Alfabbs.fi

Itse osallistuin viimeksi isojen poikien prosenteilla kun hain marras-joulukuuksi muutosverokortin kotitalousvähennyksen kanssa maalämpöurakan jälkeen. Jotenkin veikkaan veli Vittorion silti tarkoittavan niitä välimallin isojen poikien prosentteja.

^, ^^ Ei kannata välttämättä liian kovilla marginaaliprosenteilla veroja maksella, jos mätkyt eli jäännösverot eivät harmita.
Verovuonna 2023 valtiolta vippaaminen on vielä tarjouksessa ja verovelvollinen maksaa vain 2% korkoa vipilleen, verrattuna tulevan verovuoden 2024 6%:iin.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/ma ... aksaminen/

Itse yritän saada aikaiseksi niin paljon mätkyjä kuin suinkin mahdollista joulukuun 2023 aikana .

Cotzy

Kieltämättä aikanaan kiehtoi kovasti ajatus mätkyjen maksimoinnista, koska varsin matalalla riskillä olisi ylittänyt sen koron kevyesti. Tässä on tuloverolaissa joku ikävä säännös, joka kieltää 0 % ennakonpidätykset... Toisaalta ei ole ollut mitään järkeä lainata valtiolle 0,5 % korolla. Ensi vuonnakin veronpalautusten korko on vain 2 %, joten liikaa ei kannata maksaa vieläkään. Siksi hain nytkin muutosverokortin, jotta joulukuun ennakoista ei jää palautettavaa.

Isola kirjoitti: ↑

13 Joulu 2023, 19:26

Kieltämättä aikanaan kiehtoi kovasti ajatus mätkyjen maksimoinnista, koska varsin matalalla riskillä olisi ylittänyt sen koron kevyesti. Tässä on tuloverolaissa joku ikävä säännös, joka kieltää 0 % ennakonpidätykset... Toisaalta ei ole ollut mitään järkeä lainata valtiolle 0,5 % korolla. Ensi vuonnakin veronpalautusten korko on vain 2 %, joten liikaa ei kannata maksaa vieläkään. Siksi hain nytkin muutosverokortin, jotta joulukuun ennakoista ei jää palautettavaa.

Sen verran oldschool aina ollut veroasioissa, että aina haen 2 prosenttiyksikköä
isomman pidätysprosentin, koska en harrasta mitään jännityslajeja rahan tai esim.
korkovivun kanssa.
Asuntoja ja muuta kiinteää omaisuutta kuten talousmetsää on muutenkin mukavampi hoitaa
kuin kytätä pörssikursseja.
Ja mukava saada palautusta...

Itse jännäilen, että mitenköhän pahasti julkiset laskurit pissii silmään mm. lomarahojen sun muiden osalta, joten saatan tarjota vippiä valtiolle aika halvalla nyt joulukuun osalta

Aquatica kirjoitti: ↑

14 Joulu 2023, 01:08

Itse jännäilen, että mitenköhän pahasti julkiset laskurit pissii silmään mm. lomarahojen sun muiden osalta, joten saatan tarjota vippiä valtiolle aika halvalla nyt joulukuun osalta

No jos siinä laskurissa niitä ei erikseen kysytä niin eihän laskuri voi tietää minkäverran kukin lomarahoja saa tai vaihtaako niitä esim. vapaaksi tms. Tietty nyrkkisääntö on olemassa vuosiansioihin, se on 12,5X kuukausipalkka mutta tuohan on vain suuntaa antava.

Ite oon myös jiiteen linjoilla, annan mennä reilusti ennakonpidätystä....

12,6 on muuten lähempänä lomarahalaskennassa.

Verottaja jo ihan itte arpo prosenttia ens vuodelle 2 yksikköä ylöspäin, ei viihi ite enää buustailla. Yleensä verottajan arpomasta tulee vähän takaisin mulla.

Suomessa tuloveroprosentti lähes saturoituu jo niin pienillä tuloilla että aika vähän loppuvuoteen on tullut ylläreitä kumpaakaan suuntaan.

