa maksoi pelkkä sumppi tuon verran tai enemmän.

matti_vuorio kirjoitti:Ei oo hetkeen tullu käytyä, niin ei muista tarkkaan.

Mutta viidentoista vuoden takaisen uskot muistavasi.

UupunutRomeo kirjoitti:

matti_vuorio kirjoitti: Poliittisesti tämä päätös olisi itsemurha, koska kukaan politiikko ei halua itseään muistettavan henkilönä, joka 2-3 kertaisti ruuan hinnan Suomessa.

Mutta eikö ole ihmeellistä että ruuan hinta on silti kolminkertaistunut lyhyessä ajassa...eikä kukaan muista röyhkeän ahnetta tukkuliikettä kuitenkaan puhumattakaan sen jälkeisistä vielä röyhkeämmistä väliportaista ? .

Eiköhän se röyhkeys ol eniten sillä S- ja K-kartelleissa, jotka hinnat aika pitkälle määrittelee. EU:han on kai käsittääkseni (noin niin kuin periaatteessa) vastaan sitä, että jollain on määräävä markkina-asema. Kumma juttu, että saksalaisessa ruokakaupassa (joka on meillä lähin kauppa) ne ostokset maksaa varmaan kolmanneksen vähemmän. Sieltä ei tosin saa sitä bonusta...

Jokin ässä tiputti perunasta maksamaansa hintaa sen verran, että lähiyrittäjä hikeentyi ja jätti myymättä sille. Kyllä mä suomalaisesta safkasta tykkään, mutta järkevä taloudenpito -periaate pakottaa joustamaan tässäkin. Sillahan yrityksetkin tekee (yleensä) jne.

Tätä ketjua olen vältellyt, kun on vähän vaarallinen. Noista maataloustuista ny vähan jotain mielipidettä kuitenki:
-Monia tuntemiani maajusseja harmittaa koko tuki-homma, ruuan pitäisi maksaa sen mitä se maksaa.
-Suorat tuet pois ja vastaavasti tuontitulli kaikelle tuontiruualle, mikä on tuotettu maassa, jossa maataloutta tuetaan.
-Suomen eu-kerhomaksu menisi tosi pieneksi, koska maataloustukiosio pois.
-Säästetyillä rahoilla sitten voitaisiin laskea alvia alemmas jolloin yleinen toimeliaisuus ja esim. kotimainen nettikauppa vilkastuisi. Myös alv-keinottelu vähenisi.
-Todelliset hinnat lisäisivät kauppojen kilpailun tehokkuutta.
-Ruuan alkutuotannon sekä jatkojalostuksen alkuperätidot vankilan uhalla selvästi esille/pakkauksiin.

Tästä jatkankin sitten

Hepa kirjoitti:

UupunutRomeo kirjoitti:

matti_vuorio kirjoitti: Poliittisesti tämä päätös olisi itsemurha, koska kukaan politiikko ei halua itseään muistettavan henkilönä, joka 2-3 kertaisti ruuan hinnan Suomessa.

Mutta eikö ole ihmeellistä että ruuan hinta on silti kolminkertaistunut lyhyessä ajassa...eikä kukaan muista röyhkeän ahnetta tukkuliikettä kuitenkaan puhumattakaan sen jälkeisistä vielä röyhkeämmistä väliportaista ? .

Eiköhän se röyhkeys ol eniten sillä S- ja K-kartelleissa, jotka hinnat aika pitkälle määrittelee. EU:han on kai käsittääkseni (noin niin kuin periaatteessa) vastaan sitä, että jollain on määräävä markkina-asema. Kumma juttu, että saksalaisessa ruokakaupassa (joka on meillä lähin kauppa) ne ostokset maksaa varmaan kolmanneksen vähemmän. Sieltä ei tosin saa sitä bonusta...

Tukuilla tarkoitin nimenomaan näitä bonuskartelleja....

wekkuli kirjoitti:Mutta jotenkin epäilen, ettei köyhien maiden oikeastaan edes haluta nousevan. Mitäs ne tuhannet kehitysavun kanssa hääräävät järjestöt ja ihmiset sitten tekisivät?

