Poliittista Filosofiaa

[Aquatica]

No opiskelemattako pääsee paremmin eteenpäin?

Jos syntyy tarpeeksi varakkaaseen perheeseen.

Mut toki, jos kiinnostaa ja haluaa sekä pääsee hyvään kouluun ja lukee itsensä lekuriksi, juristiksi tms. niin sittenhän sitä päässee isoihin rahoihin kiinni.

Myös sopivat hommat IT-puolella voi olla kovasti rahakkaita, jos ihan töistä puhutaan. Sijoittamalla varmaan pääsee isompiin rahoihin? En tiä.

[Vittorio Jano]

Mut toki, jos kiinnostaa ja haluaa sekä pääsee hyvään kouluun ja lukee itsensä lekuriksi, juristiksi tms. niin sittenhän sitä päässee isoihin rahoihin kiinni.

Keskimäärin yliopistotutkinnot johtavat parempiin ansioihin kuin tutkinto ammattikoulusta tai ei tutkintoa ollenkaan. Lääketieteen, kauppa- ja oikeustieteet sekä tekniikan alojen opinnot tuottanevat todennäköisimmin parhaat ansiot.

Toki juuri oli jossain (HS?) juttua DI:n palkoista Suomessa ja mediaani oli luokkaa 5500€/kk. Eli ei se opiskelu tuollaisella rahakkaanakaan pidetyllä alalla erityisen rikasta ihmisestä täällä Suomessa tee. Palkkaerot ovat sitten kuitenkin paljon pienempiä kuin monessa muussa maassa.

[Kertsu]

Kännykän saa kieltää ja sen voi tarvittaessa ottaa pois (jopa voimakeinoin), vaikka tietyt tahot koko ajan muuta tuuttaavatkin.

Moniko opettaja uskaltaa ottaa riskin sen suhteen, että mitä tapahtuu sen jälkeen kun oppilas on kertonut kotona opettajan ottaneen voimakeinoin puhelimen pois?

[lerppu]

Mut toki, jos kiinnostaa ja haluaa sekä pääsee hyvään kouluun ja lukee itsensä lekuriksi, juristiksi tms. niin sittenhän sitä päässee isoihin rahoihin kiinni.

Keskimäärin yliopistotutkinnot johtavat parempiin ansioihin kuin tutkinto ammattikoulusta tai ei tutkintoa ollenkaan. Lääketieteen, kauppa- ja oikeustieteet sekä tekniikan alojen opinnot tuottanevat todennäköisimmin parhaat ansiot.

Toki juuri oli jossain (HS?) juttua DI:n palkoista Suomessa ja mediaani oli luokkaa 5500€/kk. Eli ei se opiskelu tuollaisella rahakkaanakaan pidetyllä alalla erityisen rikasta ihmisestä täällä Suomessa tee. Palkkaerot ovat sitten kuitenkin paljon pienempiä kuin monessa muussa maassa.

Ja tuo on imaginäärirahaa. Tilille napsahtaa sitten oleellisesti niistetty summa oikeaa rahaa. Aikamoisen jyrkkä progressio yhdistettynä maltilliseen palkkatasoon tarkoittaa että rakkautta lajiin tarvitaan!

[Vittorio Jano]

Moniko opettaja uskaltaa ottaa riskin sen suhteen, että mitä tapahtuu sen jälkeen kun oppilas on kertonut kotona opettajan ottaneen voimakeinoin puhelimen pois?

En osaa sanoa, mutta laki tuon kuitenkin mahdollistaa.

Ja tuo on imaginäärirahaa. Tilille napsahtaa sitten oleellisesti niistetty summa oikeaa rahaa. Aikamoisen jyrkkä progressio yhdistettynä maltilliseen palkkatasoon tarkoittaa että rakkautta lajiin tarvitaan!

Niin, mutta sitä oikeaakin tulee ainakin vähän enemmän. Moni on toki kanssasi samaa mieltä siitä, että liian vähän enemmän.

[Jiitee]

Eteenpäin? Täälläkö pääsee eteenpäin opiskelemalla? Aika harvassa on nuo tapaukset.

No opiskelemattako pääsee paremmin eteenpäin?

Kyllä osaamisen kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia työurilla.
Vaihtoehtona ammattitutkinnon suorittaneelle on mm. avoimen amk:n edulliset opintojaksot,
jotka voivat johtaa kiinnostuksen syvennettyä kokonaiseen ins.amk- tutkintoon ja sitä
kautta polku esim. DI- opintoihin tai jopa tekniikan tohtoriksi on mahdollista.

Aquhan taisi nykyään vaikuttaa savonmualla mukavassa Mikkelissä, jossa on XAMKin tarjontaa
mukavasti. Meikä vaikuttanut reilu 30v alalla, ja omalta osaamisalalta ( maa- ja metsätalous)löytyy noin
2000 valmistuneen amk- laiseni osalta todella monia menestyneitä maisteritasonkin osaajia.
Suosittelen vahvasti ko. polkua amk:n kautta eteenpäin.