FinPat kirjoitti: ↑

14 Joulu 2023, 11:16

lähes saturoituu jo niin pienillä tuloilla

Ei.

Terveisin 17% -> 41% -> 31% -> 36%.

Ongelma lomakorvauslaskujen kanssa on sellainen pieni, että alle vuoden sopparilla pienempi kertymä ja alle x-aikaa kertymää ei ole. Joten ei pienintäkään käpyä, mikä 6kk lomakertymä oikeasti on. Se ei ole paljon.
Laskurin (liiton) mukaan se kuitenkin on hyvin monta euroa, koska tuloja & lisiä on niin paljon (kyllä, lisät vaikuttaa.)

Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole. Ensimmäisen lomanansaitsemiskauden (oliko nyt maaliskuun loppuun) kertymä on 2d/kk, siitä eteenpäin 2,5d/kk. Jotta kuukausi lasketaan, pitää siinä olla vähintään 14 työpäivää.

Tasoittumisjärjestelmät ja osa-aikaisuudet tekee omat kommerverkkinsa, mutta kun kutakuinkin täyspäisesti tuuppaa töitä niin on helppo laskea, että ekat 6kk on helposti sen 12 päivää, toki riippuen mihin aikaan vuodesta työnsä aloittaa.

Paitsi työsuhteen päättyessä (alle 1v kestänyt) korvataan kaavalla XYZ ja eri osuuksia lisistä & peruspalkasta
Ei se rakettitiedettä ole, mutta 15minuutissa ei kyennyt selvittämään paremmin niin heitin hatusta ja tiedänpähän varmuudella saavani palautuksia

Joo se itte lomakorvaus saattaa mennä vähän eri tavalla alle ja yli vuoden soppareissa, mutta ei kai siinäkään kovin radikaalia eroa ole?

Todennäköisesti lomakorvausten tullessa jää sitten lomarahat saamatta, se kompensoi aika ikävästi.

Käsittääkseni puolet lomarahasta maksetaan niissä tapauksissa, kun työsuhde ei ole työntekijästä johtuen päättynyt (nyt siis itselleni tuli vakinaistuminen vuokrafirman listoilta). Ihan varma en kyllä tuostakaan ole, koska tessissä on ollut tänäkin aikana kahta eri versitoa käytössä ja ensi vuoden alusta tulee kolmas, kesäkuussa sitten neljäs iteraatio ja jokainen tuo omia päiväityksiään ja muutoksia mukanaan.
Ja oon lukenut nyt rinnakkain melkein kolmea tessiä (muista syistä johtuen), joten voin myös sekoittaa tessit keskenään

Yllä olevaan pohdiskeluun täytyy muista että työsuhteen päättyessä lomakorvaus tulee vuosilomalaista ja lomarahat sen mukaan mitä TES:siä sovelletaan. Eli kyseessä on kaksi eri asiaa.

Kun katsoo maailman menoa niin näyttää siltä että länsimaiden hallitusten tuhlaus (Governement Spending) jatkuu kiihtyvällä tahdilla koska lyhyen ajan häiriöt kuten taudit, vaalit, sodat yms. ja pidemmän aikavälin demografiset haasteet. Koska nykyään on rahallakin hinta niin lainaaminen käy kalliiksi ja ns. kaikilla on jo pohjalla velkaa ihan riittävästi niin oletan että meillä on edessämme ns. Big Tax Era. Siis Suomen ulkopuolellakin.

Ja Suomi spesifisesti, kuinkahan kaukana olemme Lafferin käyrän inflektiopisteestä?


https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/pien ... taa-niita/

No, oikeastihan Lafferin käyrän huippu on vain teoreettinen konsepti jonka voi todeta vain retroaktiivisesti ja luonnollisesti se on niin monen riippumattoman ympäristömuuttujan funktio että millään järkevällä tarkkuudella se pätee ainoastaan siinä nimenomaisessa tilanteessa jossa oltiin kun se havaittiin.

