Sekalainen koeajoketju

[Vittorio Jano]

Megane GT kiinnostaa täällä niinkin paljon, että ei uskalla mennä ajamaan.

Nyt saisi 50% alennuksella (ainakin melkein).

[Kaarlo]

Serkku poikkesi kylässä Subaru Xv:llä. Sehän piti koeajaa koska on kovasti kiinnostanut näin 156 omistajana (kokoluokka). Lehtiartikkeleiden mukaan se olisi kova alustaltaan. Pikainen testi hiekka- ja asfalttipätkää. Pyh! ei ollut todellakaan kova vaan mukavan jämäkkä alusta. Yllättävän herkkä ajaa, ja ohjaus hieman hepponen mut.ta ian tunnokas. Mutta ei läheskään nnin kiva kuin 156:sen.
Ostaisin.

[Rasvis]

Opel Ampera 2013.

Tällä on nyt kaksi viikkoa pär... ööh, suristeltu joten voisi olla aika vähän tarkentaa tuntemuksia.

- Kunnollisen ajoasennon löytäminen ei ole ihan helppoa. Niskatuki punkee vähän turhan eteen ja reisituki jää liian alas. Lisäksi selkänojan säätö on portaallinen ja vielä reippaahkoilla portailla. Näitä raheja on joissain testeissä kehuttu supermukaviksi! Kyllä niiden kanssa elämään pystyy mutta esmes DS5 Sport Chicissä on niimpal paremmat.
- Etupuskurin kumihuuli rouhii kiinni monta kertaa päivässä vaikka miten nätisti yrittää hidastetöyssyt ajaa. Saatanpa repiä pois koko käikäleen jossain vaiheessa.
- Hattuhyllyä korvaava näkösuojarätti on typerä, se kun ei nouse pois tieltä takaluukkua avattaessa vaan pitää aina erikseen nypätä pois paikaltaan ja pingottaa takaisin. Amuriikasta saa kyllä jälkiasennushyllyä mutta ovat rahteineen aika arvokkaita.
- Auton mukana tulevan lataushärpäkkeen virittely joka ilta seinään ja joka aamu takaisin konttiin on haitarista.
- Bluetooth ei tue musiikin striimaamista puhelimesta. Wut, no Spotify?

Toisaalta

- Maantiellä menee suoraan, oli sitten uria ja sivutuulta tai ei.
- Vähemmän väljillä väylillä letkein auto ikinä, enää ei yhtään puristele ruuhkat, tietyöt tai mikään muukaan. Pistää vaan ihmettelemään mitä nuo muut öyhöttää.
- Vaihteiston puute + bluetooth HF + navi tekee elämästä helpompaa. Ihan oikeasti.
- Autokatokseen kiinteästi asennetun latauspöntön käyttö on sen verran näppärää ettei lataamista osaa ajatella lisäriesana.
- Patterilla ajaa konetiepainotteista pätkää näillä keleillä reilut 60 km, tänään taisi mennä 78 kun tie oli pienempää. Tärpättiä polttaessa sitä menee ajonopeudesta riippuen enemmän tai vähemmän alle kuusi litraa sadalla, mutta omat työmatkat näkyy kesällä menevän kokonaan sähköllä jos ei päivän aikana ole tarve höntyillä muualle.

Kokonaisuutena olen tällä hetkellä hyvinkin tyytyväinen. Pakettiin tietysti kuuluu työkavereiden jatkuva veistely ja pattereiden kantaminen työpöydälle "että pääset kotiin asti"

[Ciancarlo]

Peso voitti Alfan suorituskyvyssä, mukavuudessa ja kulutuksessa. Alfassa oli parempi ohjaus, äänet ja fiilis. Muita Gti:n kaltaisia autoja en ole vuosiin kokeillut, joten en pysty suhteuttamaan sitä kilpailijoihin verrattuna. Jos minulle tulee joskus tarve uudempaan, pieni kulutuksisempaan mutta kivaan autoon, on 308 Gti tarkemmin tutustuttavien autojen listalla – ainakin jos on se reilu 40 tuhatta laittaa uuteen autoon siinä vaiheessa.

Kiitos koeajosta ja raportista. Mielenkiintoinen tuo Pesosen GTi. Ulkonäössä(kin) Alfa GT kylläkin hakkaa tuon Pesosen 6-0, joten ei jatkoon minun mielestäni.

[Gusse]

^^ Tuo kyllä nostatti hieman omaa kuumetta Amperaa kohden. Tuo kantama riittäisi juuri sopivasti omiin työmatkoihinkin. Ei vaan ole omalta osalta järkevää laittaa 20k kakkosautoon, tilat kun tuossa eivät sitten tällä hetkellä riitä olemaan perheen isompi auto .

[Polforea]

Amperasta:
-Millaset vetomassat moisella on?
-Millainen on auton huolto-ohjelma? Polttomoottorin huollot riippunee enemmän käyntitunneista kuin kilometreistä (voihan olla, ettei se käy käynnissä tuhansiin kilometreihin) ja pintojen hivelyt, raikkarit, jarrut yms polttomoottoriin liittymättömät jutut sitten enempi kilsoista/ajasta ja auto huudellee tarpeen vaatiessa mikä osa ikinä huoltoa kaipaakaan?

[Rasvis]

Ämpärin tilat on kyllä jossain määrin rajoittava tekijä. Normaalisti mulla on aina kaksi turvaistuinta takapenkeillä mutta eilen piti poikkeuksellisesti kuljettaa kahta miehenkokoista miestä ja varsinkin sikaosastosta tuli aika kitkerää kommenttia mahtumisesta. Toinen juttu on tuo vetopaino: Se on pyöreä nolla eli jostain syystä vetokoukkua ei saa asentaa ollenkaan. Tämäkään ei meikää ahdista koska perheessä on koukullinenkin auto jolla voi tarpeen mukaan kiskoa kaatopaikkakuormia tai mitä nyt ikinä.

Huolto-ohjelmaa en ole vielä tullut tutkineeksi, auto kun kävi huollossa just ennen luovutusta. Moottoriöljylle on jonkinnäköinen "ikääntymismittari" joka ilmoittelee vaihtotarpeesta mutta eiköhän nuo kannata kumminkin vaihtaa vuosittain, öljyyn kun kondensoituu vettä vaikka kone ei olisikaan käynnissä. Raitisilmasuodatinkin kantsii syksyisin uusia. Ilmanputsari, tulpat sun muut vaihdetaan sitten varmaankin aika harvalla syklillä ja jakopää on ketjulla joten aika ei kumilenkkiä haperra, tuskinpa tuo mainittavasti kuluukaan kun pääosin ajellaan sähköllä. Pyöräjarrut eivät normiajoissa paljon taida kulua, hidastelut kun suoritetaan enimmäkseen KERS-hengessä generaattorilla. Saa nähdä ovatko nuo sitten hetken päästä jumissa.

Ai niin, pari kitinän aihetta lisää: Analogiradio ei tuulilasiantennin avulla kuulu kovin häävisti ja DABille ei Suomessa ole käyttöä. Etuovien kyynärnojat eivät ilmeisesti ole tehty nojattaviksi koska alkavat silloin narisemaan. Ja mukitelineetkin on sijoitettu käytön kannalta turhan taakse, oivoivoi tätä murheen alhoa.

