Tyhmiä kysymyksiä 156:sta

[centro style]

Kokeile sillai, että etupyörät ilmaan, ja sitten "ajaa" sitä siinä ilmassa, ja kaveri kuuntelee pyörän vieressä.......Vaikka uusi laakeri on laitettukkin, niin eihän se mahdottomuus ole, että olisi nyt jo hajalla
Jos laakeri on hajallaan, niin sen pystyy toteamaan ihan pyörittelemällä rengasta käsin ilmassa....se saattaa jopa "tuntua" käsissä, kun rengasta pyörittää.

[Jarsan]

Miten mitataan nokka-akselin asentoanturi onko se ehjä?
Millaisia arvoja mittarin pitäisi näyttää?

Oskilloskoopilla ja näkyy "kanttiaaltoa".

[A Bart]

Miten mitataan nokka-akselin asentoanturi onko se ehjä?
Millaisia arvoja mittarin pitäisi näyttää?
Kyseessä 2.0TS-01.

Se on hall? anturi ja sitä ei helposti mittaa kotikonstein.
Polttaa suuttimen kuvaa mittaristossa vähän tehoja pois.
Vauhtipyörän tunnistin sammuttaa koneen (eikä lähde käymään jos on rikki, mutta helppo mitata vastusmittarilla n.1kohm)

[Polforea]

2001 auto lie CF3, kertoisiko MES nokan asentoa ja/tai anturin mahdollista vikakoodia? Sillä mulle tulisi ekana mieleen asiaa vilkaista.

Jos laakeri on hajallaan, niin sen pystyy toteamaan ihan pyörittelemällä rengasta käsin ilmassa....se saattaa jopa "tuntua" käsissä, kun rengasta pyörittää.

Yleensä kyllä, mutta täydellisellä varmuudella ei laakeria voi todeta ehjäksi vaikkei pyöritellen mitään tuntuisikaan. Minä oon kohdannu jo 2 laakeria, joista vikaa ei tunne millään tavalla pyöränkotelosta käsin, mutta huomaa äänestä.

[JMC]

Laakereista kun puhutaan niin pystyn kyllä hyvin olemaan samaa mieltä tuosta voiko uusi laakeri olla väljä vai ei.
147:an takalaakerit oli molemmat paskana kun auton ostin, vaihdoin molemmat laakerit, merkkiin GSP. Ajoin 1500km kun taas rupesi jollotus kuulumaan, ajattelin että etulaakeri siellä varmaan nyt huutelee No eipä ollut kun kuskin puolen takalaakeri ja ei muutakuin uudestaan vaihtoon, laitoin tilalle SKF:n. Taas mentiin, tällä kertaa 10tkm kun alkoi jollotus kuulumaan, taas kerran samasta laakerista. Tällä kertaa pistin tilalle kalleimman minkä löysin eli FAG:n. Pääsin 5tkm kun taas rupesi jollotus kuulumaan, nyt väljäksi oli mennyt 15tkm paikalla ollut apparin takalaakeri Sinne myös FAG tilalle.

Hetken ajelun jälkeen kuului jälleen jollotusta, tällä kertaa edestä. Vaihdoin väljän apparin laakerin uuteen, pyöritin paikalleen puristettua napaa ennen paikalleen asennusta ja kas kummaa, tämä laakeri rohisi jo uutena.. Laakeri oli merkiltään GSP. Laitoin kiinni kun ei vaihtoehtoja ollut ja tilasin saman tien uudet etulaakerit ja vaihdoin kun tulivat.
Kaikki laakerit on nyt tähän autoon vaihdettu, osa kahteen kertaan ja osa jopa kolmeen. Myös uusi laakeri voi olla huono, suosittelen välttämään GSP:n paskalaakereita ja ostamaan kerralla ne FAG:n tuotteet. Ainakin toistaiseksi ovat kestäneet ja toivon ettei enää yhtään laakeria tarvitse tuohon meikäläisen omistusaikana ostaa.