Linkin takaa IMF:n pohdintaa Suomen verotuksesta ja näkökulmaa siihen kuinka sitä voisi optimoida.

https://www.elibrary.imf.org/view/journ ... 001-en.xml

https://yle.fi/a/74-20065751

VM on optimistisempi kuin EKP:n Suomen haarakonttori.

Menee jo aika laajaksi tämä lanka noin sijoitetun pääoman riskiastetta tuumaillen, metsästä kiinteistöjen, rahastojen ja osakkeiden kautta oikeaan rahapelaamiseen asti... joo-o , olen minäkin lotonnut joskus viimeksi 40 vuotta sitten pari kk ...

^Tuo Jiiteen kommentti viittaa onlinekasino-mainosspämmiin, jonka noheva mode jo poisti, jos joku ihmettelee.

Polforea kirjoitti: ↑

20 Joulu 2023, 16:14

^Tuo Jiiteen kommentti viittaa onlinekasino-mainosspämmiin, jonka noheva mode jo poisti, jos joku ihmettelee.

Mode nopea. Siitä pisteet.

Ja kasinoa liipaten, mielestäni koulussa pitäisi olla viimeistään jostain 6-7 luokalta oikeasti opetusta siitä mitä sijoittaminen tarkoittaa ja kuinka se on täysin eri asia kuin uhkapelaaminen. Yllättävän usein törmää ihan aikuisiin ihmisiin joiden mielestä sijoittaminen on "pelaamista".

Toki jos on riittävän vasemmalla laidalla kenttää niin tällöin kyseessä ei yleensä ole aito tietämättömyys vaan ideologian sumentama näkemys.

Kasino-peleihin liittyen, joulukuun alkupuolella hankittu BTC arpa näyttää olevan tällä hetkellä luokkaa Grande Punton verran plussalla. Tavoitteena ennen kesää siistin Giuliettan verran.

Tämä ei siis ole sijoittamista vaan ajanviettoa arpojen kanssa.

FinPat kirjoitti: ↑

20 Joulu 2023, 16:19

Ja kasinoa liipaten, mielestäni koulussa pitäisi olla viimeistään jostain 6-7 luokalta oikeasti opetusta siitä mitä sijoittaminen tarkoittaa ja kuinka se on täysin eri asia kuin uhkapelaaminen. Yllättävän usein törmää ihan aikuisiin ihmisiin joiden mielestä sijoittaminen on "pelaamista".

Taitaa yläkoulussa olla parin oppitunnin verran - vähän opettajasta riippuen.

Toisella asteella joissakin oppilaituksissa mahdollisuus sitten vähän enempään.

Aihe kyllä paljon enemmän esillä kuin 10-20-v. sitten.

Vittorio Jano kirjoitti: ↑

03 Tammi 2024, 11:22

Aihe kyllä paljon enemmän esillä kuin 10-20-v. sitten.

Erittäin hyvä asia!

Olisi hienoa jos yrittäjyydestä ja sijoittamisesta puhuttaisiin enemmän koulussa.

Progressio tuloverotuksessa, mielenkiintoinen aihe nyt omalla kohdalla.

Kevensin työkuormaa 20 prosenttia, ja muutosverokorttia varten uusi laskelma näytti, että
verojen jälkeen käteen jäävä nettotulo pienenee vain alle 10 prosenttia…. Which is nice

Vapaa-aikaa nyt kivasti mummin kanssa vierailla lastenlasten luona , harrastaa alfoja, Rc- lennokkeja ja tehdä
metsänhoitotöitä joista saakin sitten lisää pääomatuloja kompensaatioksi.

Jos nykyhallitus uhkaa pistää osittaisen vanhuuseläkkeen telakalle niin liipaisen lisäksi tämän aktiiviseksi.

