Alfabbs.fi

Tuli 20 vuotta täyteen niin että aina on ollut Alfa Romeo niin käyttö ja harrasteautona (alussa ne oli yksi ja sama auto). Allekirjoituksesta näkee mitä on ollut.

Minkä auton myynti harmittaa eniten?

Itsellä aika tasaväkisesti Spider V6 ja 3.2 GT.

Spider 916 V6. Ostin vähän puolivahingossa. Ja vaihdoin hätäpäissään 159 V6 SW:n kun tuli perheenlisäystä. No aika äkkiä tuli toinenkin perheauto vaimolle ja 159 sattui olemaan riivattu yksilö. Yhden kesän ehdin ajella. Tähän mennessä ainoa avoauto ja ja jatkojalostuksella olisi saanut vielä hienomman kesäkruiserin.

GT 3.2. Tämä oli minulla 9 vuotta. Ensin käyttöutona sitten harraste/rata-autona. Äärimmäisen hieno auto ja moottori. Ikävä on moottorin luonnetta ja wizardin putkiston ääniä.

Tavallaan myös 164 Q4 myynti harmittaa. Se antoi myös kunnossa ollessaan hienon kyydin. Kypsyin vain aika äkkiä Q4 spesiaalia osien saatavuuteen. Tämä siis jo 10 vuotta sitten. Hattu nousee niille jotka jaksaa näitä pitää liikenteessä.

Ehkä väärin sanoa, että myynti kaduttaa, koska elämäntilanne oli tuolloin mitä oli. Eniten autoistani kaipaan 156 2.0 Twin Sparkia ja aina tulee hyvä mieli kun esim. Macelan postaamia 156 kuvia forumilla bongaa.

Aikoinaan kun 156:n näki FiatAlfakaupassa niin tuli fiilis, että moinen on saatava. Sitten jokunen vuosi myöhemmin oli mahdollista ostaa moinen. Koskaan myöhemmin ei ole minkään auton kohdalla tullut fiilistä, että sellaisen haluaa.

Helppo.

Plymouth Fury 2D HT ’76. Sopivasti kiristeltynä mutta big-pimpin asussa. Pelkästään nuoruuden rahapulassa tästä erosin vuosituhanteen vaihteessa. Hemmetti - neljännesvuosisata myöhemmin vieläkin v**uttaa.

Possu Spyderin olisi voinut pitää.

Alfa Romeo 164 Q4 ehdottomasti. Autoja on ollut paljon mutta tuo on ainoa mistä on tunne että ei olisi pitänyt myydä aikanaan

lerppu kirjoitti: ↑

09 Maalis 2025, 10:48

Helppo.

Plymouth Fury 2D HT ’76. Sopivasti kiristeltynä mutta big-pimpin asussa. Pelkästään nuoruuden rahapulassa tästä erosin vuosituhanteen vaihteessa. Hemmetti - neljännesvuosisata myöhemmin vieläkin v**uttaa.

Tällainen?

https://www.nettiauto.com/plymouth/fury/14881693

FinPat kirjoitti: ↑

09 Maalis 2025, 14:19

lerppu kirjoitti: ↑

09 Maalis 2025, 10:48

Helppo.

Plymouth Fury 2D HT ’76. Sopivasti kiristeltynä mutta big-pimpin asussa. Pelkästään nuoruuden rahapulassa tästä erosin vuosituhanteen vaihteessa. Hemmetti - neljännesvuosisata myöhemmin vieläkin v**uttaa.

Tällainen?

https://www.nettiauto.com/plymouth/fury/14881693

Jees. Mutta parempi väri. Ja sisältä myös suklaata, maitokahvia ja valkoista. Sohvapenkeille ei sinistä valoa olisi kannattanut sohia!

340, edelbrockin imu, holleyn nelikurkku, jyrkempi nokka, peltisatsit, rosteriröörit 1 magnaflow /putki, 727 loota ja tiheä perä. Aivan liikaa potkua, ajettavuus vähän heikompi kuin olohuoneen sohvalla.

Tän todella siistin ja ruosteettoman Azzurro Gabbiano 3.2 GT:n myynti johki 5500 euroon muutaman sivuäänen takia.

Ensimmäiseni. Myin pois kun kuvittelin että 300 000 km ajettuun autoon voisi alkaa tulla vikoja. Varmaan se kulkisi tänä päivänäkin jos olisin pitänyt.