[Polforea]

Joo, vuosivaihdot on ihan järkeviä vaikkei ajaisikaan - lähinnä mietin juuri tuota moottoriöljyä, jota pumpataan harvoin ja silloinkaan ei välttämättä kovin lämpöiseksi asti, jolloin kondensiokosteuskaan ei välttämättä turhaan pääse haihtumaan.

Pyöräjarruissa kulumista pahemmaksi voisin minäkin melkein veikata jämähtämistä - kun ei niitä normaalisti käytetä, voi ajoittainen herkistely olla ihan hyvä idea ettei sitten niitä tarvitessa tule ikävää ylläriä. Ajonvakaus auttanee osaltaan jos talvella vähän luistelee, mutta kuskistahan sekin riippuu.

[Rauta]

Käytiin tässä velipojan kanssa testailemassa kaikenlaisia menopelejä, mm. VW Golf farkku, 125 heppainen TSI/DSG -jumalkombinaatio ja sitten ultimaattinen sporttiversio eli Seat Leon, joku sylinterinlepuutusmoottori 150 heppaa ja jännittävä FR -varustetaso. Nämähän ne tuulipukukansan suosikit kuitenkin ovat. Ja kyllä, keskustellessamme näiden autojen hyvistä ja huonoista puolista pääsimme siihen tulokseen, että kyllähän nämä ihan päteviä kehonsiirtimiä ovat. Ergonomia on varsin kivasti kohdallaan, eli tilaa on mukavasti, penkki kietoutuu läskin takamukseni ympärille hellästi ja muutenkin ihan kivalta tuntuu. Painotan tässä sitä, että tosiaan "ihan kivalta". Joku natsikomitea näiden palikoista selvästi päättää, sopii keskimäärin hyvin peruspertille, mutta ei jumalauta tätä mitäänsanomattomuutta. Olisi nyt edes jotain pientä ikävää mikä pitäisi hereillä ajaessa, mutta kun ei.

Melutaso on eristetty sellaiseksi ettei se ärsytä, mutta ei ole hiljainenkaan. Ajotuntuma on ihan ok, ohjaus on tosin jotenkin hitaan oloinen ja turvallinen, molemmat kipot ovat vähän sellaisia aliohjaavia ja oikein masentavan tasapainoisia. Eniten ehkä vitutti se, että kun löysimme seatista jonkun Mode -nappulan niin sehän olikin jo säädetty tiukimpaan sport -asentoon, normaalilla eco-modella espanjalaisesta tuli täysin identtinen saksalaisen sisaruksensa kanssa.

Kauhean vaikea näitä on arvostella. TSI -koneet ovat aivan perseestä, se ihanan laakea Tekniikan Maailman hehkuttama vääntökäyrä aiheuttaa sen, että nopeus nousee kivan tasaisesti mutta mikään ei tunnu miltään. Ei ääntä, ei potkua, ei mitään. DSG vaihtaa niin saatanan nopeasti ja hienosti ettei sitä edes huomaa, omassa Fiiatissa se TCT sentään vähän näpäyttää kun vaihde vaihtuu.

Tätä voisi jatkaa koko illan, mutta lopetetaan nyt tähän. Eli, VAG tekee kyllä hyviä perusautoja, nimittäin mitään huonoa niistä ei kyllä löydy. Mutta kun ei löydy mitään huippuhyvääkään. Sitten kun koen aivokuoleman ja haluan lillua ihanan mukavasti ilman ärsytystä eteenpäin valitsen VAG:n. Nyt ei vaan pysty. Jopa tämä nykyinen monien halveksima Opel Insignia tuntuu jännittävältä urheiluautolta noihin verrattuna.

Eli suoraan sanottuna auton pitää olla edes joltain osin paska että se saa syttymään.

[Streider]

^ jop, Volkswagen-konsernin tuotteet ajeltu, steriiliä ja kliinistä kamaa, sellaisia moderneja sairaaloita. Autoasioissa minä haluan mieluummin Novosibirskiin jollekin kylälääkärille, vähän jännitystä ja sykkeen nousua, yllätyksellisyyttä. Mietin Seatin ratissa liikkeen pihaan kurvatessani, että mistä löytyisi jotain plussaa. Rauta vastasi, että Sveitsin lipusta. Homma pakettiin ja eteenpäin.

Käytiin samalla reissulla ajamassa Ford Fiesta ST, tuollainen 182hp versio siis. Istuessani autoon olin vahvasti sitä mieltä, että ei tää ole kyllä mun auto, ei ole penkki mun makuun, en saanut mitään maagisen hyvää ajoasentoa, jotenkin sellainen pessimistinen ja epämukava fiilis. Sitten lähdin liikenteeseen ja en olisi haluunnut luopua tuosta Fordista enää ikinä. Aivan mahtava alusta, ohjaus totteli just niin kun halusi, menoja on tuollaiseen kioskiin riittävästi. Vaihteisto on sellainen ihana klap klap, pykälää sisään, poljintuntuma maistui mukavalta. Täysin eri maailmaa Seatin kliinisestä ja tunnottomasta tunnelmasta. Fiestan ratissa ei haukotuttanut tai tarvinut nojailla nyrkkiinsä, ei ole mitään turhia moodeja säädettävänä, on vain mies, auto ja mutkatie. Fordin tapauksessa rahalle saa vastinetta, ainoa lisuke jonka tuollaiseen ottaisin on Mountunen paketti, jolloin saadaan 215hp kauppakassi ja varmasti vielä hauskempaa autoilua.

Lopuksi päästiin taas siihen lopputulemaan, että auto saa olla mitä tahansa, kunhan se ei ole tylsä. VW-konsernin tuotteet ei siis missään tapauksessa ole huonoja ajaa ja sopii varmasti juuri suurimman osan käyttötarkoitukseen, mutta ei ole hintansa ja tylsyytensä takia minun juttu.

RS Focuksen koeajoa odotellessa, mahtaa olla lysti laite kun etuvetoinen pikkuveli miltei puolet vähemmällä teholla on jo noin mahtava hauskuutin. Koeajolistalla on myös uusi Civic Type R, Peugeotin 308 GTi, Opel Corsa OPC, niin ja tietysti se Leon Cupra ja VW Golf GTI - täytyyhän sitä hauskanpidon jälkeen saada sykekin tasattua.

[Janne]

Tuli taas hurautettua 582km työajoa Ford Focus steissönwagonilla. Koneesta ei mitään hajua, Ecoboost tai vastaava tarra oli takakontin kannessa.
Tuntumat ja fiilikset:
Laadukkaan oloinen laite, muistuttaa siinä mielessä kotosalla olevaa Audia. Ajotuntuma on Audiin verrattuna jopa himpun alfamaisempi. Penkit ihan hyvät vaikkei sporttipenkit olekaan. Hyvä sivutuki ja muutoinkin jämy jakkara. Ratti oli liian pehmoisen oloista (nahkaa?) kamaa, mutta ratti hyvin muotoiltu ja nupit selkeät mm. vakkarin säädöt ratissa eikä viiksessä. Tykkään että säätö on ratissa ja se on looginen. Monessa vieraassa autossa sitä vivun käyttöä joutuu pari kertaa opettelemaan että mites tää nyt lukitsee nopeuden. Tässä hoitui kerralla. Focus on myös yllättävän hiljainen auto sisämelultaan.
Mutta olipa kone erikoinen ja veemäinen ajaa. Ensinnäkin moottorin luonne on kumiritsamainen. Ohituksessa vaihdat pienemmälle ja linttaat kaasun pohjaan ja ei tapahdu oikein mitään. Auto tuntuu keräävän voimaa ja omituisesti linkoaa sitten liikenteeseen. Ehkä sitä on tottunut hieman räväkämpään kaasunvasteeseen tai jotain. Sitten kun yrität välttää tämän niin tulee heitettyä ohi kolmosella ja kesken ohituksen kone paukkuu rajoittajalle ja vauhti tyssää - mahtavaa! On kyllä niin pirun tunnottomaksi ja hiljaiseksi viritelty nämä nykyautot että joutuu oikiasti sitä kiekkamittaria tiiraamaan että tajuaa vaihtaa ennen rajoitinta. Oon tottunut ajamaan enemmän korvakuulolla:)
Kait tää silti ihan plussan puolelle jää, vaikka opettelua vaatis enemmän tuon koneen käyttö.