Omalla kohdalla verottaja oli jostain syytä ottanut aika matalan tulon uuteen verokorttiin ja sen myötä tarjosi aika matalaa pidätysprosenttiakin. Naputtelin uuden mieluisan kortin, mutta aika metka teko verottajalta.
Positiivista taas oli, että työnantaja katsoi viime vuoden menneen sen verta hyvin, että lupailivat vajaan kuukausipalkan verran bonusta.

Erittäin spekulatiivinen Nokia 5X BULL positio purettu, plussalle jäätiin. Uskoin että markkina ehkä ylireagoi AT&T uutiseen ja lyhyellä aikavälillä näin näytti olevankin. Pidempään salkuun en kyllä itse uskalla Nokiaa laittaa.

Sisään 08.12.2023 ja ulos 09.01.2024, tuotto verojen jälkeen 24% 32d aikana eli hypoteettinen vuosituotto noin 274%. Rahana noin 200-300tkm ajetun Alfa 159 dieselin verran eli spekulatiivinen ajanviete pikkurahalla ja sijoitukset erikseen.

Surullista mutta parhaiten tuottaneet sijoitukseni viimeisen parin vuoden ajalta ovat aseteollisuutta.

Kongsbergia salkussa. Omistaa Patrian.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jatt ... TcuMC4wLjA.

Suomalaista "autosuunnittelua" lähdössä maailmalle.

On sitä mennyt aiemminkin, ja ihan suoraan tositoimiinkin. Patria AMV:tä on puolalaiset rakentaneet toista tuhatta kappaletta, joista Ukrainaan on alkanut menemään sitä mukaa, kuin valmiiksi saadaan. Ukrainaan on kaikkiaan menossa 200kpl. Taistelukäytössä niitä on jo siellä, ja muutama on jo kaikkensa antaneena poistunutkin. Japani päätti aloittaa lisenssivalmistuksen, ja siellä niitä tehdään 810kpl. Etelä-Afrikalla on yli 200, Ruotsilla ja Kroatialla yli 100, Arabiemiraateilla, Slovenialla ja Slovakialla useita kymmeniä kullakin. Ja onhan niitä Suomellakin 80kpl.

AMV:llä kulkee paremmin kuin asuntokaupalla.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkel ... 3ed9c07727

"Ihmiset eivät ole enää valmiita maksamaan vastaavia summia asunnoista, Viljamaa selventää."

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin vähän on kyllä hämmentänyt, että jengi on ollut valmiina maksamaan kämpistä jopa ihan käsittämättömiä summia.

Siis ei pelkästään sillä, että kämpät olisivat olleet omasta mielestäni ylihintaisia, vaan sillä, miten hinnat suhteutuu ihmisten tuloihin. Moni heikkotuloisempi on vivuttanut sen hintaluokan asumuksia, joista itse toteaa että ei tulot moiseen piisaisi järjellisellä turvallisuudella.

Kyllä ihmiset oletettavasti olisivat valmiita varmastikin maksamaan vastaavia summia asunnoista kuin ennenkin.
Se vaan ei tunnu myyjille vielä auenneen, että aikaisemmin 300k laina 25v laina-ajalla oli 340k potti, nyt 520k luokkaa.

mattijus kirjoitti: ↑

19 Helmi 2024, 19:00

Kyllä ihmiset oletettavasti olisivat valmiita varmastikin maksamaan vastaavia summia asunnoista kuin ennenkin.
Se vaan ei tunnu myyjille vielä auenneen, että aikaisemmin 300k laina 25v laina-ajalla oli 340k potti, nyt 520k luokkaa.

Eikä tuossa vielä kaikki, ZIRP aikana on myös inflaatio ollut matala tai jopa negatiivinen. Nyt kun rahalle tuli hinta niin samalla elinkustannukset pomppasivat. Double-whammy.

^^^ Se ei vaan ostajille eikä HS taloustoimittajille tunnu auenneen, että laina maksetaan takaisin inflaationsyömillä euroilla.

Taisi olla vertailussa tasaerälainat 1 % ja 5 % kokonaiskorolla...

Jos inflaatiota ei ole, niin lainojen nykyarvot eli maksuerien summat ovat 340 / reilu 520 k€.