Kehitysavun kanssa "hääräävillä" ei ole sellaista valtaa että voisivat kulisseissa ohjailla maailmanpolitiikkaa itselleen edulliseen suuntaan, kyllä ne on ihan muut ympyrät missä noista asioista päätetään. Suurinta vahinkoa kehitysmaille tehdään tekemällä ne riippuvaisiksi tukirahoista, jolloin tukirahoilla voidaan kiristää tukien saajia. Tukien ehtoihin suostuminen on ollut monen kehitysmaan taloudelle tuhoisaa, mutta länsimaille erittäin kannattavaa koska ehdot sanelevat miten noiden maiden taloutta ohjataan. Käytännössä köyhät valtiot velvoitetaan olemaan sääntelemättä taloutta tai luonnonvarojen käyttöä jolloin länsimaiset yritykset pääsevät vapaasti riistämään. Kehitysmaille siis pakkosyötetään sitä sinun ihannoimaasi taloudellista vapautta joka on vain nykyaikainen versio siirtomaataloudesta.

Muutama vuosi sitten jeesusteltiin kehitysmaiden velkojen anteeksiannolla, mutta ei niitäkään annettu ilmaiseksi. Maat joutuivat vastineeksi luopumaan mm. kaivosoikeuksistaan eli maan rikkaudet luovutettiin jälleen ulkomaille, paikallisille jäi muutamalle töitä olemattomalla palkalla ja ympäristöongelmat.

Maataloustuotannossakaan kehitysmaat eivät pysty kilpailemaan länsimaisen subventoidun tuotannon kanssa. Sinäkin myönsit tukevasi maataloustukia, vaikka niin olet henkeen ja vereen vapauden kannalla.

Kehitysapukin on paljolti pelkkää huijausta. Isoja lukuja kyllä esitellään, mutta todellisuus on etteivät vastaanottajamaat monessakaan kohteessa saa lähellekään niitä summia mitä valtiot mainostavat. Rakkaasi USA taitaa olla pahin tapaus, kehitysapuun käytetään kyllä isoja summia rahaa, mutta niistä summista käytetään~90 % USA:ssa, eli potin arvosta kohteeseen päätyy kymmenisen prosenttia.

Pistää taas miettimään....

http://descartes.puheenvuoro.uusisuomi. ... t-kotoutua

Varsinkin se "keskustelu" siinä kirjoituksen jälkeen

No joo, mutta linkaapa yksikin mielipidekirjoitus, tai edes uutinen, jossa olisi jotenkin järkevää keskustelua alla...

Itse juttuhan tuossa oli ihan hyvin kirjoitettu ja antaa yhdeltä näkökantilta varmasti myös asiallista pohdittavaa.

h_lauri kirjoitti: Tässä toinen jännä juttu, lähteenä IL:

"Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sai viime vuonna maataloustukea lähes 254 000 euroa, ilmenee Maaseutuviraston tilastoista. Herlin harjoittaa tilallaan Kirkkonummella nautakarjataloutta.
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos sai tukea viljanviljelyyn 242 000 euroa." Muistaakseni nalle joskus perusteli tukitarvettaan sanomalla, että "totta kai haen sitä, koska sitä myönnetään".

Tämä on itse asiassa niin eri asia kuin voi olla. Maatalouden tuki ei ole sosiaalitukea, ellei sitten ajatella niin, että se mahdollistaa pienituloisille edullisemmat elintarvikkeet, mikä 0on itseassa yksi CAP:n (Common Agricultural Policy) lukuisista tavoitteista.