[hjpp]

No opiskelemattako pääsee paremmin eteenpäin?

Jos syntyy tarpeeksi varakkaaseen perheeseen.

Mut toki, jos kiinnostaa ja haluaa sekä pääsee hyvään kouluun ja lukee itsensä lekuriksi, juristiksi tms. niin sittenhän sitä päässee isoihin rahoihin kiinni.

Myös sopivat hommat IT-puolella voi olla kovasti rahakkaita, jos ihan töistä puhutaan. Sijoittamalla varmaan pääsee isompiin rahoihin? En tiä.

No ei varakkaaseen perheeseen syntymällä mihinkään pääse, ellei itse mitään tee. Mallia tekemiselle ja luultavasti tukeakin kyllä saa.

Mieluummin sitä opiskelee ja tekee jotain mielekästä työtä kuin banaanilaatikoita heittelee varastossa vuosikymmeniä -palkasta riippumatta. Tuo ainakin itseä motivoi kummasti opiskelemaan eikä tulopuoli ollut päällimmäisenä mielessä.

Omasta perheestä löytyi maiitsemiasi ammattiosastoja, mutta itselläni oli taskut tyhjät enkä saanut lähtiessäkään rahaa mukaan. Ensimmäisen vuokran faija maksoi, kun pyysin ja sen jälkeen en mitään pyytänytkään. Sivusta arvioituna opin kotoa ja kaveripiiristä, että lama ei näköjään koulutettua puraise yhtä pahasti kuin vähemmän koulutettua ja töitä näköjään saa tehdä paljon, jos haluaa.

[Polforea]

Perheen varakkuus saattaa olla tai olla olematta avuliasta.

Se voi olla ns. suoraan avuliasta niin, että sitä saa hyödyntää kohtuullisesti ja perittyään osansa vapaasti. Tässä on se hazardi, että jos potti ei riitä loppuun asti, voi tippua kovaa ja korkealta. Tälläisen varallisuuden tarvii olla lähtöjänsä melko korkeaa. Yhdellä loton päävoitolla ei montaa sukupolvea juhlisteta.

Se voi olla myös välillisesti avuliasta. Etenkin, jos perhe on hankkinut varallisuutensa olemalla ahkera ja älykäs, niin näitä oppeja saatetaan tarjota eteenpäin, jotta varallisuus kasvaa myös jälkikasvulla. Opetetaan eteenpäin se rahan, työn ja harkinnan arvo. Tälläisen varallisuuden ei tarvitse olla lähtöjänsä suurta, koska tämä on kasvavaa ja itseään arvostavaa varallisuutta.


Mitä koulutukseen tulee, niin kyllä, paremmalla ja pidemmällä koulutuksella todellakin on parempaa potentiaalia päästä paitsi pääasiassa parempiin, myös rahakkaampiin hommiin kiinni. Tietyillä aloilla toki arvostetaan kokemusta (etenkin suorittavilla aloilla, joissa käden jäljellä on merkitystä) ja tietyillä aloilla arvostetaan uusiutumiskykyä (esim. IT-ala, jolla osa viime vuonna opitusta on tänä vuonna vanhaa). Tälläisillä aloilla voi pitkälläkin tähtäimellä pärjätä rahallisesti ja työllisesti lyhyemmälläkin ja alemman tason koulutuksella, mutta se myös vaatii aitoa kiinnostusta ja motivaatiota alaa kohtaan, eikä silti ole mikään automaatio.

Lasketaas muuten vähän, otetaan esiin veroprosenttilaskuri 2024. Naputetaan sisään Janakkala, ei kirkollisverovelvollinen, ei elätettäviä, ei puolisoa jne perustason verotus. Jos koulun jälkeen 20-vuotiaana pääsee 2500€/kk (*12,6=31500€/v) palkalle, ei vähennyksiä jne, niin vero% on 13,5 ja koko vuonna maksettava vero 4146,54€. Käyttöön ja veroluonteisiin, muttei veronimisiin maksuihin jää 27353,46€.

Otetaan verrokki, 5 vuotta pidempään +-0 -summalla opiskeleva kaveri, joka pääsee suoraan 5000€/kk ((*12,6=63000€/v) palkalle. Vero% on 26,5 ja maksettava veron määrä 16514,30€. Käyttöön ja veroluonteisiin, muttei veronimisiin maksuihin jää 46485,7€/v

Parikymppisenä duuniin hypännyt kaveri on siis ehinyt ennen pidemmälle opiskellutta tienaamaan jo 136767,30€, eli on messevän kuuloisesti etumatkalla. Sata tonnia, onko kellään muka niin paljoo rahaa.

Mutta myöhemmin tienuun kelkkaan hypännyt saa kuitenkin loppumatkalle paremman vauhdin ja tykittää melko reippaasti kohti. 31 ikävuoden kohdalla aiemmin tienaamisen aloittanut on vielä 2841,62€ edellä, mutta jo 32 ikävuoden kohdalla kovapalkkaisempi on juossut 16290,62€ ohi. Nelikymppisenä ero on ~170k€, viiskymppisenä ~360k€ ja kuuskymppisenä jo reilun puoli milliä (~550k€). Siitä huolimatta, että tuplaliksalla maksetaan liki nelinkertaiset (3,98*) verot, kiitos progression.