[LVA]

Käytiin koeajamassa omasta mielestämme mielenkiintoisimmat isomman keskiluokan bensafarmarit: Peugeot 508 ja Avensis. Molemmat automaageja ja hyvinvarusteltuja autoja.

Peugeot:
+Tyylikäs. Niinkuin oikeasti.
+Tilat
+Hiljainen
+Mukava!
+Hyvä suorituskyky
+Kaikinpuolin hyvä ajaa
+Lisävarusteita ei ole linkitetty paketteihin
- Pieni turbomotti yhdistettynä automaattiin empii selvästi tietyissä tilanteissa. Ei ainoastaan pösön ongelma, vaan tämä vaiva on monessa muussakin nykyautossa.

Avensis:
+Motarilla, hiekkatiellä ja mutkatiellä todella hyvä ajaa ja varsin mukava matkustajille olla kyydissä
+Huokuu käytännöllisyyttä, takaluusteri on oikeasti helppokäyttöinen ja tilava. Oikealla tavalla työkalumainen
+Taloudellinen
+Nahkapenkeillä ihan tyylikäs tapaus, paljon on mennyt sisusta ja alusta eteenpäin tässä viimeisimmässä päivityksessä
+- 1.8 vaparikone ja 147hv. Ei oikein voi vielä sanoa. Meni mutkatiellä ripeästi, mutta siltikkin epäilyttää hivenen voiman riittävyys näin niinkuin paperilla.
- Lisävarusteet linkitetty paketteihin
-2.0 bensakoneella lähtee hinta ihan lapasesta

On kyllä hyviä autoja molemmat. Varusteita on molemmissa todella paljon: avaimeton systeemi, nahkat, navit, multimediahärpättimet ja blu tooth yhteydet, ledivalot ja ja ja... Tuntuu tuollainen isompi "perusvarmari" olevan kaikkein aliarvostetuin autoluokka nykyään. Matkustusmukavuus, ajettavuus ja tilat on paremmat kuin katumaastureissa. Sen lisäksi esmes 308:n ja 508:n ero autoina on aivan valtava isomman hyväksi. Jotenkin tuntuu että näissä autoissa on parasta paukkua rahalle tällä hetkellä.

Olen kyllä jäsenen lerpun kanssa edelleen eri mieltä tuosta bemun ylivertaisuudesta. Bemari on toki hyvä auto ja hyvä sekä pehmeä ajaa, mutta niin on nämäkin. Monessa asiassa nuo kaksi koeajettua autoa on parempia (hiljaisuus, tilat, varusteet) kuin premium merkkien halvemmat malliversiot. Mutta nämä on näitä Toki takaveto edelleen rulez, ei siitä pääse mihkää.

Eihän nämä halpoja autoja ole Siitäkin huolimatta on nyt hyvin lähellä että auto vaihtuu.

Edit: Lisäänpä vielä sen, että onhan tottakai premium merkkien markkinat ihan erilaiset. Tuskin kovinkaan moni esmes 300-sarjalainen hinnaltaan oikeasti sijoittuu tuonne 40-50 tonnin väliin. Hintaa kun tulee lisää niin rupeaa tehoa, varusteita yms löytymään.

[Jevgen]

On kyllä hyviä autoja molemmat. Varusteita on molemmissa todella paljon: avaimeton systeemi, nahkat, navit, multimediahärpättimet ja blu tooth yhteydet, ledivalot ja ja ja... Tuntuu tuollainen isompi "perusvarmari" olevan kaikkein aliarvostetuin autoluokka nykyään. Matkustusmukavuus, ajettavuus ja tilat on paremmat kuin katumaastureissa. Sen lisäksi esmes 308:n ja 508:n ero autoina on aivan valtava isomman hyväksi. Jotenkin tuntuu että näissä autoissa on parasta paukkua rahalle tällä hetkellä.

Allekirjoitan ainakin Pösön osalta. 508:lla hiukan vajaa satatuhatta itse ajaneena ja kokonaisajomäärällä 180 000 km, olen tykännyt kovastikin. Nimenomaan vastinetta rahoille olen saanut. Vaihdettuja osia tuohon matkaan on mennyt yhden akun, kaukosäätimen paristojen ja parin rekisterikilven polttimon verran. Alustan palikat ovat edelleen alkuperäiset, eikä edelleenkään kolise tai kilise. Meno on vakaata.

On varmasti paljon parempiakin autoja riippuen miltä kantilta katsoo, mutta hinta-ominaisuussuhde on mielestäni tässä ranskiksessa ollut ihan kohdallaan. Itsellä on 120 kw:n dieseli Aisinin 6-pykäläisellä mehumaija-automaatilla, jossa keskikulutus on maantiepainotteisena ollut viiden litran paikkeilla. 1400 km menee yhdellä tankillisella helposti. Rengastakin on mennyt melko niukasti.

Omasta puuttuu navi ja äänentoisto on ilman JBL:n systteemiä melko kehno, mutta muuten esim. avaimeton käynnistys, lasikatto, paremmat reisituen säädön sisältävät sähkösäätöiset penkit nahkaverhoilulla, sähköinen takaluukku ja itse vaihtavat xenonit ovat olleet mieleen. Ajoltaan auto on ollut hyvä kaikilla keleillä. 200 km päivittäiset työmatkat ovat olleet tuolla kohtuullisen mieluisia.

[routasydän]

Tässä on tullu koeajettua kaikenlaista, viimesimpänä uus RS focus. Olis ollu mahdollisuus uuteen civic type R:ään, mutta oli omaan silmään sen verram kammottava, eikä tehokkaana etuvetoisena tarjoa itselle paperilla mitään niin jätin ajamatta. Myös a45 amg olis ollu mahollisuus kokeilla, mutta ei tullut inspistä, ovat kuitenkin sen verran kalliita, etten kuitenkaan ole ostoaikeissa.

Mutta itse focukseen. Alunperin olen ajatellut, että tuo sininen, mitä joka kuvassa on, on huonoin väri, mutta silmä tottui siihen kyllä nopsaan ja auto alkoi näyttää malko maukkaalta. Vanhaan focukseen verrattuna ulkonäkö on osittain parempi ja osittain huonompi. Vanhempi on ehdottomasti etenkin vihreänä erottuvampi, samoin mustia korosteosia on enemmän. Mutta uusi taas on matalemma ja jotenkin sporttisemman oloinen. No viistoperässä nämä on kuitenkin aina toissijaisia, ei ne todellisia kaunokaisia ikinä ole.

