Alfabbs.fi

eicas kirjoitti:Adapteri väliin johon saa 12v tulon, niin pitäisi radion alkaa kuulua. Tai erillinen signaalivahvistin mankan taakse.

Luonnollisesti vahvistin antennin luona toimii radioteknisesti huomattavasti paremmin.

Kellään kokemusta auton väylävikojen perkaamisesta? Käytin Xsaraa testerissä kun etsin syytä toimimattomalle lämppärin puhaltimelle, ja tuli useampi vikakoodi väylävioista.

Järjestelmä: Monitoiminto, Body computer (BSI) (Koritietokone) SW vers: 04 SW index 28 (Ohjausyksikön tunnistus)
-Lähettimen tietoliikenne, signaali virheellinen katkonainen
-Monitoiminen näyttöohjausyksikkö, tietoliikennevika katkonainen

Järjestelmä: Monitoiminto, Body computer (BSI) (Koritietokone) SW vers: 03 SW index 51 (Ohjausyksikön tunnistus)
-Hätävilkut katkonainen
-Ajovalojen pesimen ohjausreleen virtapiiri: oikosulku akun +napaan (12 V) katkonainen
-Mittaritaulun ohjausyksikkö, tietoliikennevika Jatkuva
-Tietoliikenne korin VAN-verkon DATAB-johtimessa Jatkuva
-Murtohälyttimen ohjausyksikkö, DATAB-linja: tietoliikennevika Jatkuva
-BSI-CAN: tietoliikennevika Jatkuva
-Jäähdytysnesteen lämpötila, vastaanotetut tiedot virheellisiä Jatkuva

Itse ilmastointilaitteeltakin tuli kaksi koodia.

Järjestelmä: Ilmastointi, ilmastointi ilmastointi
-Matkustamon tuuletin, avoin piiri Jatkuva
-Kulkunopeus, vastaanotetut tiedot virheellisiä katkonainen.

Tuulettimen avoin piiri johtunee hyvinkin siitä, että koko puhallin on ollut irti. Kulkunopeus-herja voisiko johtua siitä, että puhallin on pakotettu täysnopeudelle, eli pyörii eri nopeutta kuin ilmastointi pyytää?

Mutta joo, melko pitkä lista vikakoodeja. Ei ole vähäistäkään kokemusta väylävikojen etsimisestä saati korjaamisesta, onko täällä kokeneempia? Muuta en keksi kuin etsiä nuo ohjausyksiköt ja tarkistaa johtojen fyysinen kunto. Voiko kotikonstein muuta tehdäkään?

Kellään kokemusta auton väylävikojen perkaamisesta? Käytin Xsaraa testerissä kun etsin syytä toimimattomalle lämppärin puhaltimelle, ja tuli useampi vikakoodi väylävioista.

Järjestelmä: Monitoiminto, Body computer (BSI) (Koritietokone) SW vers: 04 SW index 28 (Ohjausyksikön tunnistus)
-Lähettimen tietoliikenne, signaali virheellinen katkonainen
-Monitoiminen näyttöohjausyksikkö, tietoliikennevika katkonainen

Järjestelmä: Monitoiminto, Body computer (BSI) (Koritietokone) SW vers: 03 SW index 51 (Ohjausyksikön tunnistus)
-Hätävilkut katkonainen
-Ajovalojen pesimen ohjausreleen virtapiiri: oikosulku akun +napaan (12 V) katkonainen
-Mittaritaulun ohjausyksikkö, tietoliikennevika Jatkuva
-Tietoliikenne korin VAN-verkon DATAB-johtimessa Jatkuva
-Murtohälyttimen ohjausyksikkö, DATAB-linja: tietoliikennevika Jatkuva
-BSI-CAN: tietoliikennevika Jatkuva
-Jäähdytysnesteen lämpötila, vastaanotetut tiedot virheellisiä Jatkuva

Itse ilmastointilaitteeltakin tuli kaksi koodia.

Järjestelmä: Ilmastointi, ilmastointi ilmastointi
-Matkustamon tuuletin, avoin piiri Jatkuva
-Kulkunopeus, vastaanotetut tiedot virheellisiä katkonainen.

Tuulettimen avoin piiri johtunee hyvinkin siitä, että koko puhallin on ollut irti. Kulkunopeus-herja voisiko johtua siitä, että puhallin on pakotettu täysnopeudelle, eli pyörii eri nopeutta kuin ilmastointi pyytää?

Mutta joo, melko pitkä lista vikakoodeja. Ei ole vähäistäkään kokemusta väylävikojen etsimisestä saati korjaamisesta, onko täällä kokeneempia? Muuta en keksi kuin etsiä nuo ohjausyksiköt ja tarkistaa johtojen fyysinen kunto. Voiko kotikonstein muuta tehdäkään?

^Olisiko Citroen servicebox+SEDRE kaikkein parhaita apuja vian hakuun?
Sieltä löytyy kytkennät ja kaapeloinnit ranskalaiseen tapaan kätevästi
Ainakin pystyy kytkentäkaavioiden avulla mittailemaan onko piuhat kunnossa vikakoodien viittamalta suunnalta.
Löytyy myös liittimien paikat ja pinnit helpommin kuin arvailemalla.