Laskemassa ei huomioda inflaatiota (koska se nostaa tuloja, jolloin pitäisi laskea uusia veroprosentteja), henkilökohtaista kehitystä, opiskeluajan työntekoa, mahdollista sijoitustoimintaa yms, vaan on ihan vaan raakasti laskettu flat rate -tulona ensi vuoden veroprossalla.

[Aquatica]

Ja sitten jos ei ole kotona ollut sitä järjen rikkautta tai oppeja saatu, vaan taottu lapsesta asti päähän ainoastaan mantraa "pitää tehdä töitä, ei opiskella hölynpölyä!" ja aina elänyt köyhyydessä, ollaan hyvässä tilanteessa lähtökohtaisestikin jo.

Tässä pikaisella matikalla olen maksanut enemmän asumisesta elämiseni aikana, kuin palkkatuloja on kertynyt
(ja tää on helppo yhdistelmä, kun ensimmäiseen oikeaan palkkatyöhön taisin päästä jo 26-vuotiaana, sitä ennen en olisi päässyt mihinkään muualle kuin mäkkärin tiskille ja suora asiakaskontakti pääroolina ei ole meikäläiselle - eli monta vuotta työttömänä tai pääosin työttömänä, vaikka asumismenoja olikin.)
Nuorena ei paljoa koulut kiinnostanut, nyt ei enää jaksa. Helpompi vaan tarttua niihin ohkasiin mahdollisuuksiin, joita saattaa tulla (tai olla tulematta) vastaan.

Näillä olemassaolevilla meriiteillä ei ihan liikaa kiinnosta edes yrittää AMKeilla tai muuta, eli aika vahvasti tässä on duunarielämään teljettynä.

[Garmund]

Näillä olemassaolevilla meriiteillä ei ihan liikaa kiinnosta edes yrittää AMKeilla tai muuta, eli aika vahvasti tässä on duunarielämään teljettynä.

Erikoisammattitutkinto? Jos ei amk jaksa lähteä enää.

[insinörtti]

Perheen varakkuus saattaa olla tai olla olematta avuliasta.

Se voi olla ns. suoraan avuliasta niin, että sitä saa hyödyntää kohtuullisesti ja perittyään osansa vapaasti. Tässä on se hazardi, että jos potti ei riitä loppuun asti, voi tippua kovaa ja korkealta. Tälläisen varallisuuden tarvii olla lähtöjänsä melko korkeaa. Yhdellä loton päävoitolla ei montaa sukupolvea juhlisteta.

Tästä on ollut artikkeleita mm. Tiedelehdessä. Kyse ei ole rahasta, vaan malliesimerkistä. Lisäksi enemmän vaikuttaa kaveripiiri kuin vanhempien esimerkki ja kuuroille korvilla kaikuvat neuvot.

Jos molemmilla vanhemmilla on korkeakoulututkinto, niin aika ilmiselvää on, että jäkikasvun tie käy lukioon jne. Tietysti varallisuuttakin on perheessä keskimääristä enemmän, mutte se ei ole syy jälkikasvun valintaan. Jäätelönsyönti ei ole syynä siihen, että kesällä hukkuu enemmän ihmisiä kuin talvella. Tuppaa vaan se asuinalue, harrastukset yms ja sitämyöten kaveripiirikin olemaan erilainen -> lukioon mennään joukon jatkona.

Käytännön elämää ja vaurastumista varakkaat vanhemmat kyllä edistävät, kun tuppaavat mm. ostamaan jälkikavulleen ikioman kämpän opiskeluajaksi. Vaan ei sekään ole mikään tae huikealle opintomenestyksele ja kuten Polforea sanoi, tällaisella taustalla odotukset ovat kovat -> tiputaan korkealta, jos polla ei sitten riitäkään korkeakouluopintoihin.

Ilmiö toimii myös käänteisenä -> ns. köyhyys periytyy, kun kotona ja kaveripiirissa imetään asenne "miksi vaivautua, kun sossusta saa rahaa".

Pelkällä rahan jakamisella saadaan aikaan tämä tilanne: Vielä 30 ikäisenäkin eletään isäpapalta saatavan "viikkorahan" turvin. Vaikka töissäkin käydään, niin palkka vedetään samantien sileäksi shoppailemalla (tiedossa sekä uros- että naaraspuolinen suorittaja), joten ikävät laskut (vuokra yms.) laitetaan isompaan kirjekuoreen ja postitetaan isäpapalle. Näiden sankarien vanhemmat eivät olleet mitenkään erityisen varakkaita tai korkeasti koulutettuja eli ihan tavistasollakin voi homma mennä metsään, kun jälkikasvun elämää pumpuloidaan liiaksi.

[FinPat]

Kyse ei ole rahasta, vaan malliesimerkistä. Lisäksi enemmän vaikuttaa kaveripiiri kuin vanhempien esimerkki ja kuuroille korvilla kaikuvat neuvot.