Käytettävyyden kannalta vanhaan verrattuna suurimmat edut ovat tietysti takaovet ja neliveto. Ainakin näin pienelle kaverille takana oli täysin riittävästi tilaa. Takakontti sen sijaan vaikutti pienemmältä kuin vanhassa focuksessa, mutta eiköhän senkin kanssa pärjättäisi.

No entäs ajossa? Menihän tämä kertaheitolla käyttöautoista oman haluttavuuslistan kärkeen. MAkeat äänet, huikea suorituskyky, loistava vaihteisto, todella hyvät penkit ja tarkka ja tunnokas ohjaus. Sisätilojen ilme on toki perus focus, mutta sehän oli tiedossa. Nelivedon hyvyys ja jäi tietysti näin kesällä kokematta, samoin paljon kehuttua drift modea ei tullut testattua.

Jos jotain negatiivista pitää keksiä niin pitkä odotusaika ja huono vaihtohyvitys. Ja mainitaan toki, että vaikka äänimaailma oli todella muikea, ei se c63amg tasolla tietysti ollut, tosin c63amg:n käyttöauto käytännöllisyys on muilta osin sitten hieman haasteellisempaa .

[Shakal]

Nelivedon hyvyys ja jäi tietysti näin kesällä kokematta

Epäilen tätä asiaa vahvasti. Kuitenkin oman käyttöauton voima liikkuu noilla sektoreilla ja kyllä sen nelivedon joka kiihdytyksellä huomaa puuttuvana kumien toimimisena sulakkeena ja vetelyn puutteena.

[Aquatica]

^
Top Gearissa tuota uutta viikunaa leikittivät ja pakko sanoa, että ostohammasta alkoi hieman kolottaa.

"Halpa" neliveto "hot hätsi". Kuulostaa ihan hauskalta kombolta. Ehkä sit kun voittaa lotossa.... tosin ensin ostaisin siltikin Giulian. Jos joku tässä maassa moisen suostuis ees myymään

[routasydän]

Tottahan toki nelivedon huomaa, mutta sen puute ei kuivilla kesäkeleillä pinnoitetulla tiellä häiritse ja toiminta on huomaamatonta, ei nyt takerruta pikkuseikkoihin . Itselläkin kuitenkin käytössä yli 300hv etuveto, ja ollut reilusti yli 300 heppanen takaveto myös käyttiksenä, joten tästä on kokemuksia ihan joka kelillä ja joka tiepinnoitteella.

[jkk]

Sijaisautoksi sain superseksikkään kia ceed 1,4 SW vm.2012 bensa vehkeen kun giulietta on mosa levällään jossain..

Totesin kun autoon sullouduin, tällaisiakin on. Hiukan masentuneena vilkuilin mistä mikäkin löytyy. Kabiini on viihtyisämpi kuin mitä ajattelin koreankikottimesta, ämpärimuoviakin yllättävän vähän. Namiskat yms on edes jotenkin muotoiltu, eikä ole sellasia 80 luvun tylisiä niinkuin vaginoissa. Hyvää ajoasentoa vaikea saada. Jotta saat ratin sopivalle etäisyydelle osuu polvel kojelautaan. Jotta saat polville tilaa, on kädet lähes suorat. Tuli selväks että nämä on mitotettu aasialaiselle kääpiölle. Ja sitten kone käyntiin, todella hiljainen. ykkönen silmään ja baanalle. Eihän tuo mihinkään kulje, moottorissa ei mitään fiilistä, mutta pääsee sillä kauppaan ja töihin. Ihan ok ajettava, hiljainen ja vähän lulla, mut täähän oli farkku...ja kia. Tässä mallissa on joku tehdasasenteinen audiojärjestelmä, bt handsfree ja bt audio, äänenlaatu varmaan samaa tasoa kun alfan boset.

[eerola]

Kirjoittelin tänne hiukan kokemuksia yhteisestä matkastani 159:n kanssa.

[LVA]

Kirjoittelin tänne hiukan kokemuksia yhteisestä matkastani 159:n kanssa.

Eeeeeeei päästä sissään. Liekkö meikäläisessä vika, mutta tosiaan ei päästä lukemaan sinun horinoita

[eerola]

Kirjoittelin tänne hiukan kokemuksia yhteisestä matkastani 159:n kanssa.

Eeeeeeei päästä sissään. Liekkö meikäläisessä vika, mutta tosiaan ei päästä lukemaan sinun horinoita

Kas, tuo Mese.fi:n foorumi näköjään edellyttää kirjautumista. No, referoinpa tänne tarinan.

Tarina alkoi siitä kun vuoden ensimmäisien päivien aikana pihaamme ilmiintyi tämmöinen biancopastilli.



Nyt "Biancoksi" nimeytynyt auto sai uuden kodin ja Mese.fi:n jäsenen XUX63:n pyynnöstä kirjoitin pienen loppuyhteenvedon.

Se meni näin:

Alfa Romeo on aina kiehtonut minua. Tässä italialaisessa automerkissä on ollut jotain sellaista persoonallisuutta, joka koskettaa minua. Ja sitä siinä on mielestäni yhä edelleen.

Jo yli 20 vuotta sitten oli lähellä etten ajautunut Alfa 75 2.0 TS:n omistajaksi. Siitäkin huolimatta että tietyt tahot väittävät 75:n näyttävän perään ajetulta. Ja kymmenisen vuotta sitten käytiin yhtä lähellä Alfa Spideriä. Etenkin varustellummissa malliversioissa on tunnelmaa, joka sykähdyttää minua. Tämän vuoksi Turismo Internazionale-varusteltu Alfa 159:n osui suoraan sydämeeni.

Alfa Romeolla on rämisevän, käsiin ruostuvan, paikkansa öljyävän, sähkövikaisen, ja tielle jättävän auton maine. Ja tästä maineesta saa Alfan omistajana varautua kuulemaan suoria kommentteja. Vastaavasti Alfalla on tyylikkään, seksikkään ja urheilullisen auton maine. Myös tästä Alfa-autoilija kuulee. Jos itsevarmuus ei riitä, Alfan rattiin ei kannata istua. Alfan ajaminen on suhtautumistapa ja sen ottaneet autoilijat tervehtivät toisiaan.

Kun noin 170.000 km ajettu Alfa 159 1.9 JTDm saapui tammikuussa autotalliimme, olin päättänyt että sen on pakko olla ruosteinen ja vuotaa öljyä. Onhan se italialainen ja onhan se Alfa. En saanut mielenrauhaa, vaikka autolla oli dokumentoitu harrastajahistoria alusta alkaen. En myöskään tahtonut uskoa että upeassa kunnossa olevan Ti-sisustan antama ensivaikutelma kestäisi syvempää tarkastelua.

Hurjan nättihän se sisusta oli; mustaa nahkaa, kunnon alumiinia ja ihania brodeerattuja Alfa Romeo-logoja - ja lisäksi mittaristossa luki kaikki eksoottisen oloisesti italiaksi. Joku vikahan oli pakko löytää! Eihän essonbaarimaine voi olla tyhjästä tullut? Vaikka kuinka etsin, mikään ei nitissyt eikä natissut. Verhoilun koristeet olivat kiinni vähintäänkin W124-Mersun tasoisilla yliampuvilla varmistuksilla. Jos paneeli on kiinni teräskynsien väliin työnnetyllä alumiinitapilla, se ei varmasti lähde pois vahingossa - eikä järin helposti vaikka olisi tarve. En kutsuisi tätä rämiseväksi.