^^ Parin ajoneuvo-ECUn suunnitteluun osallistuneena en osaa nähdä tuossa kovin selviä viitteitä siihen, mitä tapaisin sanoa väyläviaksi. Ennenmmin vaikuttaisi siltä kuin kori-ECUn (BSI:n) suunnalla olisi käyttöjännitemurheita tai pahaa johtosarjaongelmaa. Kaivele BSI esille, tarkista sen käyttöjännitesyöttö ja maadoitus sekä liittimen kunto aivan silmämääräisesti. Löysä maajohto selittäisi nuo kaikki. Toinen ongelma tällaisten ECUjen kohdalla voisi olla jonkin muun vikatilanteen, kuten jonkin jumittavan toimilaitteen, aiheuttama ylivirtatilanne. Sellainen voi sulattaa liitinrunkoa ECUn käyttöjännitesyöttöpinnin ympäriltä.

Koritietokone taitaa useimmissa autoissa majailla kojelaudan alla, sulakerasian takana, jolloin se ei ole kovinkaan pahassa paikassa liittimen likaantumisen kanssa. Jos Xsarassa on toisin, niin toki sen liittimen kuorrutus pölyllä ja vedellä voi olla syyllinen. Toisaalta jalkatilassa mahdollisesti roikkuva johtosarja on aina hyvä maali kengänkärjille.

Tällä "tarkista silminnähtävät viat"-litanialla haluan hiukan demystifioida "väylävikoja". Useimmiten sellaisiksi kun tunnutaan tuomittavan aivan perinteisiä autosähkön vikoja, koska niiden aiheuttamat vikakoodit johtavat helposti harhaan.

Hetkelliset tietoliikenteen vikakoodit "nykyautoissa" on enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos ei ole aktiivisia vikoja, eikä oireita ole havainnut käytössä, niin en välittäisi. Koodien perusteella hälypurkki ei ainakaan kommunikoi verkossa.

Rautalankamalli: Jos mykälle ohjainlaitteelle tulee virransyötöt, eli +12V ja maa, niin oskolliskoopilla väyläsignaalin tarkastus ohjainlaitteen päästä. Jos väyläsignaali OK, niin ohjainlaite viallinen. Virransyötöt tietty mitataan aina kuorman kanssa, ettei hairahduta haamuihin.

Isola kirjoitti:^^ Parin ajoneuvo-ECUn suunnitteluun osallistuneena en osaa nähdä tuossa kovin selviä viitteitä siihen, mitä tapaisin sanoa väyläviaksi. Ennenmmin vaikuttaisi siltä kuin kori-ECUn (BSI:n) suunnalla olisi käyttöjännitemurheita tai pahaa johtosarjaongelmaa. Kaivele BSI esille, tarkista sen käyttöjännitesyöttö ja maadoitus sekä liittimen kunto aivan silmämääräisesti. Löysä maajohto selittäisi nuo kaikki. Toinen ongelma tällaisten ECUjen kohdalla voisi olla jonkin muun vikatilanteen, kuten jonkin jumittavan toimilaitteen, aiheuttama ylivirtatilanne. Sellainen voi sulattaa liitinrunkoa ECUn käyttöjännitesyöttöpinnin ympäriltä.

Juu, täytyy noita johtoja ruveta selvittelemään. Tallin virkaa vaan toimittaa taloyhtiön parkkipaikka, joten kovin suuria operaatioita siinä ei hotsita tehdä

Isola kirjoitti:Koritietokone taitaa useimmissa autoissa majailla kojelaudan alla, sulakerasian takana, jolloin se ei ole kovinkaan pahassa paikassa liittimen likaantumisen kanssa. Jos Xsarassa on toisin, niin toki sen liittimen kuorrutus pölyllä ja vedellä voi olla syyllinen. Toisaalta jalkatilassa mahdollisesti roikkuva johtosarja on aina hyvä maali kengänkärjille.

Aavistus vihjaa, että purnukka olisi kuljettajan vasemman polven edessä sulakerasian takana, mutta varmuutta en ole vielä saanut. Johtosarjat ei ole kengänkärkien ulottuvilla onneksi.

Isola kirjoitti:Tällä "tarkista silminnähtävät viat"-litanialla haluan hiukan demystifioida "väylävikoja". Useimmiten sellaisiksi kun tunnutaan tuomittavan aivan perinteisiä autosähkön vikoja, koska niiden aiheuttamat vikakoodit johtavat helposti harhaan.

No, jos perinteinen sähkövika osuu väylään, niin maallikkona näyttää siltä, että väylä ei skulaa eli sanotaan väylävika. Demystifioinnista huolimatta väyläsysteemi on puhtaasti mystinen, koska kotikorjaaja ei mitenkään pääse väylän sielunelämään sisälle. Perinteisessä systeemissä jos propelli ei pyöri, niin yleismittarilla on helppo selvittää missä kohtaa sähkön matka katkeaa. Väyläsysteemissä kun propelli ei pyöri ei ole mahdollista jäljittää sitä vikaa oikein mitenkään.