Paitsi akateemisen tutkimuksen mukaan niin myös tosielämän kokemusten pohjalta noinhan se menee. Paras mitä vanhemmat voivat tehdä on tarjota esimerkkiä ja ohjailla jälkikasvun elinympäristöä oikeanlaiseksi.

USA:ssa tämä ilmiö korostuu erityisen paljon. Kun aikanaan katsoimme asuntoja siellä niin paikallisella grynderillä oli kaksi lähes identtistä omakotitaloprojektia käynnissä mutta eri puolella tietä. Eroa hinnassa jotain $750k vs $500k tai lähelle sitä, ei muista enää tarkaan. Hinnanero ei primääristi johtunut auringon paistamisesta paremmasta suunnasta tai keittiön marmorin laadusta vaan siitä mihin "koulupyramidiin" kämpät kuuluivat. Sama alakoulu/elementary school molemmilla mutta halvemmassa tuli yläkouluun/middle school ja varsikin lukioon / high school porukkaa läheisen kaupunkikeskuksen social project alueelta. Vanhemilla optioina maksaa paremmasta school pryramid tai laittaa middle school vaiheessa jälkikasvu yksityiskouluun. Elämä on valintoja.

[lerppu]

Perheen varakkuus saattaa olla tai olla olematta avuliasta.

Se voi olla ns. suoraan avuliasta niin, että sitä saa hyödyntää kohtuullisesti ja perittyään osansa vapaasti. Tässä on se hazardi, että jos potti ei riitä loppuun asti, voi tippua kovaa ja korkealta. Tälläisen varallisuuden tarvii olla lähtöjänsä melko korkeaa. Yhdellä loton päävoitolla ei montaa sukupolvea juhlisteta.

Tästä on ollut artikkeleita mm. Tiedelehdessä. Kyse ei ole rahasta, vaan malliesimerkistä. Lisäksi enemmän vaikuttaa kaveripiiri kuin vanhempien esimerkki ja kuuroille korvilla kaikuvat neuvot.

Jos molemmilla vanhemmilla on korkeakoulututkinto, niin aika ilmiselvää on, että jäkikasvun tie käy lukioon jne. Tietysti varallisuuttakin on perheessä keskimääristä enemmän, mutte se ei ole syy jälkikasvun valintaan. Jäätelönsyönti ei ole syynä siihen, että kesällä hukkuu enemmän ihmisiä kuin talvella. Tuppaa vaan se asuinalue, harrastukset yms ja sitämyöten kaveripiirikin olemaan erilainen -> lukioon mennään joukon jatkona.

Käytännön elämää ja vaurastumista varakkaat vanhemmat kyllä edistävät, kun tuppaavat mm. ostamaan jälkikavulleen ikioman kämpän opiskeluajaksi. Vaan ei sekään ole mikään tae huikealle opintomenestyksele ja kuten Polforea sanoi, tällaisella taustalla odotukset ovat kovat -> tiputaan korkealta, jos polla ei sitten riitäkään korkeakouluopintoihin.

Ilmiö toimii myös käänteisenä -> ns. köyhyys periytyy, kun kotona ja kaveripiirissa imetään asenne "miksi vaivautua, kun sossusta saa rahaa".

Pelkällä rahan jakamisella saadaan aikaan tämä tilanne: Vielä 30 ikäisenäkin eletään isäpapalta saatavan "viikkorahan" turvin. Vaikka töissäkin käydään, niin palkka vedetään samantien sileäksi shoppailemalla (tiedossa sekä uros- että naaraspuolinen suorittaja), joten ikävät laskut (vuokra yms.) laitetaan isompaan kirjekuoreen ja postitetaan isäpapalle. Näiden sankarien vanhemmat eivät olleet mitenkään erityisen varakkaita tai korkeasti koulutettuja eli ihan tavistasollakin voi homma mennä metsään, kun jälkikasvun elämää pumpuloidaan liiaksi.

Tähän on pakko sen verran ottaa kantaa että tärkein asia, jonka vanhemmat voivat jälkikasvulleen tuoda, on verkosto.
- Tunne oikeat ihmiset.

Selkokielellä siis paras tapa vaurastua on syntyä oikein. Kaikki muu vaatii sekä talenttia että kyvykkyyttä.
(Opiskelijan tärkein tehtävä on verkostoitua...)

[FinPat]

Laskemassa ei huomioda inflaatiota (koska se nostaa tuloja, jolloin pitäisi laskea uusia veroprosentteja), henkilökohtaista kehitystä, opiskeluajan työntekoa, mahdollista sijoitustoimintaa yms, vaan on ihan vaan raakasti laskettu flat rate -tulona ensi vuoden veroprossalla.

Jos haluaa laittaa tilastokeskuksen (2019) dataa Polforean ansiokkaasti tekemään malliin niin näkee että koulutusaste vaikuttaa alkupalkan lisäksi palkkakehitykseen tilastollisellakin tasolla. Luonnollisesti yksilötasolla korkeampi koulutus tyypillisesti myös mahdollistaa helpommin keskiarvoja huomattavastikin paremman palkkakehityksen kun duunaripuolella valitettavasti ns. ahkeran ja taitavan valinen ero laiskaan ja keskinkertaiseen on paljon pienempi.