Lievästi sanottua toiveajattelua tällaiset 25 vuoden lainat 1 % kokonaiskorolla.

Oikeassa elämässä täytyy ottaa huomioon rahan arvon muuttuminen ja/tai palkkojen nousu vuosikymmenien mittaan. 1000 €/kk lyhennyserää on paljon helpompi maksella 6000 €/kk palkalla kuin 3000 €/kk palkalla.

Tämän voi ajatella niinkin, että palkan ostovoima pysysi likimain ennallaan ja euroja pitää saada enemmän/kk, koska yhden euron ostovoima heikkenee ajan mittaan. Tässä mallissa riipaistaan inflaation syömä siivu pois tulevaisuuden maksueristä ennen kuin ne summataan Jos inflaatio laukkaa koko ajan nykyistä 3,3 %/vuosi tahtia, niin 20 vuoden kuluttua lainaa maksetaan pois euroilla, joiden arvo vastaa tämän päivän 50 sentin kolikkoa. Lopputulos: 5 % korolla 300 k€ lainan nykyarvoksi tulee 360 k€.

Inflaation laukatessa käsien päällä istuminen ei ole hyvä idea. Reilut 10 vuotta hankintoja kannatti lykätä siinä toivossa, että saa paremman tarjouksen. Mutta nyt inflaatoipeikko popsii säästöjä ja nostaa hintoja, Veikkaan, että tästä tulee vielä suuri itku ja parku ynnä perinteiset "mistä voin vaatia korvauksia?" avautumiset.

Rakentaminen ja korjaaminen EI ole muuttumassa halvemmaksi. Eikä rakennusliikkeillä ole satumaisia katteita, joista voisi tinkiä. Mikä voi tietysti tulla yllätyksenä konkurssiuusiten keskellä

insinörtti kirjoitti: ↑

19 Helmi 2024, 20:10

Oikeassa elämässä täytyy ottaa huomioon rahan arvon muuttuminen ja/tai palkkojen nousu vuosikymmenien mittaan. 1000 €/kk lyhennyserää on paljon helpompi maksella 6000 €/kk palkalla kuin 3000 €/kk palkalla.

Jos palkkasi on sidottu elinkustannusindeksiin riittävällä tarkkuudella niin tällöin de facto maksat reaalikorkoa ja keskimäärin ja pitkän ajan yli se meneekin näin, luonnollisesti. Työmarkkinoilla tosin on näkyvissä ilmiö jossa osalla porukkaa palkka nousee huomattavasti inflaatiota enemmän ja toisilla taas ei juuri lainkaan.


Kun 2022 puolessa välissä inflaatio ja korot molemmat pomppasivat rajusti lyhyessä ajassa niin talous sai shokkihoitoa.

https://www.euribor-rates.eu/en/euribor-charts/
https://www.inflationtool.com/rates/euro/historical

Juu, yleensä palkka nousee selvästi inflaatiota nopeammin uralla etenemisen myötä.

Tasalyhenteinen laina, missä maksuerät ovat alkuun suurimmat, pistää talouden tiukalle laina-ajan alussa, Mutta tätä jotkut suosivat, kun uskovat ala-astetasoiseen matematiikkaan perustuvia lainalaskureita, jotka julistavat moisen lainan halvimmaksi. Todellisuudessa tasaserä tai annuiteetti ei tule juuri yhtään kalliimmaksi, kun inflaation vaikutus huomioidaan.

FinPat kirjoitti: ↑

19 Helmi 2024, 20:23

Kun 2022 puolessa välissä inflaatio ja korot molemmat pomppasivat rajusti lyhyessä ajassa niin talous sai shokkihoitoa.