Etulaakerin vikaa en ole koskaan onnistunut paikallistamaan ilman että purkaa jarrusatulan ja levyn irti. Sen jälkeen kun napaa pyörittelee niin kuulee kyllä rohiseeko vai ei, mutta tosiaan voi ääntää ajossa silti vaikkei rohinaa pyöritellessä kuulukkaan.

[TonninAlfa]

^kiitos vinkeistä, kohdistetaan epäilyt siis myös laakerin suunnalle vaikka uusi Alfapajan asentama osa onkin (merkkiä en huomannut kysyä). SKF löytyy omasta hyllystä valmiina jos vaihtohommiin joutuu. Hyvä tietää myös että FAG hassusta nimestä huolimatta tuottaa kestäviä osia

[TonninAlfa]

Eilen kun kelit suosi, nostin metelöivän etunurkan ilmaan. Pyörä ei heilunut vääriin suuntiin eli laakeriklappia ei tuntunut. Mitään näkyvääkään ei näkynyt, suihkin paineilmaa laakerin ja jarruosien suuntaan paremman puutteessa. Tämän jälkeen lyhyellä koeajolla ääni vaikutti vaimentuneen, mutta ei kuitenkaan poistuneen kokonaan. Seuraillaan...

[centro style]

Kysymys Vaihdelaatikon öljytikusta....Minun Alfa Romeo 156 V6 -99 (manuaali vaihteinen)....Niin vaihdelaatikosta tulee pitkä mittatikku,joka on siinä ohjaustehostimen öljysäiliön vieressä, tikku on kupariputken sisällä (ei kaiketi alkuperäinen)....Kysymykseni kuuluukin, että onko näissä alunperin näin pitkä mittatikku vaihteistoöljylle?
Jos jollain olis laittaa kuvaa näkyviin, että millainen se alunperin oikein on?

[Keltsi]

Alun perin tuo vaihteiston mittatikku on lyhyt eikä siihen pääse käsiksi kauhean mukavasti, joten joku on ratkaissut asian kertomallasi tavalla.

[dnapekko]

Nyt kun tuo jousituksen kitinä alkaa ottamaan jo vähän hermoon, olen tutkiskellut tukivarsitarjontaa, joka on aika kirjavaa, etenkin Autodocilla on hintahaitaria ja merkkiä joka lähtöön. Olisiko syytä ostaa esimerkiksi Alfistilta parempaa laatua, ettei vuoden päästä ala sama kitinä uudelleen? TRW lienee laadukas, myydäänkö niitä jollain muullakin merkillä ? Hintahaitari on laaja, sekä ala- että ylätukivarret 160-330 Euroa, kallein oli Motonet. TRW Sparetolta 266,- , Alfistin tuote "with special greased bushings" yhteensä 288,-

[palkus]

trw on paras 156 etupään tukivarsiin. Oe valmistaja ja päivitykset/parannukset myös tarvikeversioissa mukana. Muilla valmistajilla usein malli alkuperäinen parantamaton ja usein kumilaadut mitä sattuu. Aitokiinalaisissa saattaa olla järkyttävät toleranssit.

[JMC]

Jep TRW:tä tilalle niin kestää. Mitään muuta ei tule nykyään edes harkittua.

[A Bart]

No, itse laittanut noihin ruvillen tukivarsia, niissä kun on rasvat mukana oikeissa paikoissa.
Pallonivelen kumin sisällekin kun kurkkaa niin siellä onkin rasvaa.
Hyvin toiminut JTS:ssä narisematta monta vuotta.

[matti_vuorio]

Kuuluuko myös LHD autoissa olla tuollainen suoja pyyhkijänmoottorin päällä?

http://wojtek-n.blogspot.com/2011/08/al ... oblem.html

[Alfissimo]

Ei näkömuistia, että juuri tuollainen, mutta on useammassa jonkinlajin kortsu ollut moottorin päällä.