[Rasvis]

FinPat, kuinka tuoreet nuo käyrät ovat?

Tuossa ei ole AMK-tutkintoja mukana, mutta oman alan hommiin on ihan turha kysellä AMK-inssiä vaikkapa alemman korkeakoulututkinnon käyrän mukaisella palkalla jos kyseisellä hennerillä on jostain asiasta jotain kokemustakin.

Edit: Omista typeryyksistä päälimmäiset siivottu

[Polforea]

Ainakaan siinä ei ole alakohtaista vaihtelua mukana. Samalla koulutustasolla kuitenkin voi kahdella eri alalla olla aivan eri tulotasot - missä päässä haarukkaa kyseisen hennerin ala olisi?

Kyse ei ole rahasta, vaan malliesimerkistä.

Mikäli olisit lainannut seuraavankin kappaleen, olisi jäänyt selväksi, että puhumme samaa asiaa eri sanoin.

Lisäksi enemmän vaikuttaa kaveripiiri kuin vanhempien esimerkki ja kuuroille korvilla kaikuvat neuvot.

Epäilemättä etenkin tietyssä ikäportaassa. Toisaalta vanhempien vaikutusmahdollisuudet alkavat aikaisemmin ja silloin voi jo alkaa juurruttaa perusperiaatteita.

[Rasvis]

missä päässä haarukkaa kyseisen hennerin ala olisi?

Tekniikasta on kyse, eli varmaan sitten mennään siinä korkeammassa päässä. Oma kokemuspohja jotakuinkin rajoittuu tälle alalle eli en tiedä missä rahoissa muissa hommissa mennään.

On tämä välillä vähän rajua hommaa. Terveisiä sairauslomalta.

[FinPat]

FinPat, kuinka tuoreet nuo käyrät ovat?

Kuten viestissä kerrottu niin 2019 tilastosta kyse. Oma pointti oli lähinnä käyrien muoto eikä niin absoluuttiset arvot.

[Rasvis]

No niin, siellähän se oli. Kiitos ja anteeksi.

[FinPat]

Tekniikasta on kyse, eli varmaan sitten mennään siinä korkeammassa päässä. Oma kokemuspohja jotakuinkin rajoittuu tälle alalle eli en tiedä missä rahoissa muissa hommissa mennään.

TEK:in kyselytutkimuksia aiheesta

DI mediaanipalkat 2020 toimialoittain


DI mediaanipalkan kehitys (2021)

[Rasvis]

No niin, nuo kippurat ovat paljon lähempänä omaa käsitystä.

Eli alakohtainen vaihtelu palkkauksessa on valtavaa.

[FinPat]

Ja kun politiikaketjussa ollaan niin todettakoon että tässä siis kyseessä bruttopalkat. Nettopalkkojen erot jo pienempiä progressiivisen verotuksen ansiosta ja kun yhtälöön lisää tulo- ja varallisuusperusteiset tulonsiirrot ja edut niin ero kapenee yhä.

Itse en pidä terveen yhteiskunnan merkkinä että julkinen sektori repii taas kaulaa palkkajohtajana. Kiitos SoTe uudistuksen +17.1% palkkasumman nousu kesäkuu 2022 - kesäkuu 2023.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009782069.html#

[Aquatica]

Tuo FinPatin data muuten on melkein 100% osuma meikän kohdalla. Olen siis urani huipulla ja tästä alkaa alamäki!

[FinPat]

Tuo FinPatin data muuten on melkein 100% osuma meikän kohdalla. Olen siis urani huipulla ja tästä alkaa alamäki!

Ehdotus: Vaihda uraa!

Olen itse vaihtanut urapolkua kolme kertaa viimeisen 30 vuoden sisällä. Koko työhistoria kuitenkin samalla toimialalla kun oikein laveasti katsoo mutta siitä mitä koulussa oppi ei ollut suoraan käytettävissä kuin pyöristysvirheen verran viimeiseen 25 vuoteen...

Asiantuntija -> Tuotekehitys pikkupomo -> Business Development Director -> Teknologiajohtaja

[Björn Contio]

FinPat: Te puhutte kauniisti leperrellen perheen, lähipiirin ja ystäväpiirin vastuusta ja merkityksestä lapsen
tuleviin mahdollisuuksiin.
Te ette kuitenkaan ymmärrä. Lapset ovat kommuunin vastuulla ja kaikki ulkopuolinen, lähipiiri jne, sekaantuminen
tuohaa nuoren.

[FinPat]

FinPat: Te puhutte kauniisti leperrellen perheen, lähipiirin ja ystäväpiirin vastuusta ja merkityksestä lapsen
tuleviin mahdollisuuksiin.
Te ette kuitenkaan ymmärrä. Lapset ovat kommuunin vastuulla ja kaikki ulkopuolinen, lähipiiri jne, sekaantuminen
tuohaa nuoren.