Jarsan kirjoitti:Hetkelliset tietoliikenteen vikakoodit "nykyautoissa" on enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos ei ole aktiivisia vikoja, eikä oireita ole havainnut käytössä, niin en välittäisi. Koodien perusteella hälypurkki ei ainakaan kommunikoi verkossa.

On siellä sen verran aktiivista vikaa, että ilmastointilaite ei ohjaa tuuletinta. Hälypurkin kommunikoimattomuus liittynee siihen, että siltä näkyy puuttuvan sulake. Auton mukana ei tullut mitään dokumentteja siitä hälyttimestä, eli en tiedä edes pitäisikö sen toimia auton alkuperäisellä kaukosäätimellä, vai omallaan. Antanen hälyttimen olla hiljaa jatkossakin.

Jarsan kirjoitti:Rautalankamalli: Jos mykälle ohjainlaitteelle tulee virransyötöt, eli +12V ja maa, niin oskolliskoopilla väyläsignaalin tarkastus ohjainlaitteen päästä. Jos väyläsignaali OK, niin ohjainlaite viallinen. Virransyötöt tietty mitataan aina kuorman kanssa, ettei hairahduta haamuihin.

Oskilloskoopilla löytäisi ne signaalit, vielä kun olisi sellainen

Sitten kun vielä jostain löytäisi auton kytkikset ja jonkun kaavion miten nuo eri purkit juttelee keskenään. Tuosta VAN-väylästä on erinomaisen vähän dataa netissä. Kytkikset saisi ehkä helpoiten Haynesin manuaalista.

Tuomas K kirjoitti: Oskilloskoopilla löytäisi ne signaalit, vielä kun olisi sellainen

50€ kiinan skoopilla pärjännee tuossa ihan hyvin.

Ja ebaystä sitten taas saa samalla rahalla jotain ikiaikaista ja kalibroimatonta pro-kamaa.

FinPat kirjoitti:

Tuomas K kirjoitti: Oskilloskoopilla löytäisi ne signaalit, vielä kun olisi sellainen

50€ kiinan skoopilla pärjännee tuossa ihan hyvin.

Ja ebaystä sitten taas saa samalla rahalla jotain ikiaikaista ja kalibroimatonta pro-kamaa.

Itse tein muinoin sen virheen, etten ostanut kaksikanavaista kiinaskooppia. Säästin väärässa paikassa kun tyydyin yhteen kanavaan.

Yksinkertaistettuna väylä on vain kaksi eri tason jännitettä: Esim. 5 V on 1 ja 1,5 V on 0. Oskilloskoopilla sitten näkee että jännite vaihtelee noiden välillä. Itse viestin oikeellisuudesta ei pysty sanomaan mitään, mutta väylän ehjyyden näkee ja samoin taitaa nähdä muutoksen jännitteiden vaihtelussa kun käynnistää tai sammuttaa jonkun väylän kautta kommunikoivan laitteen.

Kuten edellä kirjoitettiin (mm. Isola ja Jarsan) ihan samalla tavoin vikoja väylään aiheuttaa fyysiset viat johdoissa ja maadoituksissa. En muista aiheuttaisiko viallista kommunikaatiota lähettävä laite vikakoodin väyläviasta vai itse laitteen viallisuudesta /molemmista, kai tuo vähän riippuu valmistajasta.


Varmaan tämä ei uutta tietoa mutta kertaukseksi:

Väylällä päästään paljon vähemmillä johtomäärillä kun voidaan läjä laitteita yhdistää toisiinsa samoilla johtimilla, ilman että jokainen laite mikä välittää tietoa toiselle laitteelle pitäisi olla omilla johdoilla yhteydessä toisiinsa. (Muistaakseni n. 50kg auton massasta säästetään väyläohjauksella.) Signaalissa(viestissä) eri laitteilla on oma tunnistuskoodinsa varsinaisen tiedon lähettämisen lisäksi ja signaalipätkässä(viestissä) on myös osio virheentarkastausta varten. Laitteet saavat "kaistatilaa" tärkeysjärjestyksensä mukaan. Näin siis CAN- väylässä.

Esim. 159 keskikonsolin ohjauspaneli ja ilmastoinnin ohjaus on LIN- väylässä, missä on päälaite ja siihen liitettyinä "orja"laitteita.("Master, slave") Orjalaitteet eivät itse lähetä aktiivisesti mitään, vain päälaite lähettää niille kyselyjä halutessaan tietoa ja käskee niitä.

(En jaksanut lähteä tarkistamaan, vaan kirjoitin ulkomuistista. Saa/pitää vapaasti korjata kun/jos yksinkertaistin liikaa tai kirjoitin jotain väärin. )


(lähteenä tuolle muistaakseni elearn ja kai korjaamoille suunnattu opetusmateriaali, niissä muuten eroja keskenään...)