Niin, palkkojen nousu ei nyt ole pysynyt perässä kustannusten nousussa. 2023 keskimääräinen inflaatio 6,2 % ja rakennuskustannusindeksi nousi 2010-2020 noin pisteen/vuosi, mutta 2020 jälkeen lähes 20 pistettä eli 6-kertaista vauhtia aiempaan verrattuna. Ja silti puupäät odottavat, että kohta kaikki on vaan pahaa unta ja palataan 2018 tai 2008 hintatasoon. Sen jälkeen, kun on saatu tuhti palkankorotus ja korot laskeneet takaisin alle 0,5 %

Vaikka indeksit painuisivat nollille tai pikkuisen miinukselle, niin valtaosa kustannusnoususta on ja pysyy, joten tilanne ei korjaannu kuin hilaamalla palkkoja ylös. Mikä puolestaan nostaa kustannuksia. Siis inflaatio. Mikä tulee sitten ihan uutena ja yllättävänä asiana odottelijoille.

Tietysti HS uutisointia ohjaa vahvasti punavihreä ideologia. Omistusasujat ovat väärin äänestäjiä, joiten moisista on hyvä päästä eroon. Vuokralla asumista kannattaa ylistää (koska enemmistö saa asumistukea ja muistaa siksi äänestää hyväntekijöitään) ja kannattaa jättää mainitsematta, että myös vuokria olisi painetta korottaa 20 %. Jos nyt huippuosaavat toimittajat edes moista ovat kyenneet hahmottamaan. Tuskin ovat, kun Helsingissä poliitikotkin ovat päästelleet aivopieruja tyyliin "rakennusliikkeet pitää pakottaa myymään asunnot halvemmalla".

insinörtti kirjoitti: ↑

20 Helmi 2024, 07:35

Juu, yleensä palkka nousee selvästi inflaatiota nopeammin uralla etenemisen myötä.

Noinhan se menee ja urakehityksessä on paljon yksilö- ja alakohtaista vaihtelua. Löytyy paljon aloja joissa olet ns. urasi huipulla jopa jo 2-5 vuoden kuluessa ja sen jälkeen tuleekin vain indeksikorotuksia ja ehkä ikälisiä jos julkisella.

insinörtti kirjoitti: ↑

20 Helmi 2024, 07:35

Helsingissä poliitikotkin ovat päästelleet aivopieruja tyyliin "rakennusliikkeet pitää pakottaa myymään asunnot halvemmalla".

Hellsinskin ylivertaiset talousosaajat pystyisivät helposti tarjoamaan rakennusliikkeille ainakin teoreettisen mahdollisuuden hinnanalennuksiin takaamalla rakennusprojektien lainat. Tällä hetkellä rakennusliikeet tarjoavat monenlaisia kannusteita ostaa, ilmaisista yhtiövastikkeista ilmaisiin autoihin vuodeksi tai pariksi mutta aika vähän varsinaisia alennuksia jollei osta koko kohdetta kerralla.

Koska projekti on lainoitettu niin pitkälle kuin mahdollista niin rakennus itsessään on mahdollisimman korkealla arvolla lainan vakuutena ja mysö firman taseessa. Jos rakentaja tai rakennuttaja antaisi yhteen asuntoon esim. 10% suoran alennuksen niin tällöin pitäisi alaskirjata omaisuuden arvoa kaikkien asuntojen osalta ja samalla tarkastella kohteeseen myönnetyn lainan kovenantteja.

Jos ostaa kokonaisen projektin kuten esim. kerrostalon kerralla niin alennuksia on helppo myöntää kannattavuusrajaan saakka koska tase ja kovenantit eivät pauku. Ehkä kyseiset Hellsinskin poliitikot voisivat poolata omat rahansa kaveiden kesken ja ostaa muutaman huonoksi kaupaksi käyneen kohteen ja vuokrata vaikka sininauhasäätiölle? Olen varma että rakennuttajilta saisi kyllä kunnon alennukset kun pääsisi eroon yhdestä lainaryppäästä.

FinPat kirjoitti: ↑

20 Helmi 2024, 09:15

Tällä hetkellä rakennusliikeet tarjoavat monenlaisia kannusteita ostaa, ilmaisista yhtiövastikkeista ilmaisiin autoihin vuodeksi tai pariksi mutta aika vähän varsinaisia alennuksia jollei osta koko kohdetta kerralla.