Odotankin "re-education camp" kutsua tai vähintään cancelointia.

[Rasvis]

Itse en pidä terveen yhteiskunnan merkkinä että julkinen sektori repii taas kaulaa palkkajohtajana.

Tietämättä tarkemmin kenelle ne rahat menivät ja mikä oli lähtötaso, en vielä osaa pitää tätä pahana. Jos hoitajat ja opettajat saivat lisää liksaa niin hyvä juttu. Jos taas dinaarit upotettiinkin hallintokerrosten kasvattamiseen niin sitten en, yllättäen, tykkää.

Kun lapset olivat pieniä, hävetti viedä niitä päiväkotiin kun oli joku käry siitä minkälaista hommaa lastentarhanopettajat tekevät ja minkälaisella palkalla.

[FinPat]

Kun lapset olivat pieniä, hävetti viedä niitä päiväkotiin kun oli joku käry siitä minkälaista hommaa lastentarhanopettajat tekevät ja minkälaisella palkalla.

Lastentarhaopettajat ovat enemmän kuin palkkansa ansainneet. Kampawiinerikerros taas ei.

[Garmund]

Tuossa ei ole AMK-tutkintoja mukana,

Amk = kandidaatin tutkinto = alempi korkeakoulututkinto

(Yamk = ylempi korkeakoulututkinto (paperilla, ei se miusta ihan maisteria vastaa vaikka amk:t sitä + amk->yamk->tohtori linjaa kovasti tahtovatkin) )

Edit lisätään vielä alinkorkea-aste = teknikko (näitähän ei ole enää hetkeen koulutettu)

[FinPat]

Tietämättä tarkemmin kenelle ne rahat menivät ja mikä oli lähtötaso, en vielä osaa pitää tätä pahana. Jos hoitajat ja opettajat saivat lisää liksaa niin hyvä juttu. Jos taas dinaarit upotettiinkin hallintokerrosten kasvattamiseen niin sitten en, yllättäen, tykkää.

Valtio on palkkajohtaja.

https://www.markkinointiuutiset.fi/arti ... ssuosiossa

Markkinointi ykkösenä ja julkkari kakkosena Suomen nuorten toivojen listalla. Ei ole hyvä merkki sekään.

[Vittorio Jano]

Nykyinen hallitus on tehnyt mielestäni hyviä toimenpiteitä asioiden parantamiseksi. Katsotaan kun noista rupeaa tulemaan tuloksia.

Tarkoitatko kenties sitä, että ruotsia opiskellaan jatkossa vähän enemmän?

[insinörtti]

Tähän on pakko sen verran ottaa kantaa että tärkein asia, jonka vanhemmat voivat jälkikasvulleen tuoda, on verkosto.
- Tunne oikeat ihmiset.

Tämä tuli noissa tutkimuksissakin esille. Lisäksi mainittiin, että paras tapa kehittää itseään on hengailla itseään fiksumpien joukossa. Sujuu oikein mukavasti täällä...

[atti]

Nykyinen hallitus on tehnyt mielestäni hyviä toimenpiteitä asioiden parantamiseksi. Katsotaan kun noista rupeaa tulemaan tuloksia.

Tarkoitatko kenties sitä, että ruotsia opiskellaan jatkossa vähän enemmän?

Ehdottomasti. Jo nykyisin on mahdollista opiskella ammattikorkeakoulussa ruotsi läpi, ilman opettajan läsnäolon aiheuttamaa häiriötä. Tuollaisia tunteja tarvitsemme lisää.

[fahlsjy]

Tietämättä tarkemmin kenelle ne rahat menivät ja mikä oli lähtötaso, en vielä osaa pitää tätä pahana. Jos hoitajat ja opettajat saivat lisää liksaa niin hyvä juttu. Jos taas dinaarit upotettiinkin hallintokerrosten kasvattamiseen niin sitten en, yllättäen, tykkää.

Valtio on palkkajohtaja.

https://www.markkinointiuutiset.fi/arti ... ssuosiossa

Markkinointi ykkösenä ja julkkari kakkosena Suomen nuorten toivojen listalla. Ei ole hyvä merkki sekään.

Täytyy kuitenkin huomata että valtiolla ei nykyään ole juurikaan "duunareita" töissä, asiantuntija organisaatiohin pitäisi palkkoja verrata. Kuntasektori menossa samaan suuntaan, sielläkin "duunarit" vähenee ja siirtyy tuonne yksityispuolelle. Mielestäni tuo vertailu kertoo enemmän tästä murroksesta.

[Isola]

Tuossa ei ole AMK-tutkintoja mukana, mutta oman alan hommiin on ihan turha kysellä AMK-inssiä vaikkapa alemman korkeakoulututkinnon käyrän mukaisella palkalla jos kyseisellä hennerillä on jostain asiasta jotain kokemustakin.

Milläs alalla johtaja Rasvis vaikuttikaan?! Alkoi justiinsa alanvaihto kiinnostaa. Täällä digikuplassa tuollaiset lukemat ovat vähintäänkin hyvää keskitasoa elleivät suorastaan haaveosastoa.