Tuomas K kirjoitti:Sitten kun vielä jostain löytäisi auton kytkikset ja jonkun kaavion miten nuo eri purkit juttelee keskenään. Tuosta VAN-väylästä on erinomaisen vähän dataa netissä. Kytkikset saisi ehkä helpoiten Haynesin manuaalista.

Eikö netistä löytynyt toimivaa versiota serviceboxista ja Sedrestä?

Täältä saa myös kaivettua dokumentteja, mutta kytkiksien katselusta joutuu maksamaan:
http://public.servicebox.peugeot.com/pages/index.jsp

E:Kappas, osa oopelien dokumenteista löytyy nykyään samasta osoitteesta

mattijus kirjoitti:Itse tein muinoin sen virheen, etten ostanut kaksikanavaista kiinaskooppia. Säästin väärässa paikassa kun tyydyin yhteen kanavaan.

Itse tein virheen, etten tilannut 4-kanavaista. Esim. ruiskutussuuttimia mitatessa olisi mukava saada molemmat ohjaussignaalit ja virtakin samaan kuvaajaan. Noissa halvoissa "ebay-skoopeissa" tuppaa yleensä nopeus sitten jakautuvan kanavien kesken. Eli 100 MHz skooppi onkin kaksikanavaisena 50 MHz ja neljässä enää 25 MHz. Kotikäytössä tuskin mekittävää, mutta hyvä tietää, jos sellaista hankkii.

Garmund kirjoitti:Esim. 159 keskikonsolin ohjauspaneli ja ilmastoinnin ohjaus on LIN- väylässä, missä on päälaite ja siihen liitettyinä "orja"laitteita.("Master, slave") Orjalaitteet eivät itse lähetä aktiivisesti mitään, vain päälaite lähettää niille kyselyjä halutessaan tietoa ja käskee niitä.

Noinhan se on, mutta tarkennuksena lisäisin, että lähettää ne orjat kuittauksen, että käsky on mennyt perille. Tuon vastausviestin tai sen puuttumisen näkee myös skooppikuvaajasta.

Tuomas K kirjoitti:Aavistus vihjaa, että purnukka olisi kuljettajan vasemman polven edessä sulakerasian takana, mutta varmuutta en ole vielä saanut. Johtosarjat ei ole kengänkärkien ulottuvilla onneksi.

Aavistuksesi on oikeassa.

Laitas auton VIN-numeron 8 viimeistä merkkiä, niin voin sopivassa saumassa tutkailla kaavioita.

Jarsan kirjoitti:Laitas auton VIN-numeron 8 viimeistä merkkiä, niin voin sopivassa saumassa tutkailla kaavioita.

73679865

Mahtaisiko sulta löytyä tietoa, että miten sitä puhallinta ohjataan?

Kommunikaatio ohjainlaitteen (8080) kanssa on VAN-väylässä ja itse puhallinta ohjataan transistorisäätimellä (8045). Säädin on puhaltimessa kiinni, mutta saa vaihdettua erikseen. Osanumero: 644178.

Sulake F18 konehuoneen sulakerasiassa (PSF1) syöttää jännitteen säätimelle. Jos syöttöä ei tule säätimelle ja sulake on ehjä, niin tarkasta lähteekö sulakerasialta syöttö ulos saakka.

Liittimien selitykset kaavioissa:
32V NR = 32 pinninen, musta
4V MR = 4 pinninen, ruskea.
16V VE = 16 pinninen, vihreä.

Ei olis ensimmäinen nopeudesnsäädin, joka on hajonnut.

Jarsan kirjoitti:ensimmäinen nopeudesnsäädin, joka on hajonnut.

Näin olen ymmärtänyt. Se säädin on vaihdettu, mutta se on pingpong-tarvike, eli ei ole mitään takeita siitä, että se toimii. Kokeilin romuttamolta toista puhallinta joka sekin pysyi mykkänä, mutta tuonkaan kunnosta ei luonnollisesti ole mitään varmuutta. Tyypillisin tapa millä nämä hajoavat vaikuttaisi kuitenkin olevan säätimen hajoaminen niin, että huutaa kokoajan täysillä, ja romiksen puhallin ei pyörinyt ollenkaan, eli ainakaan sitä vikaa siinä ei ole.

Jagge päätti kylvää reilun annoksen hiilivetyjä pitkin kyliä. Auton alla oleva polttoaineen jäähdytyskenno alkoi vuotamaan ja pikaiseen laskettuna viitisentoista litraa dieseliä pitkin Nummelaa parin-kolmen päivän aikana. Onneksi ei hajonnut viime viikolla kun tehtiin Savonlinna-Mikkeli-Loviisa kierros. Varaosakin löytyi hyllysta.

Yhdeksän vuotta kesti Lybraan hankittu Defan sisätilan lämppäri, nyt oli jättänyt lämmittämättä auton, mutta itse oli tulikuuma ja sisällä paha haju. Ilmeisesti tuuletin hajonnut, ja lämpösuojaus puutteellinen, hyvä ettei koko autoa (ja ulkorakennusta) polttanut.