Sitten siirryin tarkastelussani sisältä ulkopuolelle ja aloin käydä Alfaa läpi järjestelmällisesti, ja kurkaten jokisen eteeni tulevan kulman taakse. Tavallaan tunsin itseni voittajaksi, kun vihdoin ja viimein löysin sivuhelman alta hassun näköisen alueeen maalauksessa. Mutta kun "ruostetta" alettiin korjata paljastuikin, että kyseessä oli pohjakäsittelyssä ollut epämääräisyys, eikä siis sittenkään autoa kalvava ruoste. Siis turha epäilys ja turhasta epäilyksestä seurannut turha automaalauskustannus. En kutsuisi tätä käsiin ruostuvaksi.

Etsimäni öljyvuodon löysin ahtopaineputken liitoksesta. Ja se korjaantui tarkistamalla vaihtamalla liitoskohdan panta uuteen. Tallin lattialle ei tullut missään kohdassa tippaakaan öljyä. En siis kutsuisi tätä "paikkansa merkkaavaksikaan".

Ainoa "sähköviat", jotka Alfaan tulivat sinä aikana, jonka auto minulla oli, olivat diesel-moottorin hehkutulpan pimeneminen ja akun tuleminen tiensä päähän. Ja pysäköintitutkan anturi. Akku tuli tiensä päähän kätevästi auton ollessa määräaikaishuollossa, joten siitä ei onnekkaasti seurannut edes epämukavaa tielle tai parkkipaikalle jäämistä. Molemmat näistä ilmiöistä olen kokenut myös Mersujeni kanssa, ja molemmista selviää Alfankin tapauksessa ilman eksoottisia hankintoja. 1.9 JTDm-moottori ei ole mikään eksoottinen tuote. Se on käytössä muuallakin kuin Alfa 159:ssä, joten osia saa hyllytavarana Motonetista. Näiden kokemukseni perusteella en allekirjoita yleistäviä väitteitä Alfan sähkövikaisuudesta ja tielle jättävyydestä.

Kun Alfa Romeo 159 esiteltiin 2005, valmistaja sanoi panostaneensa erityisen paljon laatuun. Sen puolivuotistaipaleen aikana, jonka 159:n kanssa elin, sisälläni on virinnyt usko, että näissä sanoissa saattaa olla oikeastikin perää.

Miksikö päätin luopua Alfasta? Syy on hiukan hölmö: Alfa Romeo 159:n nokka on pitkä. Nokkaylitys on lähes kaksinkertainen verrattuna W204-korimallin Mersuun verrattuna. Ti-mallin auto on lisäksi hiukan perusmallista 159:ä matalampi. Työpaikallani on parkkipaikka kellarissa, jonne on hiukan tavallista jyrkempi ajoramppi. Näiden summana en voinut käydä 159:lläni töissä, koska sillä ei päässyt talliin.

Biancon kanssa viettämäni ajan perusteella olen valmis suosittelemaan Alfa Romeo 159:ä. Etenkin hyvien käsien kautta kulkeneita ja hyvin varusteltuja yksilöitä. 159 on nätti auto ja Alfan Romeon nahkaverhoillulle sporttipenkille istuttaessa tulee kivalla tavalla erikoisasemassa oleva olo. Siinä on persoonallisuutta, joka ei jätä kylmäksi. 1.9 JTDm-moottori voisi olla suorituskyvyltään hiukan pirteämpi, mutta vastavuoroisesti Alfa Romeo 159 1.9 JTDm kulkee varsin taloudellisesti.

Tämän kokemukseni perusteella väitän, että Alfa Romeolla oleva "essonbaarimaine" ei päde kaikkiin Alfa Romeoihin, ja toivotan Alfamme uudelle omistajalle erittäin nautinnollisia kilometrejä, ja iloisia kohtaamisia liikenteessä muiden alfistien kanssa.

[Redneck]

Hyvä teksti Mr Eerola en ois päässykkää lukee muute jos et ois tänne laittanu. Meselle kirjautuminen täysin mahdotonta, joku ihme häikkä

[Vittorio Jano]

Tommone:



Eli siis uusi S90 T6 kaverilla ajossa tänään ja pääsinpä itsekin ratin taakse.

Kiitämme
+ tyylikästä ulkomuotoa
+ laadukasta ja viihtyisää ohjaamoa/matkustamoa
+ tehokasta moottoria ja erinomaisesti toimivaa vaihteistoa (hieman parempi kombo kuin Hertzin Camryssa...)

Moitimme
- mutka-ajossa massa ja koko tuntuvat (mutta eihän tätä kai radalle ole tehtykään)
- ko. yksilön hankintahintaa (noilla varusteilla +100 000€)

Jollain maanläheisemmällä moottori-/varustelukombolla varmaan ihan järkihankinta. Omasta mielestäni heittää kyllä tosi kovan haasteen isoille sakuille.

[Smacket]

^ Hieno laite!

[routasydän]

Tyylikäs peli. Harmi kyllä en joutanu, ku tollasta koeajolle tyrkytettiin. T8 koneella ja v90 korilla olisi kyllä omistushalua herättävä, ainakin paperilla.

[Vittorio Jano]

T8 koneella ja v90 korilla olisi kyllä omistushalua herättävä, ainakin paperilla.

Samalla frendillä oli alkukesästä lainassa XC90 ko. tekniikalla ja paljon enemmän diggaili kyllä siitä kuin tuosta eilen kokeilemastani sedanista.

Totesi kyllä, että omistuksessa oleva S60T6Polestar on silti noita kumpaakin kivempi.

Ei se kiinalaisille myynti varmaan mikään ihan huono veto ollut. Volvon mallisto lienee hienompi kuin koskaan? Vai olenko vain tulossa tosi vanhaksi?

[Polforea]

Ainakin se (mallisto) on Volvompi kuin aikoihin. Arvostan otetta, jolla ovat lähteneet merkkiä kehittämään.

[Shakal]

Ainakin se (mallisto) on Volvompi kuin aikoihin. Arvostan otetta, jolla ovat lähteneet merkkiä kehittämään.

Tämä. Todellakin tämä.

Volvo ei ole ollut näin Volvo vuosiin, mahtavuutta.

Tuollainen S90 ajeli vastaan tuossa muutama päivä takaperin. Ihan kuin 940 mallia 2016, voimakasta kanttimuotoilua.

[Manu]

Volvon kehittämät omat koneet vielä eikä mitkään Rellun tai Fordin. (Jaguarilla sama juttu ja ollut nousukausi myynnissä muutenkin)

[JMC]

Ainakin se (mallisto) on Volvompi kuin aikoihin. Arvostan otetta, jolla ovat lähteneet merkkiä kehittämään.

Tämä. Todellakin tämä.

Volvo ei ole ollut näin Volvo vuosiin, mahtavuutta.

Tuollainen S90 ajeli vastaan tuossa muutama päivä takaperin. Ihan kuin 940 mallia 2016, voimakasta kanttimuotoilua.

Tuulilasi just kehui S90/V90 koeajo rapsassaan kuinka "Laatikkomuotoilu on todellakin out, S90 perän linjat lähestyvät jo coupemaisia linjoja"
Kyllä tuo minustakin edelleen melko kantikas on, eikä se välttämättä väärin ole. Keula on kyllä melko massiivisen näköinen..