Näidenkin arvo lienee kyseenalainen kun ei ole mitään takeita pysyykö se rakennusliike pystyssä kuukautta pidempään.

mattijus kirjoitti: ↑

20 Helmi 2024, 10:18

Näidenkin arvo lienee kyseenalainen kun ei ole mitään takeita pysyykö se rakennusliike pystyssä kuukautta pidempään.

https://konkurssit.com

Ainakin toimialat 41100 ja 41200 kannattaa tarkistaa. Olisiko 01.01.2020 - 20.02.2024 välissä noin 838 konkurssia näillä toimialoilla.

Ja näköjään autokauppakin saa osansa:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kun- ... 4e35ded492

Kun rahalle tulee hinta niin liiketoimintamallit jotka ovat perustuneet pitkälti vivutukseen ottavat osumaa huolella. Saapi nähdä mikä vaikutus tällä on käytettyjen autojen hintoihin Suomessa.

FinPat kirjoitti: ↑

20 Helmi 2024, 10:51

mattijus kirjoitti: ↑

20 Helmi 2024, 10:18

Näidenkin arvo lienee kyseenalainen kun ei ole mitään takeita pysyykö se rakennusliike pystyssä kuukautta pidempään.

https://konkurssit.com

Ainakin toimialat 41100 ja 41200 kannattaa tarkistaa. Olisiko 01.01.2020 - 20.02.2024 välissä noin 838 konkurssia näillä toimialoilla.

Olen YIT:n numeroita seurannut jo jonkin aikaa sillä silmällä että tuleekohan siitä se paljon arvailtu "iso ruumis" rakennuspuolella.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suom ... 6c472fcaea

FinPat kirjoitti: ↑

02 Tammi 2024, 16:28

Kasino-peleihin liittyen, joulukuun alkupuolella hankittu BTC arpa näyttää olevan tällä hetkellä luokkaa Grande Punton verran plussalla. Tavoitteena ennen kesää siistin Giuliettan verran.

Tämä ei siis ole sijoittamista vaan ajanviettoa arpojen kanssa.

Arpajaispäivityksenä, Grande Punto vaihtunut siistiin 159:n mutta ei ihan vielä Giuliettassa post-tax.

FinPat kirjoitti: ↑

22 Helmi 2024, 09:10

FinPat kirjoitti: ↑

02 Tammi 2024, 16:28

Kasino-peleihin liittyen, joulukuun alkupuolella hankittu BTC arpa näyttää olevan tällä hetkellä luokkaa Grande Punton verran plussalla. Tavoitteena ennen kesää siistin Giuliettan verran.

Tämä ei siis ole sijoittamista vaan ajanviettoa arpojen kanssa.

Arpajaispäivityksenä, Grande Punto vaihtunut siistiin 159:n mutta ei ihan vielä Giuliettassa post-tax.

Aika kova arvan hinta sulla - meillä on molempien käyttöautojen käypä arvo tuo yksi noin nykykurssin BitCoin

Jiitee kirjoitti: ↑

22 Helmi 2024, 17:13

meillä on molempien käyttöautojen käypä arvo tuo yksi noin nykykurssin BitCoin

Hyvin teidän käyttisten hinta on kehittynyt viimeisen 6kk aikana.

^ jes, ne piirtää, jolla on kynää , liitua jne. ...

Hurjalta tuntuu tämä touhu missä nyt alkaa pudota rajusti lainarahalla vivuttaneita vähän joka sektorilla. Puhumattakaan ihan peruselosta. Kaikki on rakennettu velalle. Hiljan oli puhe miten on tutut vähän ongelmissa Espoossa, kun aivan kaikki on velalla ja korot nousseet. Ulos näyttää kivalta, mutta todellisuus jotain muuta.