[FinPat]

Täytyy kuitenkin huomata että valtiolla ei nykyään ole juurikaan "duunareita" töissä, asiantuntija organisaatiohin pitäisi palkkoja verrata. Kuntasektori menossa samaan suuntaan, sielläkin "duunarit" vähenee ja siirtyy tuonne yksityispuolelle. Mielestäni tuo vertailu kertoo enemmän tästä murroksesta.

Olet oikeassa valtion duunien rakenteesta.

[Rasvis]

Milläs alalla johtaja Rasvis vaikuttikaan?!

Ei johtaja, pelkkä päällikkö. Rakennusautomaatiourakointia tehdään. Täällä on ainakin korkeasuhdanteessa työntekijän markkinat.

Tuossa taannoin yritin headhunterin välityksellä löytää kaveria jolla olisi jotain kokemusta alan ohjelmointi- ja käyttöönottotehtävistä. Ei muita vaatimuksia. Pääkallonmetsästäjä otti keikan, mutta parin päivän päästä otti yhteyttä ja kieltäytyi hommasta. Oli keskustellut vanhemman kollegansa kanssa, jonka näkemys oli että speksin mukaisia ihmisiä ei ole olemassa.

Selkeästi paras tapa on kasvattaa tarvittavat kaverit itse, mutta se vaatii aikaa ja ennakointia. Ei toimi kaikissa tilanteissa.

[FinPat]

https://yle.fi/a/74-20005589#:~:text=Ma ... 0kouluissa.

Voisiko oppimattomuuden ratkaisun kaava olla näin helppo?
- Osaamisen arvioiminen takaisin
- Ainakin matematiikkaan tasokurssit takaisin
- Digikirjat bittinuotioon ja oikeat kirjat takaisin
- Älylaitteet jäähylle koulupäivän ajaksi
- Inkluusio jäähylle siihen saakka että sen toteuttamiseen on resursseja

[Garmund]

Milläs alalla johtaja Rasvis vaikuttikaan?!

Ei johtaja, pelkkä päällikkö. Rakennusautomaatiourakointia tehdään. Täällä on ainakin korkeasuhdanteessa työntekijän markkinat.

Tuossa taannoin yritin headhunterin välityksellä löytää kaveria jolla olisi jotain kokemusta alan ohjelmointi- ja käyttöönottotehtävistä. Ei muita vaatimuksia. Pääkallonmetsästäjä otti keikan, mutta parin päivän päästä otti yhteyttä ja kieltäytyi hommasta. Oli keskustellut vanhemman kollegansa kanssa, jonka näkemys oli että speksin mukaisia ihmisiä ei ole olemassa.

Selkeästi paras tapa on kasvattaa tarvittavat kaverit itse, mutta se vaatii aikaa ja ennakointia. Ei toimi kaikissa tilanteissa.

Jos ei hirveää kokemusta vaadita, laita kanssa työtarjous ammattikorkeakoulujen työpaikkkailmoitus portaaleihin. Esim
meille Metropoliaan.

[hjpp]

”Kun oppilaiden lahjakkuustaso vakioidaan, kotitaustan merkitys on yhä huomattava.”

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009914272.html

[atti]

^^ Koulut on hyvä paikka rekrytoida, jos on aikaa hoitaa loppu koulutus työpaikalla, kuten pitäisi olla. Aikoinaan firmamme piti sekä yliopistolla että ammattikorkeakouluissa koulutusta, jolloin löysi luokkansa välkyimmät ja motivoituneimmat. Tuota kun harrasti x vuotta yliopistokaupungissa, niin sai aika kovan sakin töihin.

[Rasvis]

Jos ei hirveää kokemusta vaadita, laita kanssa työtarjous ammattikorkeakoulujen työpaikkkailmoitus portaaleihin. Esim
meille Metropoliaan.

Ongelma tuossa edellä mainitussa tilanteessa oli, että piti löytää ns. valmis kaveri. ”Tuolla on mökki, käytkö tekemässä.”

Meillä on pari noin vuosi sitten ilman alan kokemusta aloittanutta kaveria ja kyllä heiltä homma jo hyvin sujuu. Kovin montaa vihreää heppua vaan ei voi ottaa yhtä aikaa, muuten opettavien ja opetettavien suhde menee vinksalleen ja projekteista ei tule mitään.

[FinPat]

”Kun oppilaiden lahjakkuustaso vakioidaan, kotitaustan merkitys on yhä huomattava.”

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009914272.html

Kotitaustan merkitys ei varmaankaan ole yllätys kenellekään?

Kotitaustan osalta Suomessa on runsaasti muutosta sitten 1950 luvun jolloin Suomen nousu länsimaisten kehittyneiden valtioiden joukkoon todella alkoi ja muutos on luonteeltaan ollut kiihtyvää.

1) Kaikissa tutkimuksissa joita aiheesta löytänyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, näyttäisi populaatiotasolla perinteinen kahden biologisen vanhemman perhe olevan se voittava malli jos jälkeläisten koulumenestystä käytetään mittarina. Yksinhuoltaja- ja uusioperheiden määrä on lisääntynyt suhteellisesti.