Tuo kestikin Defaksi pitkään, pari muuta Defaa on hajonnut paljon nopeammin, joskin turvallisemmin. Mikähän olisi kunnollinen lämmitin...

mutt kirjoitti:Yhdeksän vuotta kesti Lybraan hankittu Defan sisätilan lämppäri, nyt oli jättänyt lämmittämättä auton, mutta itse oli tulikuuma ja sisällä paha haju. Ilmeisesti tuuletin hajonnut, ja lämpösuojaus puutteellinen, hyvä ettei koko autoa (ja ulkorakennusta) polttanut.

Tuo kestikin Defaksi pitkään, pari muuta Defaa on hajonnut paljon nopeammin, joskin turvallisemmin. Mikähän olisi kunnollinen lämmitin...

Se Calixin litteä. Siinä on kätevä se rautalankateline. Ducatossa ollut nyt 7vuotta ja aina työpäivinä huutaa sen +8h

Auttakaapa miestä mäessä. Kaukovaloista ilmoitetaan referenssiluku, joka viittaa valokeilaan voimakkuuteen kandeloina. Mutta, miten se voimakkuus mitataan? Valoisuusmittarit eivät anna tulokseksi kandeloita, eli tarvitaanko mittaukseen jotain tuhansien eurojen laboratoriolaitteita, vai halpa mittari ja matematiikkaa?

^lyhyesti vilkaistuna täytyy tietää lumenit ja keilan leveys. Loppu on matikkaa.

Mtv 30.1.20: "BMW-merkkisiin autoihin keskittyneessä rikosaallossa uusi käänne:
Poliisi teki kiinnioton yleisövihjeiden perusteella"

Huh, tässä saanut pelätä ettei omaani koeta yhtä houkuttelevaksi kuin lähistön uutukaisia.
Tämä johtaisi jatukuessaan vääjäämättä yleiseen vähättelyyn ja ähättelyyn.

^Kohta ois joutunu ite murtautumaan omaan autoon, ettei aleta naapurustossa yrmimään.

lerppu kirjoitti:^Kohta ois joutunu ite murtautumaan omaan autoon, ettei aleta naapurustossa yrmimään.

Justiinsa! Ei ole elo bmw-auton kanssa heleppoa.

Penareista puheenollen, onko kellään hyvää arvausta mistä lähtisi etsimään vikaa kun tuommoisen F25 bemun vilkut toimii vastoin vilkkuviiksen komentoja?
Toisin sanoen vilkut toimii täysin sekopäisesti
Useimmiten viiksestä ei tapahdu mitään, mutta välillä taasen vilkut antaa vain kolme välkkyä vaikka vipstaakia yrittää pidellä pidempään pohjassa.
Muut viiksen toiminnot pelaa kuten pitääkin.
Pari kertaa käynyt myös niin, että viiksestä vasempaan toivottaessa antaakin kolme välkkyä oikealle.
Kuukausi takaperin tuosta vekottimesta korjattiin toisen takavalon pimentyneet ledit vaihtamalla ohjauskortti, mutta tuskin sillä operaatiolla pystyy vilkkujen toimintaan vaikuttamaan??

Vainio kirjoitti:Penareista puheenollen, onko kellään hyvää arvausta mistä lähtisi etsimään vikaa kun tuommoisen F25 bemun vilkut toimii vastoin vilkkuviiksen komentoja?
Toisin sanoen vilkut toimii täysin sekopäisesti
Useimmiten viiksestä ei tapahdu mitään, mutta välillä taasen vilkut antaa vain kolme välkkyä vaikka vipstaakia yrittää pidellä pidempään pohjassa.
Muut viiksen toiminnot pelaa kuten pitääkin.
Pari kertaa käynyt myös niin, että viiksestä vasempaan toivottaessa antaakin kolme välkkyä oikealle.
Kuukausi takaperin tuosta vekottimesta korjattiin toisen takavalon pimentyneet ledit vaihtamalla ohjauskortti, mutta tuskin sillä operaatiolla pystyy vilkkujen toimintaan vaikuttamaan??

En jaksa uskoa että se ledilampussa itsessään oleva peukalon kokoinen piirilevy voi vilkkuihin vaikuttaa. Itselläkin oli aikoinaan tuollainen F25 kolmilitraisena, mukava peli ja yllättävän vakaa autobahninopeuksissakin. Vilkkujen kanssa ei ollut ongelmia siinä kyllä.

Tsekkaa rheingoldilla (tai BMWhatilla) antaako vilkut jotain vikakoodia?

Tuomas K kirjoitti:Auttakaapa miestä mäessä. Kaukovaloista ilmoitetaan referenssiluku, joka viittaa valokeilaan voimakkuuteen kandeloina. Mutta, miten se voimakkuus mitataan? Valoisuusmittarit eivät anna tulokseksi kandeloita, eli tarvitaanko mittaukseen jotain tuhansien eurojen laboratoriolaitteita, vai halpa mittari ja matematiikkaa?

Riippuu vahvasti siitä mitä lopulta haluat mitata. Jos kuvailet mittauksen tarkoituksen, niin voin kokeilla vieläkö muistan parin vuosikymmenen takaisia.