Tukea maksetaan ennen kaikkea siksi, että olisi maataloutta ja että sitä olisi suhteellisen tasaisesti joka puolella. Se on toisarvoista, kuka sitä harjoittaa. EU-alueen suurin tuen saaja on kuningatar Elisabet. Jos hän lahjoittaisi pellot muille, joku muu kuittaisi tuet. Sama pätee Herliniin ja Wahlroosiinkin. Ei se yhteiskunnalle sen kalliimmaksi tule, että saajana on Björn Wahlroos kuin että se olisi Paavo Puputtaja. Suurin ero tulee ehkä siinä, että Wahlroosilla on tilallaan vakituista työvoimaa, Puputtaja tekisi hommat itse. Kumpikaan ei kuitenkaan pystyisi kauaa toimintaa pyörittämään nykyisellä kustannus- / tuottajahintatasolla ilman tukia. Tai W. tietysti pystyisi, mutta eihän hän toki niin tekisi: rikkaat ovat rikkaita yleensä siksi, että pyrkivät rikastumaan eivätkä köyhtymään.

Sen verran kuitenkin uusimmassa CAP-reformissa sovittu, että ensi vuonna tulee voimaan lievähkö degressio ja tukikatto. Degressio alkaa pienentää joitain tukimuotoja muistaakseni jostain 200 ha:sta ylöspäin. Tukikatto ei taida koskea yhtäkään suomalaista tilaa.

Samoista veroista ne tukirahat napataan ja jos maataloustukea perustellaan hommien mahdollistamisella, niin samalla perusteella sosiaalitukiakin voi perustella (ilman tukia tatu rullaisi enemmän mummoja vrt. ilman tukia nallen tila menisi nurin). Oikeastihan böndeille pitäisi maksaa niistä safkoista oikeaa hintaa? Taidan mennä takaisin

wekkuli kirjoitti:

Vittorio Jano kirjoitti:Mitä jos lopetettaisiin maatalouden tukeminen, ostattaisiin ne banaanit afrikkalaisilta ja lakkautettaisiin samalla kehitysapu. Eikö se olisi markkinataloutta?

Jos asiaa ajatellaan kehitysmaiden auttamisen perspektiivistä, niin se olisi ziljoona kertaa viisaampaa...

....

Tässä on vain se ongelma, että kehitysmaista ei ole ruokkimaan Eurooppaa eikä muita ns. kehittyneitä maita tai OECD-maita, joista jokainen jollain tavalla tukee omaa maatalouttaan.

Kehitysmaiden ruokahuollon suurin ongelma ei ole länsimainen tukidumpattu ruoka. Vaikka Suomessa viljelijälle maksetaan Euroopan alhaisinta viljan hintaa, on se silti paljon korkeampi hinta kuin mitä Afrikkalainen kollega tuotteestansa saa edes omilla kotimarkkinoillaan, joilla monessa tapauksessa siitä on vielä pula. Suurimmalla osalla Afrikkalaisista ei ole varaa maksaa ruoasta edes tätä tukisubventoitua hintaa, saatika sitten korkeampaa.

Jos luopuisimme omasta maataloudesta ja jäisimme odottamaan, että Afrikka ja Aasia meidät elättäisi, se johtaisi ihmiskunnan pahimpaan nälkäkatastrofiin kautta historian. Kyllähän Afrikassakin tuotantoa lisättäisi, mutta tuotteet menisivät maksukykyisille Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoille eikö rutiköyhien ihmisten toreille josain Mosambikin esikaupunkialueella.

Samalla ruuan hinta nousisi meilläkin, sillä tuotanto ei kattaisi kulutusta ainakaan moneen vuosikymmeneen.

Kehitysmaiden maatalous jakautuu karkeasti kahteen ryhmään: kotitarveviljelyyn ja ns. cash crops'ien viljelyyn. Suuret tuotantoyksiköt ovat keskittyneet jälkimmäisiin eli ne viljelevät kahvia, kaakaota, sokeria, puuvillaa, kumia ja muuta, mistä yritykset saavat rahaa ja valtiot valuuttaa. Paikallisten ihmisten ruokkiminen ei ole bisnes, joten sitä ei harjoiteta.