[TonninAlfa]

No niin, laakerihan se ylimääräisen älämölön lähteenä kuitenkin oli. Renkaan kanssa ei klappia tuntunut, mutta kun purki kaiken ylimääräisen pois niin johan löytyi sanomisen aihetta. Kyllä täällä kansa tietää, kiitos osallistujille!

https://youtu.be/HJJsbzhTO_k

Samalla alatukivarsi todettu huonoksi, purkaessa 2/4 apurungon pulttia sanoi naps (ne lyhyet, renkaan puoleiset). Onneksi löytyi ehjät jemmasta

[FinPat]

Samalla alatukivarsi todettu huonoksi, purkaessa 2/4 apurungon pulttia sanoi naps (ne lyhyet, renkaan puoleiset). Onneksi löytyi ehjät jemmasta

Hienoa että jemma pelasti!

Harrasteautoa uskaltaa räplätä viikonloppuisinkin kun ei ole pakko saada tielle seuraavaksi päiväksi mutta käyttöauton säätämisessä pitäisi olla melkein jokainen autosta löytyvä mutteri, pultti ja prikka varastossa tai sitten auki oleva varaosaliike polkupyörämatkan päässä ennen kuin uskaltaa alkaa vääntämään paikkoja auki.

[TeroV.]

Onko 1.8 TS vm. 2000:ssa (CF2) erillinen polttoaineen paineensäädin? Jos on, missä se sijaitsee?

[nakkis]

Oisko se siinä suutintukin jommassakummassa päässä?

E: Eipäs olekkaan. Numero seitsemän on eperin mukaan, 98-02 1.8 tessun "pressure regulator".

[Polforea]

No eikös tuo kuvassa ole juurikin suutintukin päässä?

Yleisesti vinkkinä, että bensaregu on tulo- ja paluulinjojen risteyksessä ja siihen tyypillisesti yhdistyy myös ali-/ahtopaineletku. Suutintukin pää on aika yleinen paikka.

[TeroV.]

E: Eipäs olekkaan. Numero seitsemän on eperin mukaan, 98-02 1.8 tessun "pressure regulator".

Kiitos! Täytyy katsoa, onko säätimen suunnalla kaikki silmämääräisesti kunnossa. Täyskaasulla kiihdytettäessä tulee melkein joka kerta rajuja nykäisyjä, aivan kuin ruokaa ei tarjoiltaisi koneelle tarpeeksi. Normiajossa meno on ihan normaalin tasaista. Vikakoodina on P1173 FRA autoadaptation parameter (additive), joka MES:n selityksen perusteella tarkoittaa, että seos on vääränlaista - veikkaisin, että seos on laihalla. Lambda käyttäytyy signaalia katsellen ihan normaalisti eikä imuvuotoakaan löydy mistään, joten siksi bensanpaineita epäilen. Mittari olisi tietysti kiva, mutta sellaista en (vielä...) omista.

[Polforea]

Bensanpainesäätimen tarkoitus on vakioida suuttimen yli vaikuttava paine-ero (bensatukilta imukanavaan), jotta suuttimen käytös olisi täysin ennustettavaa. Eli jos autossa on vaikka 2,5bar bensanpaineensäädin, niin bensanpaine suutintukilla tasataan 3,5 bariin silloin, kun imusarjassa on sama paine kuin ulkona (n. 1bar) eli vaparissa kaasuläpän ollessa levällään. Vastaavasti kaasuläpän ollessa kiinni (tyhjäkäynnillä), kun imusarjan absoluuttinen ilmanpaine on luokkaa 0,1-0,2bar, tasataan suutintukilla bensanpaineeksi 2,6-2,7bar, eli suuttimen yli vaikuttava paine-ero (bensanpaine vs imusarjassa vallitseva ilmanpaine) on aina se, mitä bensanpainesäädin käskee.

Joten tästä kun lähdetään debuggaamaan ongelmia, niin:
-Jos säätimen refernssipaine (se ali-/ahtopaineletku, tessussa alipaineletku kun ei ole ahdettu) puuttuu eli letku on poikki tai irti, on referenssipaineena jatkuvasti ulkoilmanpaine. Vapaahengitteisessä moottorissa tämä tarkoittaa sitä, että auto toimii täyskaasulla oikein, kun kaasuläpän ollessa täysin auki vastaa imusarjan paine aika hyvin ulkona vallitsevaa ilmanpainetta. Vastaavasti tyhjäkäynnillä auto menee hilskutin rikkaalle, kun suuttimen yli vaikuttava paine-ero onkin helposti sen 0,8bar oletettua kovempi.