Jos taas puhtaasta mielenkiinnosta haluat tietää laskentakaavan, niin se löytyy E-säännöistä. Säännön numeroa en nyt puhelimella vaivaudu kaivamaan, mutta www.unece.org-osoitteesta ne löytyvät kaikki.

^Pyrkimys olisi siis selvittää, että onko kotikonstein jotenkin mahdollista mitata kaukovalon valonvoimakkuus kandeloina. Tarkoituksena selvittää, täyttääkö se vaatimukset, tai oikeammin osoittaa mittauksella että valovoimakkuus on alle vaatimusten.

Tuomas K kirjoitti:^Pyrkimys olisi siis selvittää, että onko kotikonstein jotenkin mahdollista mitata kaukovalon valonvoimakkuus kandeloina. Tarkoituksena selvittää, täyttääkö se vaatimukset, tai oikeammin osoittaa mittauksella että valovoimakkuus on alle vaatimusten.

Karkean arvion saa tehtyä helposti. Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen varmaan vähän eri juttu... pitäisi ensin kaivella esiin, mitkä ne vaatimukset ovat. Aika ihmeellistä olisi, jos mittauslaitteistolta ei vaadita kalibrointia.
https://www.rapidtables.com/calc/light/ ... lator.html

Vainio kirjoitti:Penareista puheenollen, onko kellään hyvää arvausta mistä lähtisi etsimään vikaa kun tuommoisen F25 bemun vilkut toimii vastoin vilkkuviiksen komentoja?

Mää veikkaisin ekana sitä viikseä, mutta eiköhän siitä jotain ajatusta irtoa jos lyö ISTAn tulille ja katselee sillä, mitä käskyjä viiksellä kytkeytyy milläkin käännöllä.

insinörtti kirjoitti:Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen varmaan vähän eri juttu... pitäisi ensin kaivella esiin, mitkä ne vaatimukset ovat.

Ei ole vielä tiedossa mitä ne vaatimukset tarkalleen ovat, kun ne on määritelty standardissa jota ei ole missään vapaasti luettavissa. Töistä ne standardit kuitenkin aivan varmasti löytyy jostain arkistosta kun vaan löytyy oikea henkilö jolta kysyä.

insinörtti kirjoitti:Aika ihmeellistä olisi, jos mittauslaitteistolta ei vaadita kalibrointia.

Virallisesti kalibroitu mittalaitteisto olisi toki hieno juttu, mutta ei taida olla helposti järjestettävissä. Valokuvausta tulee sen verran kuitenkin harrastettua, että halvan luksimittarin voisi sillä verukkeella itselle ostaa ja kyllä sellaisella oletettavasti sen verran tontille osuvia mittauksia saa tehtyä että olisi jotain kättä pidempää kun pitäisi osoittaa valojen riittämättömyys eräissä tapauksissa.

Saanko rohkeesti veikata, että etsit keinoa osoittaa jollekin tutulle (sukulaiselle? duunin kalustopäällikölle?), että valonsa ovat oikeasti niin huonossa kunnossa, että jotain kannattaisi tehdä vaikka inssi ei vielä olekaan älähtänyt?

Töissä joo. Täytyy vähän varovasti asetella sanat kun julkisesti näistä juttelee, mutta eräät valot eivät varmuudella täytä enää mitään vaatimuksia, mutta asialle tuntuu olevan mahdotonta tehdä mitään. Tämä on nyt ihan virallisesti prosessissa, mutta mitä vakuuttavammin saisi asian esitettyä sen parempi.

Ihan yleisellä tasolla se on yllättävää, miten ok tai jopa kannustettavaa tuntuu monesti olevan, että työkalut on ihan paskoja kunnoltaan tai ominaisuuksiltaan. Kuitenkin työteho ja -laatu olisi yleensä pirusti paremmalla tolalla, jos työkalut ei jatkuvasti epäkelpoisuuttaan vituttaisi. Onnekseni olen itse päässyt ko. tilanteesta lähes täysin eroon, mutta ympäristöstä kuunneltuna ihan oikea ongelma on kyseessä monessa paikkaa edelleen.

Tuomas K kirjoitti:Valokuvausta tulee sen verran kuitenkin harrastettua, että halvan luksimittarin voisi sillä verukkeella itselle ostaa

Sinullahan on jo luksimittari - siinä kamerassa!

Joskus mittailin oman kämppäni valaistusvoimakkuuksia ja kyllä sillä hehtaarille pääsi vs. oikea luksimittarin, minä sain kerran pihistettyä lainaan. Olen vain onnistunut hukkaamaan laskukaavat, millä kameran valotusarvot sai muutettua lukseiksi. Periaatteena oli siis tähtäillä kameralla paperiarkkia tms. ja säätää valotus kohdilleen, minkä jälkeen herkkyys/aukko/suljiaika kombosta sai laskettua, paljonko valoa piisasi.

Ammattikäyttöönhän löytyy (kalibroituja) kameroita, joilla saa valaistusvoimakkuuden yms. kertalaakista kaikilta näkyviltä pinnoilta.