2) Isossa osaa Suomeen maahan muuttaneista perheistä ei välttämättä arvosta koulunkäyntiä korkealle koska akateemiset aasialaiset eivät suuressa määrin Suomeen eksy.

3) Ja toiseen suuntaan luonnollisesti tapahtuu aivovuotoa Suomesta ulkomaille.

Anyway, tuohon päälle siten päälle OPH:n linjaukset niin eiköhän se soppa ole siinä valmis?

[Björn Contio]

Voisiko oppimattomuuden ratkaisun kaava olla näin helppo?
- Osaamisen arvioiminen takaisin
- Ainakin matematiikkaan tasokurssit takaisin
- Digikirjat bittinuotioon ja oikeat kirjat takaisin
- Älylaitteet jäähylle koulupäivän ajaksi
- Inkluusio jäähylle siihen saakka että sen toteuttamiseen on resursseja

Tässähän niitä lääkkeitä on.
Kun huomaa olevansa heikoilla jäillä, kannattaa palata sinne päin mistä on tullut.

Ja.. nyt on tulossa lisää manitbois-imeläkommunistien lakkoja. Minusta arvokas vinkki - ja merkki siitä että hallituksen
politiikan suunta on oikea. Ei - 100% veroasteelle ja kuule....

[FinPat]

Ja.. nyt on tulossa lisää manitbois-imeläkommunistien lakkoja. Minusta arvokas vinkki, ja merkki siitä että hallituksen
politiikan suunta on oikea. Ei - 100% veroasteelle.

Takkaan puita ja ilmasto pelastuu SAK:n sikariportaan myötä?

[lerppu]

Ja.. nyt on tulossa lisää manitbois-imeläkommunistien lakkoja. Minusta arvokas vinkki, ja merkki siitä että hallituksen
politiikan suunta on oikea. Ei - 100% veroasteelle.

Takkaan puita ja ilmasto pelastuu SAK:n sikariportaan myötä?

Työllistävä vaikutus ainakin on. Yhden päivän lakko on omassa prosessissa viikon breikki alasajon ja ylösajon kanssa. Ja 24/7 päällä olevat laitteet ei ihan paljon tykkää siitä kun ne pysäytetään, joten jotain hajoaa. Useimmiten jotain mahdollisimman hankalaa. Ja koska molempiin suuntiin homma on haastava, niin kuka muu muka sitä saa puuhata. Joululahja verraton.

[h_lauri]

Hyvää keskustelua. Mutta:

Varhaiskasvatuspuolella on

-huutava pula pätevästä henkilöstöstä
-päteväkin henkilöstö lintsaa äänikirjoja käyttämällä
-liikuntaa ei välttämättä ole
-huonosti suomea psaavan henkilöstön määrä on kasvanut
-huonosti suomea osaavien lasten määrä on kasvanut
-ryhmäkokoja aletaan taas kasvattaa

--> keksikää lisää.

Tässä mainitut asiat näkyvät viiveellä koulupuolella. Kaiken lisäksi resursseja hukataan rutosti oppivelvollisuuden pidentämisellä.

[Vittorio Jano]

VALTIOVARAIN­MINISTERI Riikka Purra (ps) toteaa, että hallitus ei voi sulkea verojen kiristyksiä pois, kun se valmistelee uusia sopeutustoimia ensi keväälle.

– Olen koko ajan korostanut mahdollisuutta käyttää kaikkia keinoja. Tulee olemaan hyvin vaikeaa löytää pelkkiä säästöjä.

Oho, tää onkin vähän vaikeampaa kun itse tekee.

[FinPat]

Oho, tää onkin vähän vaikeampaa kun itse tekee.

Koskaan ei ole rajan yli tullut niin paljon turvapaikan hakijoita kuin edellisen kerran Persujen ollessa hallituksessa ja koskaan ei ole rajoja suljettu kuten edellisellä kerralla Virheiden ollessa hallituksessa.... (Joo, eivät hieman erikoiset olosuhteet kummassakin tapauksessa mutta kuitenkin.)

Talouden kasvu olisi kiva bail-out poliitikoille mutta ei ole ihan nopeasti Suomen osalta näköpiirissä.

[FinPat]

Hyvää keskustelua. Mutta:

Varhaiskasvatuspuolella on

-huutava pula pätevästä henkilöstöstä
-päteväkin henkilöstö lintsaa äänikirjoja käyttämällä
-liikuntaa ei välttämättä ole
-huonosti suomea psaavan henkilöstön määrä on kasvanut
-huonosti suomea osaavien lasten määrä on kasvanut
-ryhmäkokoja aletaan taas kasvattaa

--> keksikää lisää.

Tässä mainitut asiat näkyvät viiveellä koulupuolella. Kaiken lisäksi resursseja hukataan rutosti oppivelvollisuuden pidentämisellä.

Vauvojen varastointiosastolla tosiaan on resurssipulaa syntyvyyden nopeasta laskusta huolimatta.