-Jos taas auto toimii tyhjäkäynnillä, mutta pätkii seosten vuoksi nimenomaan täyskaasulla ja yläkierroksilla, eniten nimenomaan huipputehon alueella, löytyy syy todennäköisemmin väsyvästä bensapumpusta kuin paineregusta.

-Seosvirheitä ihmetellessä pitää myös muistaa, että jos bensa menee palamattomana pakoputkeen (eli joko kipinä puuttuu tai bensaa holvataan sylinteriin niin paljon, ettei se vaan pala), näkyy se lambdalla laihana seoksena,

Kannattaa toki mitata ne bensanpaineet, mutta jos auto toimii kevyellä kuormalla muttei täyskaasulla, on erittäin epätodennäköistä että löytäisit bensaregun luota mitään vikaa.

[TeroV.]

-Jos taas auto toimii tyhjäkäynnillä, mutta pätkii seosten vuoksi nimenomaan täyskaasulla ja yläkierroksilla, eniten nimenomaan huipputehon alueella, löytyy syy todennäköisemmin väsyvästä bensapumpusta kuin paineregusta.

Tuo on hyvä vinkki: Olen ollut siinä luulossa, että sähköinen bensapumppu joko toimii tai sitten ei toimi ollenkaan, väsymisen mahdollisuus ei ole tullut mieleeni. Vuoto putkessa tankin sisällä voisi olla myös yksi kandidaatti ongelman aiheuttajaksi. No, täytyy varmaan mennä painemittarikaupoille, ei painetasot oikein järkeilemällä taida selvitä.

[seppo]

Paineensäädin on 156-malleissa tankissa, pumpun yhteydessä poislukien alkupään 1,6 jossa se on jakoputkessa kuten edellä olevassa kuvassa on, samoin putkisto oli kaksiputkinen.
Polttoainejärjestelmä on 156-2,0-1,8-ja uudemmat 1,6) malleissa yksiputkinen, ja paineenmittaus-liitin on vain jakoputkessa. Paine taisi olla 3,5bar.
Vika P1173 on sylinterien 1 tai 4 joutokäyntialueen seoksen suurimman sallitun korjauskertoimen (10%) ylitys tai alitus.
Mainitsemasi RKAT-alue on OBD-autoissa joutokäyntialue, ilmamäärä alle 18kg/h ja pyörintänopeus alle 1080 rpm.
Mahdollisia vikoja;
-Ilmaa pääsee ohi ilmamäärämittarin, jarrutehostimen kautta, imusarjan käyttölaitteen kautta, tai aktiivihiilikanisterin huuhteluventtiilin kautta.
-Pakoputken tiivisteen kautta, esikatalysaattorin- tai happitunnistimen tiivisteen kautta.
Liian alhainen tai korkea polttoaineen paine.
Nyt jos testerisi on antanut tämän vikakoodin, olet mitannut autoa väärällä versiolla (euro3), autosi on euro2 ja polttoainejärjestelmä M1.5.5, eikä MED7.1.1. EOBD. Eiköhän siellä kuitenkin ole vikaa juuri tuolla päin, lisäksi ilmamassamittari, kaasuläpän asentoanturi, happianturi jne voivat varmaan aiheuttaa vastaavia vikoja, harvemmin polttoaineen paine mutta ei kai sekään mahdottomuus ole!
JK, näköjään se olikin FRA-alue, no FRA0 on suuren kuorman alue yläkierroksilla, kun taas FRAU on keskikierrosalue, mutta näille on omat vikakoodinsa, P1172 ja P1177, siis OBD-autoissa. Jotenkin ongelma tuntuisi olevan autossasi ilmamäärämittarin ympärillä?

[Polforea]

^Ah, tuolloinhan tukkipaine pysyy vakiona (tuskin imusarjan painetietoa viedään tankille - vai onko säädin sähköinen?). Tuolloin suuttimen yli vaikuttava paine vähenee imusarjan paineen noustessa, mikä on sitten varmastikin kompensoitu suuttimen aukioloajoissa, joita tarvii pidentää kovemmalla kaasulla.