Polforea kirjoitti:

Vainio kirjoitti:Penareista puheenollen, onko kellään hyvää arvausta mistä lähtisi etsimään vikaa kun tuommoisen F25 bemun vilkut toimii vastoin vilkkuviiksen komentoja?

Mää veikkaisin ekana sitä viikseä, mutta eiköhän siitä jotain ajatusta irtoa jos lyö ISTAn tulille ja katselee sillä, mitä käskyjä viiksellä kytkeytyy milläkin käännöllä.

Tää tapaus taitaakin olla mallia vesivahinko.
Kojelaudan alta/jalkatilasta löytyi märkiä johtonippuja ja liittimiä.
Kuivatellaan ensi hätään, mutta vianetsintä siirtynee toistaiseksi vuodon paikantamiseen ja samalla täytyy kysyä ottavatko kantaa asiaan merkkiliikkeessä.

mutt kirjoitti:Yhdeksän vuotta kesti Lybraan hankittu Defan sisätilan lämppäri, nyt oli jättänyt lämmittämättä auton, mutta itse oli tulikuuma ja sisällä paha haju. Ilmeisesti tuuletin hajonnut, ja lämpösuojaus puutteellinen, hyvä ettei koko autoa (ja ulkorakennusta) polttanut.

Tuo kestikin Defaksi pitkään, pari muuta Defaa on hajonnut paljon nopeammin, joskin turvallisemmin. Mikähän olisi kunnollinen lämmitin...

Eipäs se ollutkaan Defa se sisälämppäri, vaan Calix, vieläpä tasan samanlainen, kun minkä ostin tilalle. Olipa ainakin helppo vaihtaa, kun meni samaan telineeseen. Mutta eipä se vanhakaan ollut rikki, vaan ropelin väliin oli tippunut ilmeisesti jonkun kengän pohjasta pudonnut roska, joka oli juminut sen. Tottakai se ilman puhallusta kuumenee enemmän, niin että ei ihme, jos pehmentimet hieman tuoksahtaa, mutta ei sieltä mitään palanut ollut, ei edes sulanut tai muuten muuttanut muotoaan, eikä se siis myöskään tuoksahtanut millekään. Moottorin ohjauskin on toteutettu jollain elektroniikalla niin, että jos moottori ei pääse pyörimään, ei sitä väkisin yritetä pyörittää, vaan sammutetaan, ja yritetään uudelleen muutaman sekunnin välein. Harjaton moottori näkyy olevan, ja laakerit täysin tikissään.

Onpahan nyt varalla tuokin. Kaiken kaikkiaan aika hyvän vaikutelman antaa tuo Calixin puhallin laatunsa puolesta, on kuitenkin ollut tosiaan kahdeksan vuotta käytössä. Kauneusvirheenä se, että yhdeksän vuotta sitten ostettu hajosi muutaman kuukauden jälkeen, ja tuon sai takuuna tilalle - muistui mieleen, kun nyt näki valmistusmerkinnät.

Onhan noissa uskottavissa merkeissä suurella varmuudella lämpösuojat, mutta ihmiskädelle kohde on kuuma on paljon ennen vaarallista lukemaa.

Itse suosin edelleen sisälämppärin asennusta hanskalokeron alle ylösalaisin, jolloin siihen ei pääse tippumaan mitään sisään ja on vähän ikävämpi potkiakin.

Tuo on keskikonsolin kyljessä, josta puhaltaa ylös kojelaudan ja etupenkin välistä. Rakenne on pitkälti suljettu, ja roskan saaminen sisälle on edellyttänyt myös kohtalaista sattumaa.

Parissa autossa jo laittanut sisälämppärin suksiluukun kylkeen. Ei tarvitse katsella telineitä keskikonsolissa ja puhaltaa tuulilasin alareunankin auki. Kesäksi sitten takakontin puolelle piiloon.
Vähän vaan vaatii puuhastelua, kun vetää kynnyslistan alta kaapelin.

Tuomas K kirjoitti:^Pyrkimys olisi siis selvittää, että onko kotikonstein jotenkin mahdollista mitata kaukovalon valonvoimakkuus kandeloina. Tarkoituksena selvittää, täyttääkö se vaatimukset, tai oikeammin osoittaa mittauksella että valovoimakkuus on alle vaatimusten.

Nyt on ilmeisesti kuitenkin kyse jostakin aivan muusta kuin auton ajovalosta...? Niiden vaatimukset löytyvät E-säännöstä numero 8: http://www.unece.org/fileadmin/DAM/tran ... 008r4e.pdf

Jos ja kun pohdit jonkin-ihan-muun vaatimuksia, niin siihen tuo ei tietenkään vastaa. Sieltä löytyy kuitenkin mittausmenetelmä, joka toki on varmasti erilainen kuin omassa tapauksessai. Tarkoitukseen sopivan valaistusvoimakkuusmittarin saa jostakin sekatavarakaupasta parilla kympillä. Omani taisin tilata joskus Banggoodista.