[mutt]

Tulee Maserati mieleen tuosta S90:n keulasta. On kyllä kieltämättä onnistunut paketti - kuinka sitten pärjää kilpailussa, kun ei ole saksalainen? Tämähän se on muotia tuossa luokassa ollut jo jonkun aikaa.

[palkus]

onks toi volvo muuten vielä itse ajettavaa kokoluokkaa, siis alle 5 metrinen?

[Vittorio Jano]

onks toi volvo muuten vielä itse ajettavaa kokoluokkaa, siis alle 5 metrinen?

O.

[glideslope]

onks toi volvo muuten vielä itse ajettavaa kokoluokkaa, siis alle 5 metrinen?

O.

S/V90 on yksi hyvä esimerkki, miten autojen nimelliset kokoluokat ovat vuosien saatossa kasvaneet ja (onneksi) siinä sivussa myös kehitys on kehittynyt.

Sitten tyhmä vertailu:
Lapsuusajan unelma, -ja miksei vieläkin, Mersu W116 450 SEL 6,9 oli aikakautensa neliovisten kunkku massiivisella moottorilla ja hulppeilla tiloillaan, lukuun ottamatta ehkä takapenkin niukahkoa pääntilaa, johtuen osin kattoikkunan syömingeistä.
Nyt kun katsoo tämän über-benzin mittoja ja arvoja, ja vertaa niitä uuteen S90:een, niin todella lähellä ollaan. -paitsi tuo kulutus

Pituus: MB 5060 mm, S90 4963 mm
Leveys: MB 1870 mm, S90 1890 mm
Akseliväli: MB 2960 mm, S90 2941 mm
Korkeus: MB 1410 mm, S90 1443 mm
Omapaino: MB 1935 kg, S90 n. 1800 kg
Teho: MB: 286 hv / 550 Nm, S90 235 hv / 480 Nm (D5 AWD)
0-100 Km/h: MB 7,4 s, S90 7,2 s (D5 AWD)
Huiput: MB 225 Km/h, S90 240 Km/h (D5 AWD)
Kulutus: MB 14-24 l/100 km, S90 4,9 l (yhdistetty D5 AWD)

Todella pätevän näköisen auton Volvo on uutena ysikymppisenä ulos punnertanut.
Todennäköisesti menestyy myös vertailuissa, ja jos ei, niin syy on arvatenkin moottorivalikoiman suppeus, -kuutoset ja kasit puuttuvat.

[zamuel]

Täydennänpä forumin koeajoraporttikirjastoa hieman arkisemmilla kulkupeleille. Tuli pyörittyä 10 päivää keski-Italian seudulla (Umbria, Marche, Toscana, Laziokin), tällä kertaa vuokra-auton luokitus ”Citroen Cactus or similar” tarjosi 10t ajetun Ford Focuksen: manuaali 120 heppaisella diiselillä (1.5 TDCi) ryyditettynä.

plussat:
+ratti ja vaihdekeppi varsin käteen sopivia, vaihteet vaihtuivat napakasti
+moottori kuulosti kamalalta jos erehtyi avaamaan ikkunan, mutta oli varsin ajettava ja ”suoritusarvojaan pirteämpi” kolmella ekalla vaihteella, väänsi alhaalta eivätkä tehot hävinneet heti 2,5 tonnin kohdalla
+ei nitissyt eikä natissut
+melko hiljainen myös motarinopeuksissa
+kulutus oli ”drive it like you stole it” –tyylisellä ajollakin alta kuusi litraa satasella, ei huonosti kun iso osa matkasta mutkavääntöä ylös alas mäkiä & vuoria sopivan pienillä vaihteilla kepittäen
+meni sinne minne rattia käänsi ja mutkiin sai vetää reippaasti, alusta oli varsin ok
+luistonesto ja ajonvakautus eivät iskeneet heti peliin

jotain siltä väliltä:
+/-perustylsä ulkonäkö, mutta tunnistaa Fordiksi/Focukseksi
+/-ohjaustuntuma alle viidenkympin nopeuksissa superkevyt pleikkaratti ja sen jälkeen jämäkkä ja tarkka pleikkariratti, mutta täysin tunnoton, tietuntumaa ei ollut tarjolla(renkaat oli asialliset Michelinit)

miinukset:
-karvalakkimallin penkit uskomattoman paskat, selkä, jalat kipeänä ja puuttuneina, eivät tukeneet mistään. Materiaalikin tuntumaltaan melko iljettävää. Enemmän käyttämistä autoista vain Lada Nivassa ja 82-vuosimallin Sierrassa on olleet huonommat.

-rumat turkoosit (tms. vaalean sinivihreät) mittarineulat ja valot häiritsivät, nopeusmittari oli väärällä puolella ja lähes lukukelvoton, tungettu täyteen numeroita, oli pakko käyttää ajotietokoneen nopeusnäyttöä, kun muuten nopeuden lukeminen olisi vienyt useita sekunteja

- kojelautaa lukuunottamatta turhan kovamuovinen sisusta
-veivattavat takaikkunat, ei vakionopeudensäädintä
(-nihkeä maavara peruskäyttöautoksi, pohjapanssari rapisi joka soratiellä)
-mutka + töyssyt samaan aikaan olivat vähän liikaa alustalle
-vaihteiston(?) jurina moottorijarrutuksissa (nelos- ja vitosvaihteet)

Yhteenveto
karmivia penkkejä lukuunottamatta varsin kelvollinen kulkupeli, tuntuman puutteesta huolimatta mutkateitä oli hyvä ajella, alusta toimi hyvin lukuunottamatta töyssyt+mutka yhdistelmää. Ei kuitenkaan herättänyt mitään omistamisen halua.

Vertailua:
Noin viiden vuoden aikana on tullut testattua vastaavalla tavalla Giulietta, Mito, kakkossukupolven Seat Leon ja Golf, kaikki diiseleitä (ja aikaisemmin useampaa Puntoa, Grandena ja ilman). Eniten ajamisen iloa ja ostohimoa herätti Mito, Golfista ei jäänyt oikein mitään mieleen, vaikka oli parhaiten varusteltu ja tehokkain (2.0 TDI). Leon oli yllättävän hauska ajaa mutkateilla, mutta sisustassa oli liikaa ämpärimuovia, Giulietta oli mielenkiintoisen näköinen ja ok ajaa, mutta ainakin 120 heppaisella diiselillä vähän turhan tavallinen ajoltaan, Fordissa parempi alusta (ja huonompi ajotuntuma) ja karvalakkipenkein turhan arkinen sisältä.

Mito: parhaan näköinen, hauskin, pienin, matalin, riittävästi ovia, ei mikään mukavin alusta, moottoritienopeuksissa ei enää kovin kiva

Ford: tanakka ajettava, varmaan järkevä kapistus, konttiinkin mahtui tavaraa ja kaikkea muuta, suvereenisti huonoimmat penkit, hauskempi ajella kuin Golf

Giulietta: ihan kiva kompromissi mielenkiintoista ulkonäköä (musta on huono väri muodoille) ja perusasiallista golf-korviketta, vähän intohimoton, karvalakkipenkit vähän ankeat, mutta ok istua. Intohimomittari värähti vain ihan kiva –tasolle.

Seat: karkeampi, huonommin viimeistelty Golf, mutta hauskempi, ämpärimuovisuus karkottaa ostohalut

Golf: tosi hyvä, eleetön ja asiallisesti viimeistelty, yms., en ostaisi

-->Giuliettan MultiAir paremmilla penkeillä pitäis vielä koeajaa, mutta muuten näistä vaihtoehdoista Mito lähimpänä sydäntä jopa dieselinä.

