Tonale on toista kertaa Hesarin koeajossa. Juttu lienee maksumuurin takana, joten otin tähän muutamia lainauksia.
Autotesti | Alfa Romeo teki niin kehnon auton, että järkytyimme. Nyt auton uusi versio yrittää pelastaa tilannetta.: https://www.hs.fi/visio/art-2000010287705.html
TOISSA syksynä sain Alfa Romeon maahantuojalta ajettavaksi hintaansa nähden ehkä huonoimman auton, joka seitsemän vuoden koeajouralla on tullut vastaan.
Kun autosta ei löytynyt viikon aikana juuri muuta hyvää sanottavaa kuin hieno väri, päätin jättää jutun tekemättä. Jo tuolloin oli nimittäin tiedossa, että ennen pitkää Tonalesta tulisi myös nelivetoinen lataushybridiversio.
Siinä missä Tonalen 130-hevosvoimainen etuvetoversio on tanakasti nollan tähden auto, tohtii tälle lataushybridille antaa jo yhden tähden viidestä.
Takasähkömoottori jaksaa liikuttaa elektroneja vain 122 hevosvoiman edestä, jolloin meno on verrattain leppoisaa. Liikenteen rytmissä pysyy joten kuten, kunhan ei tarvitse kovin ripeästi kiihdyttää ylämäkeen.
Mutta ei Alfa Romeota hankita sisätilojen takia. Samankokoisia autoja on markkinoilla sata erilaista.
Siksi tämä arvio keskittyy ajotuntumaan. Alfan brändiin sisältyy lupaus kutkuttavasta ajettavuudesta, ja Tonale-nimikin tulee italialaisesta vuoristosolasta, jonka läpi mutkittelevaa maisematietä on kuulemma suuri nautinto ajaa.
Epäilemättä kyseistä Tonalen solaa olisi hauska ajaa tällä Alfalla. Ongelma on, että juuri missään muualla tällä Alfalla ei ole kovin hauska ajaa.
Todellakin tämä on ”ajajan auto”, mutta siinä mielessä, että Alfaa joutuu jatkuvasti kaitsemaan suorallakin tiellä.
On kuin ajaisi amfetamiinilla pumpattua maasto-Fiatia. Viime vuonna Tekniikan Maailman talvitestissä Tonalen ohjaus arvioitiin talvikelissä suorastaan vaaralliseksi. En ole tästä eri mieltä.
ALFAN ohjaus on niin outo, ettei auton tietokone itsekään pysy sen perässä.
Jos autossa on varusteena keskittävä kaistaohjaus eli ”autopilotti”, se seilaa kaistalla puolelta toiselle hyvälläkin säällä ja täysin kuivalla tiellä, kun auto arpoo, mihin suuntaan ohjausta pitäisi korjata.
Alfaa on pakko polkea kuin hullu, jotta auto olisi hauska. Tällainen ajotyyli ei ensinnäkään kannata, ja toisekseen sellaiseen on olemassa parempiakin autoja kuin näitä keskikokoisia katumaastureita.
TONALE on kiistatta sielukas auto. Mutta se on samalla tavalla sielukas kuin ruotsalainen mädätetty hapansilakka. Se on erikoisherkku, jossa paino on nyt sanalla ”erikoinen”.
Alfa Romeon nykymallistossa kaunis Giulia on sitten se herkku. Tonale on kallis italialainen käsilaukku, jonka hintaan on painettu röyhkeästi ilmaa.
Koeajo: Alfa Romeo Tonale PHEV Ti (neliveto) & MHEV 130 (etuveto)
Hinta: Molemmat testiautot koeajohetkellä 56 000 euroa (etuvetoinen kevythybridi vuonna 2022 ja neliveto vuonna 2024). Jutun ilmestymishetkellä kevythybridi on poistettu myynnistä ja halvin nelivetomalli maksaa 58 360 euroa.
Plussat: Nätit ajovalot, hieno ja eloisa värivalikoima, lataushybridissä hyvä toimintamatka sähköllä, erittäin mielenkiintoinen ajotuntuma.
Miinukset: Liiankin mielenkiintoinen ajotuntuma, ainutlaatuisen levoton ohjaus, ominaisuuksiinsa nähden järjettömän kallis auto.
En ole itse ajanut Tonalella joten en osaa sanoa onko nuo yllä olevat huomiot oikeita vai ei. Ehkä täytyisi joskus koeajaa.