Kandelasta sen verran, että se on ihan harvinaisen harhaanjohtava yksikkö. Ei sillä etteikö sitä olisi määritelty oikein hyvin, mutta käytännön valaisimet eivät ole koskaan ympärisäteileviä. Valovoima (jota kandeloissa mitataan) kun kertoo lähteen kokonaisuudessaan, kaikkiin suuntiin säteilevän valon optisen tehon. Valaisemessa tätä sitten suunnataan heijastimilla, linsseillä ja varjostimilla. Kandeloissa ilmaistu valovoima on siis merkityksellinen suure vain, jos samalla annetaan sen valon jakauma. Tästä syystä on usein mielekkäämpää määrittää valovirta ("lumenit"), koska siinä tuo suuntaus on jo jossakin määrin huomiotu. "Jossain määrin" sikäli, että käytännön valaisimissa harvemmin pyritään kovin tasaiseen valonjakoon ja ajoneuvojen ajovalaisimissa ei käytännössä koskaan. Jossakin rajatussa kulmassa mitattu kokonaisvalovirta kuvaa jo paljon paremmin sitä, miten hyvin valaisin hoitaa hommansa käytännössä (varsinkin, kun valovirta ottaa vielä huomioon ihmisen silmän herkkyyden riippuvuuden valon aalloinpituudesta). Ja kyllä, E-säännössäkin mainitaan kandelat. Siinä on kuitenkin määritelty vaadittu valon jakauma, mikä tekee valovoimasta taas yksikäsitteisen suureen.

Hups, vastaus vähän lipesi;) Ei se mitään, tuon linkatun E-säännön läpi pläräämällä pääsee joka tapauksessa jyvälle mittaustavasta.

Isotrooppiset ideaaliset säteilijät ja vapaakenttäeteneminen. Tulee ihan nuoruus ja laskuharjoitukset mieleen.

Ketjun otsikkoon liittyvä kysymys tälle foorumille jossa tuntuu löytyvän laajemminkin näkemystä ja kokemusta eri merkeistä: Onko Volvo V40 T2 huohotin yhtä herkkä jäätymään kuin 1.4 MultiAirin vastaava? Kollega jäi juuri tielle toisen kerran vuoden sisään ja ilmeisesti syynä tukkeutunut huohotin.

Kysymys akateeminen luonteeltaan, kollega kertoi kävelevänsä autokauppaan maanantaina ja ajavansa sieltä kotiin.

Fiat Punto 60 (vm. 2001) / Viime perjantaina kesken ajon moottorin keltainen merkkivalo mittaristossa syttyi ja auton normaalisti hurjat tehot hävisivät lähes täysin. Moottori kuitenkin pysyi käynnissä ja vauhtia sai tasaisella maksimissaan 80 km/h ja ylämäessä 60 km/h. Auto käy kuin kolmella sylinterillä, mutta ottaa paikalla ollessaan ihan hyvin kierroksia. Lyhyellä vilkaisulla ulkona lumisateessa konepellin alla kaikki näytti normaalilta.

Vika iski kesken ajon täysin "laakista" ja mitään edeltäviä ongelmia ei ollut. Puntolle tehty iso huolto (jakohihna, tulpat, öljyt jne.) viime kesänä ja sen jälkeen ajettu noin 2000 km. Kaiken kaikkiaan kilometrejä 110 tkm. Onko hyviä arvauksia, että mikä vika Punton 1.2 8V bensamoottoriin iski?

Tulppa tai puola (jos suorasytkällä, en tunne puntoa) - ei jaksa kuormalla sytyttää niin käy kolmella vedossa mutta laukkaa tyhjänä.

Näissä tulppavika rikkoo myös puolan, jos nyt muistelen oikeaa moottoria. Ex-naapuri noilla ajoi ja vaihteli sytytysosia pariinkin otteeseen. Helpoimmalla pääsee kun vaihtaa puolat, tulpat ja tulpanjohdot .

Sit viallinen puola rikkoo ecun tai on luultavasti jo rikkonut.
Itse taistelin viime kesänä saman ongelman kanssa ja vaihtoon meni lopulta puolat ja ecu.

^Jep.

Jos siellä sytkähäröjä pukkaa niin kyllä se valitettavasti noissa tuppaa ECM olemaan kaput. Varsin yleinen vika noissa. Yhdeksän kertaa kymmenestä uudet tulpat, johdot ja puola on rahan hukkaa...

^Aivan totta. Noinhan se meni kun Uunon muisti palaili pätkikkäin...

Möh, Mersun matkamittari heitti sitten toimimasta. Vastahan se mittaristo syksyllä oli tuossa pöydällä levällään, voi kuinka ihastuttavaa.

Jarsan kirjoitti:^Jep.

Jos siellä sytkähäröjä pukkaa niin kyllä se valitettavasti noissa tuppaa ECM olemaan kaput. Varsin yleinen vika noissa. Yhdeksän kertaa kymmenestä uudet tulpat, johdot ja puola on rahan hukkaa...

ECU yleensä hajoaa sitten, kun tulpat on ajettu loppuun, johdot poikki, ja niiden takia puola hajonnut ja lyönyt läpi rikkoen ECUn.