[Vittorio Jano]

Treen visiitillä tuli suoritettua myös pari koeajoa.

Renault Mégane GT

Tykkäsin kyllä aika tavalla...

+ moderni kabiini
+ tosi hyvät penkit
+ sopivan rivakka
+ kattava perusvarustelu
- takatilat vaikuttivat ahtailta (Giuliettaankin verrattuna)
- repsikan puolelta kuului ärsyttävää särinää/räminää ovipahveista (?) - laatu kunnossa?
- onko Rellussa kuitenkaan riittävän eksoottista fiilistä?

Jos kovan tarjouksen saisi, niin saattaisi olla kiinnostava. Mutta kuitenkin tekisi sitä Giuliaa koko ajan mieli...



AR Giulietta 1.4 MA TCT (välimallin facelift)

Njooh...Aika tuttua kauraahan tämä.

+ laatuvaikutelma snadisti parempi kuin 2012-mallissa (tai tuossa Renaultissa)
+ ihan pirtsakka suorituskyky
+ ajettavuudeltaan edelleen oikein hyvä (esim vrt. uusi Astra)
- iPhonen kokoinen monitoiminäyttö vähän väkisin leivotun oloinen
- vanhat SportPack penkit ja kojelautasomisteet hienommat

Turhalta tuntuisi tällaiseen vaihtaa. Samalla jatkan nykyisellä (vaikka ihan asiallisen hyvityksen esittelyautoon olisin saanutkin). Veloce olisikin sitten ihan toinen juttu...Mutta kyllä seuraavassa autossa aika todennäköisesti itsevaihtava laatikko on.

[Redneck]

Kyllä muakin uusi auto himottais aika lailla, mutta sitte taas ois velkaa niin että riittää...Giuliettakin on tosi nätti peli vaan pahus vie kun on etuvetoinen Jotenkin vaan tuo takaveto on mikä viehättää...eka auto mulla oli takaveto ja jokunen etuveto siinä välissä vaan aina jostain syystä takavetoon palataan

Tuo mun 166 on kyllä paras etuveto mitä mulla koskaan on ollu, ei temmo ohjausta mihkään ja on muutenki erittäin nautittava ajettava toki tuon vastapainoks löytyy 3 takavetoista autoo tottakai eihän sitä muuten osaa elää...Giuliaa on paras olla menemättä koeajaa koska se päättyy melko varmasti siihen, että pakko saada. Koeajo on aina kaiken pahan alku ja juuri, vältän sitä viimeiseen asti

[Manu]

Treen visiitillä tuli suoritettua myös pari koeajoa.

AR Giulietta 1.4 MA TCT (välimallin facelift)

+ ajettavuudeltaan edelleen oikein hyvä (esim vrt. uusi Astra)

Huvittavaa jos astrassa on huonompi kun Giulietassa ja mainoksessa nainen kurvailee hirveätä kyytiä Opelilla ja nauraa että ompas hyvä ajettava

Opelin suosio on nousussa Suomessa (toisaalta astran hinnoittelu on kohdillaan) Sukulaisilla ollut opeleita ja eivät enää puutu niihin.Mutta Opel on tainnut myös laatua saada kuntoon

[palkus]

^

[Vittorio Jano]

^^

Oma kompetenssi/objektiivisuus ei riitä sanomaan että parempi, mutta kyllä se vaan yllättävän hyvä tuo Giulietta noin(kin) vanhaksi konstruktioksi on. Harmi että jää pimentoon, kun on liian erikoista merkkiä ja ei kauheasti yritetä myydä.

[peksu]

Islannissa vuokra-autona Huyndai i20 (ei uusin korimalli), 4 päivää ja 1266 km ajettiin tällä.

Ensimmäinen huomio oli naarmuiseksi pesty (vai lumiharjattu ) musta maalipinta. Eikä kauko-ohjattua keskuslukitusta, viisi luukkua sentään oli. Tavaratilaan mahtui hyvin vierekkäin Samsoniten kabiinikokoiset matkalaukut eli kontin syvyys pikkuautoksi ok.

Kuskin paikalla kaikki oli kuten kaukoidän autoissa yleensä on; helposti löytyvät ja kevyesti toimivat napit ja viikset. Radio oli helppo käyttää ja jonkinlainen ajotietokonekin autossa oli. Mittarit oli perinteiset pyöreät ja selkeälukuiset eli mitään innostavaa sisusta ei tarjoa. Muovit kojetaulussa, ovissa ja joka paikassa kovaa ämpärimuovia ja sähkölasien (vain edessä) nappulat kuin suoraan -80-luvun japanilaisautosta. Kaukoidän huonoon ajatusmaailmaan taas kuului radion ym. näyttöjen himmeneminen valojen päälläolosta ja päiväajovalojahan tuossa ei ollut.

Eikä ollut ilmastointiakaan (no, sitä saa mitä tilaa ); ensimmäisenä päivänä sitä olisi jopa vähän tarvittu, kun lämpötila Islannissa kipusi n. 20 tienoille ja aurinko paistoi.

Sitten matkaan: ensimmäinen huomio oli salamannopeasti käynnistyvä moottori. Vaihteet toimivat kevyesti ja varsin täsmällisestikin, mutta ohjaus oli todella kevyt. Siihen kyllä tottui nopeasti. Kääntösäde oli mukavan pieni ja kulku oli yllättävänkin hiljaista (175/65-14 kiinalaiset renkaat) ja vakaata. Ihan käypä peli ajella, jos ei vaadi liikaa sporttisuutta. Asiaa auttoi maan nopeusrajoitukset; 90 km/h on suurin nopeus, mitä tuossa maassa saa ajaa...

Moottorin koosta ei tietoa, mutta hyvin jaksoi liikkua ja kiihtyi kelvollisesti, kunhan antoi kierroksia. Eritysesti huomio kiinnittyi tyhjäkäynnin äänettömyyteen ja värinättömyyteen; piti oikein kuunnella ja moottorin käyntiä ei todellakaan huomannut liikennevaloissa seistessä muusta kuin kierroslukumittarista.

Normaalissa ajossa vääntöalue oli mukavan laaja ja vaihteet/kytkin toimi hyvin keskenään. Kulutus reissussa oli 5,7 l/100 km eli varsin lompakkoystävällinen. Matkalla kuitenkin ajettiin aika isojakin mäkiä ja hiekkateitäkin löytyi yllättävän paljon. Jyrkin hiekkamaantie vaati peräti ykkösellä ajoa, kun piti väistellä pään kokoisia kuoppia ja kiviä tiessä nimismiehenkiharan säestyksellä...

Etupenkit olivat yllättävän kelvolliset perusmalliksi; pystyi ajamaan pitkiäkin aikoja paikkojen puutumatta.

Huonoin puoli autossa oli ehdottomasti pakin huono päälle saaminen; pahimmillaan piti nostella monta kertaa kytkintä ja kelata muita vaihteita, että sen sai päälle. Ja tämä oli 9 kertaa kymmenestä.

Loppuajatus i20:stä oli, että ihan kelpo laite siirtymisiin, mutta mitään persoonallisuutta tai varsinaista ajamisen iloa ei kyllä löytynyt. Hyvä vaihtoehto varmaan kakkos/kolmos/vanhuus/ensi tms. autoksi, mutta ei Alfa-miehelle/naiselle...