33 1,7 QV 1990

Jakohihna meni poikki ja auto seisoi märässä autotallissa useamman vuoden. Osina myin pois ja loput meni romuun. Olisi tuosta saanut vielä parsittua auton, jos olisi ollut tarpeeksi rakkautta ja kunnon tilat missä tehdä siitä toimiva peli.

Onneksi osa osista meni Oleinon 33:seen, jonka projektia on miellyttävän pakollista seurata.

UGM-552, 164 busso super, vissiin ainoa vuonna 96 uutena maahan tullut yksilö. Meni vielä halvalla, mutta uhkasi minulla siirtyä liiaksi käyttöauton hommaan eikä ollut paikkaa mihin sitä olisi säilyttänyt niin ajattelin myydä pois parempiin käsiin.

Gt saa kolmannenkin äänen, vaikka olikin jtd.

Brera Tbi rosso vaihtui OKT-projektin alla pakettiautoon kolme vuotta sitten. Näin jälkikäteen ajateltuna harmittaa paljon. Eihän siihen mahtunut lapset turvaistuimineen, eikä sinne ois mahtunut kompuraa isompaa kontiin. Ois pitänyt vaan mennä tunteella tässäkin eikä järjellä. Oli se niin makea peli vakionakin.

Lisäksi Breran hintakehitys on ollut varmasti toiseen suuntaan tällä välin kuin Transitin.

Yhtään autoa ei ole ollut mitä en voisi uusiksi ottaa mut ne harnittavimmat: GTV6, 75 turbo ja Alfetta sedan. Osaksi myös omaan ikään ja muistoihin autoista liittyviä syitä.

Toisen omistamani 156:sen myyminen kaduttaa! Busso pellin alla, musta ulkoa ja punaista nahkaa sisällä. Kutosen polttoainekulut olivat liikaa työmatkaliikenteeseen, niin vaihdoin sen facelift 156:seen 1,8l koneellla..........

Menin myymään aivan timantin -96 164 Busso Superin, jonka olin hakenut Saksasta neljä vuotta aiemmin. Siinäpä vasta oli edustava ja hieno vaunu. Vieläkin harmittaa, se olisi pitänyt pistää talteen.

Tilalle tuli sitten 156 GTA, jonka taasen voisi laittaa threadiin, auto jonka olisi voinut jättää ostamatta. No oli sekin tietenkin omalla tavallaan hieno, mutta mulla meni varmaan seitsemän vuotta tajuta, että se ei ole mikään käyttöauto

Ekat kunnon kasari- italot eli UrRitmo S85 ja UrRegata 100S ikä- ja tunnesyistä molemmat.

Poika syntyi tuona Ritmon ajankohtana ja tytär Regatan aikana.

Ritmon aikana oli meikä opiskelijan kirjoissa Helsingissä ja vaimo kävi Ritmolla töissä Jorvissa. Vaimo myös perutti meikän 1. työpaikan työsuhdeasunnossa Rovaniemellä kerrostalon kellariparkista vauhdikkaalla rytmillä ulos liukasta ramppia... oli vaan unohtanut kuskin oven hiukan auki , ja kiivaassa peruutusrytmissä se aukeni kokonaan ja taittui siististi eteen saranoiltaan ... heh uutta Ritmo-ovea peliin ja maalarille.

Molemmat torinolaiset lahosivat alta pois, joten oikeastaan ei kauheasti kaduta

Tähän taitaa olla pakko mainita ainut auto, jonka ostin jo kerran takaisinkin. Eli 1988 Bmw 730i manuaali. 100% orkkiskuntoinen ja 95% pelleiltään hyvä yksilö, jonka möin alle 2000€ inttiin lähtiessäni. Ostin muutaman vuoden päästä auton takaisin, mutta kunto oli päässyt lipsumaan reilusti alamäkeen.

Harmi sinänsä, koska tuohon autoon kulminoituu itsellä jonkinlainen nuoruuden vapauden tunne kun sai ikiomalla 7-bemarilla lipua ympäri Helsingin katuja 20-kesäisenä kattoluukku auki. Ei ole mitenkään poissuljettua ettenkö nostalgiasyistä ostaisi vielä tuollaista autoa uudelleen, kunhan tallipaikka löytyy.

VW Rallye Golf -90

Ihan kauheasti ei kaduta minkään auton myynti, koska ilman myymistä tuskin olisi riittänyt rahkeet seuraavaan.

Tämän olisin silti voinut pitää pidempään. Ostin AVK:lta keulakolaroituna ja tein erilaisen.