Kuvaavaa on, että kun viljan ja öljykasvien hinnat lähtivät 2008 maailmalla voimakkaaseen nousuun ja viipyivät pari vuotta varsin korkealla tasolla, eivät kehitysmaat pystyneet lisäämään tuotantoaan. Päin vastoin, syntyi pienimuotoinen ruokakriisi, joka nosti nettotuojamaiden ruoan hintaa ja oli yhtenä laukaisevana tekijänä ns. Arabikevään synnyssä. Kaikkihan sai alkunsa Tunisian ruoan hinnan korotuksia vastustaneista mellakoista.

Tuotanto lähti kasvuun Euroopassa ja mm. Suomessa, jossa lisättiin tuotannon intensiivisyyttä ja otettiin kesantopeltoja ja vastaavia viljelemättömiä lohkoja tuotantoon. Seurauksena oli hintatason kääntyminen laskuun, mutta ei tästäkään ole kehuja tullut. Jostain syystä se, joka ruokkii itsensä ja siinä sivussa liudan muita, tuntuu aina olevan se suurin pahan tekijä.

Kuitenkin maailman ruokavarastot ovat noin kuukauden kulutusta vastaavat. Jos jostain syystä satoa ei missään maailmalla saataisi kuukauteen, ruoka loppuisi. Niin ohuella pohjalla ollaan. Meillä ei ole varaa eikä moraalista oikeutta olla tuottamatta omaa osuuttamme maailman ruokahuollosta.

En missään tapauksessa ole sitä mieltä, että Suomen tulisi lopettaa oma ruoantuotantonsa ja ryhdyttävä hankkimaan sapuskat kokonaan kehitysmaista. Esitin näkökulman vain siltä kantilta, että asiaa ajateltaisiin vain kehitysmaiden tukemisen kannalta.

Suurin ongelma kehitysmaissa, johon ei näytä olevan rohkeutta puuttua tarpeeksi tiukasti on tolkuton väestönkasvu. Siitä oikeastaan lähes kaikki muu köyhyys ja kestämättömyys kumpuaa. Toiseksi pahin ongelma on naisten huono asema. Ja nämä ovat tietysti myös toisiinsa sidoksissa olevia ongelmia. Paras lääke molempiin olisi järjestää tytöille mahdollisimman hyvä koulutus. Se olisi parasta kehitysapua. Kaiken muun voisikin oikeastaan unohtaa.

http://jameshirvisaari.wordpress.com/20 ... nestykset/

33. Lakialoite – sitovat kansanäänestykset
Posted on 11/02/2014 by jameshirvisaari

LAKIALOITE

Laki Suomen perustuslain 2 ja 53 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Nykyinen edustuksellinen demokratia on kuitenkin puutteellinen, koska sen kautta tehtävät päätökset eivät välttämättä toteudu kansan enemmistön tahdon mukaisina. Kansalaisille on annettava tosiasiallinen mahdollisuus osallistua päätöksentekoon sitovien kansanäänestyksien kautta. Vain suora demokratia on aitoa kansanvaltaa.

Kansalaisten mahdollisuus tehdä lakialoitteita kansalaisaloitteen muodossa on ollut oikeansuuntainen uudistus, mutta nykymuodossaan se ei vielä lisää kansanvaltaa. Kansalaisaloitteen vireillepanijalla tuleekin olla oikeus määritellä aloitetta tehdessään, haluaako hän viedä sen sitovaan kansanäänestykseen vai eduskunnan päätettäväksi.

Lakiehdotuksen hyväksymisellä on muutosvaikutuksia myös muualle lainsäädäntöön. Laki menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä on uudistettava koskemaan myös sitovia kansanäänestyksiä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

Suomen perustuslain 2 ja 53 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä määrätyllä tavalla,

muutetaan Suomen perustuslain 2 §:n 1 momentti ja 53 §:n 1 ja 3 momentti seuraavasti:

2 §

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, joka käyttää valtaansa sitovien kansanäänestysten kautta sekä valtiopäiville kokoontuneen eduskunnan edustuksella.