[lerppu]

Italianreissulla viikko takaperin vuokra-autona Fiat Panda Mikälie ylimääräisellä polkimella.

- Kiitämme sympaattista ja iloista olemusta sekä toimivaa ilmastointia!
- Moitimme moottorin puutetta.

Jos tätä saisi automaattina terhakkaalla koneella ottaisin! Hauska. Ja sopiva kaupunkiin. Helsingissäkin (ei talvikunnossapitoa) menisi, kun näitä ainakin joskus sai nelikkoina.
Ymmärrän täysin että Pandan rattiin itsensä sijoittaa, oli mieluisampi kokemus henkevällä tasolla itselleni kuin 500X.

[_rico]

Hollantia, Belgiaa ja Ranskaa yhdeksän päivää edestakaisin vm 2016 karvalakki Opel Corsalla.

Ajoasentoa en saanut hyväksi missään vaiheessa ja penkit olivat aivan järkyttävät. Moottoriteillä pelotti koko ajan kun tehoa ei laitteessa ollut ja ratista sai pitää toden teolla kaksin käsin kiinni. Pikkuteillä ja ahtaissa kaupungeissa ihan kotonaan, mutta keppiä sai veivata vähän turhan ahkeraan. Ei herättänyt minkäänlaista omistamisen halua.

[Matti_S]

Töttöröö vaan kaikille pitkästä aikaa.


Alkaa olla auton vaihto varmaan ens keväänä huulilla, niin pitää taas vähän aktivoitua. Vimppa vuosi on mennyt Trumppaa pimpatessa ja pärtsäillessä, niin jotenkin ei ole kamalasti autoihin riittänyt intohimoa. Muutenkaan ei tuossa normiperheautojen luokassa ole ollut mitään erityisen säväyttävää, joten aika löysällä munalla ollaan menty. Mutta pääkohteena varmaan tulee olemaan edellisen generaation X1, XE farkkuna (jos jo on ilmoilla) tai Giulia (kuten myös jos tästä farkkua on tullakseen).


Jaguar XE A 2.0d (161hv versio)

Tuossa 2kk sitten kävin kuitenkin tyyppaamassa uuden Jagen XE:n automagialla ja nuhapumpummalla diisselillä. Olen innolla odottanut tätä 3-sarjalaisen kisakumppania kun ulkomaalaisessa mediassa sitä on kehuttu dynaamisessa mielessä varsinkin etupään osalta luokkansa parhaimmaksi. Lisäksi se on kuvissa ollut melkoisen linjakas kissapeto, joten kun vaimo höntsäili vaimojuttuja, niin meikä teki koeajopiston wetterille. Menee hieman muisteluksi, mutta pistetään silti viboja siinä missä ne mieleen tulevat.

Ekaksi ulkonäöstä. Livenä auton ulkokuoren nyassit pääsevät oikeuksiinsa ja metallimusta oli kyllä varsinaista silmäkarkkia. Muotoilu on aika konservatiivista (varsinkin verrattuna herkulliseen XJ:hin ja F-typeen), mutta tarpeeksi poikkeavaa, ettei sitä sekoita saksalaisiin. Sisällä oli aika kivasti tyyliä, enkä lyhyellä koeponnistuksella bongannut mitään häiritseviä materiaaliperseyksiä. Ajoasento oli hyvä ja uloskin näki.

Ajossa ekaksi bongasi hiljaisuuden. Toki rengastuksesta paljolti kii, mutta alla olleet muistaakseni misukat olivat kyllä varsin hiljaiset perseisellä asfaltilla. Ohjaus oli aika kevyt sekä tarkka, mutta en kyllä rosoisuuksissa huomannut mitään ohjaustuntoon viittaavaa. Ei silti huono. Alustatuntuma oli varsin hyvä. Liukkaat kelit toki paljastaa asian paremmin tai visiitti soralle. 160hv ja vajaa 400Nm ei vielä kovin helposti takapäätä irroita asfaltista. XF:n laatikko oli aika peruskauraa. Toimi sulavasti, nopeasti ja ilman häröilyjä. Normaalisti olisin kaivannut manuaalia, mutta Jagen luonne atleettisista ambitioista huolimatta on jotenkin tehty sulavalle ja rauhalliselle automaatille.

Kokonaisuutena moderni, näyttävä luomus ilman selkeitä heikkouksia. Mutta ei jäänyt mitään pahaa poltetta. Bensakoneella asianlaita voisi olla toisin. Mutta farkkuna erinomainen käyttöauto, jos jagge moista koskaan julkaisee. Toisaalta tuskimpa tästä klassikkoa on oltu tekemässäkään.

[Tommi]

Korjauksen ajaksi MITon sijaisautona VW Golf Variant TSI Trendline.

Hyvää:
Ihan toimiva perusauto

Huonoa:
Paha haju (Lähes uusi, mutta nähtävästi tehty juuri joku sisäpesu. Edellisellä vuokraajalla läikähtänyt?)

Tämän suurempiin fiiliksiin en ole vielä päässyt - ja tuskin pääsenkään.
En yhtään ihmettele, että noita on paljon liikenteessä.
Eilen koin suurta yhteisöllisyyttä, kun seisoin liikennevaloissa kolmen muun samanlaisen kanssa peräkkäin.
Muut oli tosin harmaita - itselläni hieman ylitrendikkäästi valkoinen.

[HANU]

Ferrari California vm. 2010

Ajelin muutaman tunnin nk. arki Ferrarilla.
Todella mukava ja helppo Ferrari ajaa.
Ohjaus on kevyt ja vaihteisto toimii normaaliajossa hienosti.
Mutkatiellä todella mahtava ajaa ja carbonjarrut ovat tehokkaat.
Pakkikin kytkeytyy nopeasti päälle ja pikku sompailut kaupungilla sujuu mutkattomasti.
Katto menee nopeasti takakonttiin ja tuulen tuiverrus ei häiritse matkustamossa alle 100 km/h.
Keppiä annettaessa räkäisee putkeen todella maukkaasti.
Omaan pihaankin auto sopi mukavasti.
Taidan ajella autolla toistekkin........

[HANU]

Ferrari California vm. 2010

Ajelin muutaman tunnin nk. arki Ferrarilla.
Todella mukava ja helppo Ferrari ajaa.
Ohjaus on kevyt ja vaihteisto toimii normaaliajossa hienosti.
Mutkatiellä todella mahtava ajaa ja carbonjarrut ovat tehokkaat.
Pakkikin kytkeytyy nopeasti päälle ja pikku sompailut kaupungilla sujuu mutkattomasti.
Katto menee nopeasti takakonttiin ja tuulen tuiverrus ei häiritse matkustamossa alle 100 km/h.
Keppiä annettaessa räkäisee putkeen todella maukkaasti.
Omaan pihaankin auto sopi mukavasti.
Taidan ajella autolla toistekkin........

[Vittorio Jano]

Takapenkin polvitila vaikuttaa riittämättömältä 192-senttiselle.

[HANU]

Takapenkin polvitila vaikuttaa riittämättömältä 192-senttiselle.

Istut edessä. Siinä on kaksi paikkaa.....
Takana olet korkeassa polviasennossa ja katto auki.

[routasydän]

Ja takakontti ei varmasti vedä 6 henkisen perheen matkatavaroita, ainakaan katto alhaalla