Kuun alkupuolella itse otin vähän exittiä sijoituksista, ei toki kaikkea, joku 30%. Nousu kun oli aika rajua ja ajattelin, että kohta tullaan kuitenkin tonttiin. Eipä ole tultu. Jos katsoo vaikka lokakuun lopusta, niin reilu 20% on tultu ylös. Nyt helmikuun alussa loppui usko. Vieläkin on tultu ylös. Tosin ei älyttömiä. Nyt on vain positiivinen ongelma, että odotellakko varmoja alas, vai mitä hemmettiä nyt keksisi.

Buy and hold.

Ensi kuun lopussa nähdään, olisiko MINI kannattanut ostaa vai kannattiko Rellurahat lyödä Rapalaan.

FinPat kirjoitti: ↑

22 Helmi 2024, 09:10

FinPat kirjoitti: ↑

02 Tammi 2024, 16:28

Kasino-peleihin liittyen, joulukuun alkupuolella hankittu BTC arpa näyttää olevan tällä hetkellä luokkaa Grande Punton verran plussalla. Tavoitteena ennen kesää siistin Giuliettan verran.

Tämä ei siis ole sijoittamista vaan ajanviettoa arpojen kanssa.

Arpajaispäivityksenä, Grande Punto vaihtunut siistiin 159:n mutta ei ihan vielä Giuliettassa post-tax.

Nyt mennään jo taas halvempien Giuliettojen tasossa vaikka verot maksaisi.

FinPat kirjoitti: ↑

27 Helmi 2024, 23:46

FinPat kirjoitti: ↑

22 Helmi 2024, 09:10

FinPat kirjoitti: ↑

02 Tammi 2024, 16:28

Kasino-peleihin liittyen, joulukuun alkupuolella hankittu BTC arpa näyttää olevan tällä hetkellä luokkaa Grande Punton verran plussalla. Tavoitteena ennen kesää siistin Giuliettan verran.

Tämä ei siis ole sijoittamista vaan ajanviettoa arpojen kanssa.

Arpajaispäivityksenä, Grande Punto vaihtunut siistiin 159:n mutta ei ihan vielä Giuliettassa post-tax.

Nyt mennään jo taas halvempien Giuliettojen tasossa vaikka verot maksaisi.

BTC keulii nyt aivan tolkuttomasti. Nyt olisi jo kohtuullisen siistin oloinen Giulietta tai vaikka Busso GT verojen jälkeen ostettavissa jos arpalipun lunastaisi.

Näköjään jenkki-instituutioiden BTC ETF:t myyvät hyvin juuri nyt.

Koska Uutisia Alfa Romeosta -ketjussa tuli puhe Giulian hintaluokasta ja itse jatkoin siihen säästämisestä, niin tuli mieleeni ottaa tälläkin foorumilla puheeksi säästötilit. Näillä ei tee kovin isoa tulosta, mutta riski on käytännössä olematon ja rahan nosto tapahtuu tarvittaessa kohtuullisen nopeasti, parissa päivässä. Lisäksi saldot ei näy ainakaan oman arkipankkini verkkopankissa, joten kuukausittainen siirto toimii asenna&unohda -periaatteella ihan kelvokkaana säästöpossuna vähän kuin piilossa itseltä, jos sellaista kaipaa.

Itse jaan munani useampaan koriin ja ns. lyhyen tähtäimen säästelyt jakautuvat kolmen pankin säästötileille, joista saa edes kohtuullista korkoa. Muita saa mieluusti vinkata, jos mieleen tai vastaan tulee.
-Bank Norwegian: säästötili (rajattomat nostot) 3,25%, säästötili+ (6 maksutonta nostoa vuodessa) 3,75%. Talletukset ovat Ruotsin talletussuojan piirissä: https://www.banknorwegian.fi/saastotili/
-Sveai: säästötili (rajattomat nostot) 3,55%, talletukset Ruotsin talletussuojan piirissä: https://www.svea.com/fi-fi/kuluttajat/t ... saastotili
-Bigbank: säästötili (rajattomat nostot) 3,7%, talletukset Viron talletussuojan piirissä: https://bigbank.fi/saastotili/