- – - – - – - – - – - – - – - – - -

53 §

Kansanäänestys ja kansalaisaloite

Kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

- – - – - – - – - – - – - – - – - -

Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi ja viedä se vireillepanijan valinnan mukaan joko sitovaan kansanäänestykseen tai eduskunnan käsiteltäväksi sen mukaan kuin lailla säädetään.

─────

Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.

─────

Helsingissä päivänä helmikuuta 2014

James Hirvisaari /m11

^Asikkalan Erkki on huomannut, millaisia hirvisaaria edustuksellinen demokratia saattaa päästää päättäjiksi?

Ja vihreät huomasivat, että sinnehän pääsee Heidi Hautala tai Satu Hassikin?

http://www.vihreat.fi/node/170

Mulle on ihan sama, kuka asiaa ajaa. Kannatan suoraa demokratiaa niin vihreiden kuin Hirvisaarenkin ehdottamana. Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten vihreät tulevat perustelemaan Hirvisaaren lakialoitteen vastustamisen, kun ovat itse ajaneet samaa asiaa jo pitkään. Hehän nimittäin tulevat vastustamaan sitä, koska se on Hirvisaaren aloite, ei siksi mitä se pitää sisällään. Vaikkakaan en ole enää kyllä nykyään varma, haluaisivatko vihreät suoraa demokratiaa.

Mitä väliä noilla vihreillä asikkalalaisen uunoilussa on? Jusulamainen kontraamisyritys vai mikä?

Vihreät ovat kannattaneet suoraa demokratiaa ainakin liikkeen alkuaikoina ja ovat reilu 30v olleet ainut eduskuntapuolue, joka sitä on roikuttanut puolueohjelmassa. Nykyään en ole enää varma. Ei suora demokratia ole mikään Hirvisaaren oma keksintö tietenkään.

Eli, kunhan jusulamaisesti hölistään muista ja niiden ongelmista, kun omaansa ei ajamaan kykene.

Kun suoralla kansanvaalilla päätetään, jää kuitenkin likainen työ edustukselliselle demokratialle. Jättää jusuloille pelivaransa ääntenkalasteluilla suunnista, joista niitä juuri sinä päivinä sopivalla sutkauksella saa. Asiat jäävät hoitamatta, mutta eihän se puoluetukia maksimoidessa tärkeää olekaan.

Oletko siis sitä mieltä, että demokraattinen päätöksenteko on huono juttu? Jos enemmistön ei haluta päättävän yhteisistä asioista, silloin halutaan vähemmistön päättävän.

Itse en näe mitään paha sveitsin äänestys tuloksella
Mitä paha on, jos halua suojella omaa kotia tervetulottomista vieraista? Tämä laki ei vaikuta varmastikaan ns. laatu maahanmuuttoon.

wekkuli kirjoitti:Oletko siis sitä mieltä, että demokraattinen päätöksenteko on huono juttu? Jos enemmistön ei haluta päättävän yhteisistä asioista, silloin halutaan vähemmistön päättävän.

Suoralla demokratialla on ainakin kaksi heikkoutta. Ensimmäinen on teknillinen eli miten se järjestetään? Kokoontuuko kansa torille kättennostoon vai läheteäänkö puoltava ja vastustava tekstiviesti? Voi olla aika hidasta ja työlästä, ainakin jos halutaan varmistaa, ettei kukaan äänestä kahta kertaa.

Enemmän huolestuttaa kuitenkin se, että enemmistö on niin kovin harvoin missään asiassa oikeassa. Jos poliitikkojen typeryys joskus tuntuukin turhauttavalta, niin pientä se on äänestäjien hölmöyteen verrattuna; hehän ovat sentään valinneet keskuudestaan parhaat yksilöt edustamaan itseään.

Hyvä puoli asiassa olisi tietenkin se, että siperia opettaisi ennen pitkää vastuullisempaan toimintaan, kun ei voisi enää syyttää ketään kansan tahdon vastaisista päätöksistä. Tai ainahan sitä voi: nytkin on Sveitsissä kansa osoittanut mieltään omaa päästöstään vastaan tässä ulkomaalaisasiassa.