...tosin jos en olisi myynyt, niin tuskin olisin myöhemmin samana vuonna ostanut MX-5:ttä, jota ei olisi tarvinnut sittemmin käytännön syistä korvata 156 sw:llä, jne

Samoilla linjoilla Oleinon kanssa eli en kadu mitään.

Autoja on melkoinen läjä ja aina on tullut myytyä, kun on halunnut vaihtelua. Myyminen ei varsinaisesti harmita, vaan lähinnä se, ettei ole tullut hankittua riittävän isoa tallia pitääkseen ne kaikki

Voi kuulostaa tyhmältä, mutta Audi A2 1.6 FSI:n myyminen harmittaa. Oli pienet kilsat, kermanväriset nahkapenkit ja kaikenkaikkiaan siisti peli. Olisi pitänyt pystyä pitämään tavalla tai toisella. Tilat loppui kesken turvaistuinten kanssa ja tarvitsi suuremman auton.

Toinen harmittava myynti oli Audi 200 turbo quattro exclusiv. Se ei itsekseen hypännyt kilpien väliin eikä oppinut sisäsiistiksi ja lähti eteenpäin omistajalle, jolla on resurssit saada auto liikenteeseen. Olisi ollut tosi kiva perheharrasteauto.

Kolmas harmitus on sitten Alfa Romeo GTV 2.0 T.S., mutta tämä on aika pieni harmitus. Kiva auto, hyviä reissuja ja hauska ajaa. Tuli vaan avokuume ja tilalle tuli Westfield. Saa nähdä alkaako sen myynti harmittaa joskus.

TeroPee kirjoitti: ↑

11 Maalis 2025, 10:44

Voi kuulostaa tyhmältä, mutta Audi A2 1.6 FSI:n myyminen harmittaa. Oli pienet kilsat, kermanväriset nahkapenkit ja kaikenkaikkiaan siisti peli. Olisi pitänyt pystyä pitämään tavalla tai toisella. Tilat loppui kesken turvaistuinten kanssa ja tarvitsi suuremman auton.

Toinen harmittava myynti oli Audi 200 turbo quattro exclusiv. Se ei itsekseen hypännyt kilpien väliin eikä oppinut sisäsiistiksi ja lähti eteenpäin omistajalle, jolla on resurssit saada auto liikenteeseen. Olisi ollut tosi kiva perheharrasteauto.

Kolmas harmitus on sitten Alfa Romeo GTV 2.0 T.S., mutta tämä on aika pieni harmitus. Kiva auto, hyviä reissuja ja hauska ajaa. Tuli vaan avokuume ja tilalle tuli Westfield. Saa nähdä alkaako sen myynti harmittaa joskus.

Tuota kyseistä GTV:tä on tullut kyllä välillä ikävöityä. Vaikka nyt onkin GT:ssä Busso niin kyllä GTV vaan tuntui erikoisemmalta autona.

Minen kadu mittään!

Mutta jos jotain pitää valita, niin tietyssä määrin olisi ollut hauska säästää 900i '86, joka oli mun eka oma auto. Ja tietyllä tapaa harmittaa 33P4 - ei niinkään ostaminen, omistaminen eikä myyminen vaan se, että en lopulta saanut sille juuri mitään tehtyä, vaikka potentiaalia hauskaan vehkeeseen olisi ollut.

Polforea kirjoitti: ↑

12 Maalis 2025, 21:00

Minen kadu mittään!

Muutama auto on jossa myynti kaduttaa, mutta virhe varsinaisesti on tapahtunut jo ostaessa, kun mielihalu on ajanut harkinnan ohi ja suihku on sitten myydessä ollut kylmä.

Varsinaista aihetta sivuten ajoin kilpaa kaudet 2000-2001 Ducati 748R:llä ja menin sen sitten sillä kertaa kisaamisen lopettaessani myymään. Tuon pyörän myynti harmittaa vieläkin. Paikkasin tilannetta 2008 ostamalla Ducati 998s Final Editionin (koska koko maailmasta ei enää silloinkaan löytynyt 748R:ää hyväkuntoisena myynnistä), joka myös on Öhlinseillä ja moottorissa pikkuisen poikkeavaa sisältöä, myös pienellä valmistusmäärällä 277kpl. Edelleen tallissa olisi paikka myös keltaiselle 748R:lle. Ehkä tämä Italia-yhteyden vuoksi sallittakoon tähän ketjuun.