Silloin ei voine jäädä kuin pumpun tuotosta kiinni, jos bensa loppuu kesken täyskaasulla. Tuolla konfiguraatiolla tarvii tyhjiksen tienoossa tarkkuuden olla selvästi parempi kuin täyskaasulla, joten mikään jatkuva painevirhe, suutintukko tai vastaava ei ainakaan näin äkkiseltään kuulosta mulle loogiselta. Painemittarilla kyllä näkee tälssä tapauksessa selvästi jos tuotto loppuu pumpulta kesken, paine meinaan tippuu tukilla siinä tilanteessa. Sinänsä pensee että tarttis mitata ajossa, että kuorma riittää vian löytymiseen.

[TeroV.]

Paineensäädin on 156-malleissa tankissa, pumpun yhteydessä poislukien alkupään 1,6 jossa se on jakoputkessa kuten edellä olevassa kuvassa on, samoin putkisto oli kaksiputkinen.
Polttoainejärjestelmä on 156-2,0-1,8-ja uudemmat 1,6) malleissa yksiputkinen, ja paineenmittaus-liitin on vain jakoputkessa. Paine taisi olla 3,5bar.

OK. En muistanutkaan edeltävässä kuvassa näkyvää kikkaretta tukin päässä, muistikuvieni mukaan siellä on vain venttiili.

Nyt jos testerisi on antanut tämän vikakoodin, olet mitannut autoa väärällä versiolla (euro3), autosi on euro2 ja polttoainejärjestelmä M1.5.5, eikä MED7.1.1. EOBD.

Testeri on MultiEcuScanin rekisteröity versio viime kesältä, versionumeroa en nyt tähän hätään muista. Kyllä tämä koodi M1.5.5:sta löytyi; en tiedä antaisiko MES edes luoda yhteyttä, jos tuolla mainitsemallasi tuoreemmalla EOBD-versiolla yrittäisi ECUun kiinni. Sama koodi on löytynyt MES:llä useamman testivedon jälkeen.

Painemittarilla kyllä näkee tälssä tapauksessa selvästi jos tuotto loppuu pumpulta kesken, paine meinaan tippuu tukilla siinä tilanteessa. Sinänsä pensee että tarttis mitata ajossa, että kuorma riittää vian löytymiseen.

Konepelti irti, mittari näkösälle konehuoneeseen ja baanalle urku auki!

[Aatee]

Mietin tuon ostamani 156 2.0 Jts imupuolen karstoja kun tuntuvat yleisesti olevan ongelmana.
Asian tarkastaminen imusarja irroittamalla tuntuu vaivalloiselta, irrottaisi kun ensin tietää tilanteen ja puhaltaa pähkinärouheella puhtaaksi.

Ajattelin, josko tuohon muoviseen imusarjaan poraisi noin 10mm reijän, josta tuon voi tarkistaa tarkistuskameralla, vai olisiko helpompaa reittiä?
Reikä toki umpeen hyvin operaation jälkeen.

Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla

[mattijus]

Imusarjaan ei ole fiksua porata reikää.

[Aatee]

No ei periaatteessa, mutta käytännössä harmia tuskin tulee kuhan reikä on tukossa. Tuollaisesta voisi myös huvikseen seurata tilannetta helpommin.

Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla

[ristojärvelä]

Mistähän mahtaisi löytyä 156 GTA:n vauhtipyörän, kytkinasetelman ja tasauspyörästön ison hammaspyörän pulttien kiristysmomentit? Autoon vaihdetaan Quaifen torsen, joten tasauspyörästön laakerien asennusohjekin olisi kiva.

[A Bart]

Mietin tuon ostamani 156 2.0 Jts imupuolen karstoja kun tuntuvat yleisesti olevan ongelmana.
Asian tarkastaminen imusarja irroittamalla tuntuu vaivalloiselta, irrottaisi kun ensin tietää tilanteen ja puhaltaa pähkinärouheella puhtaaksi.

Ajattelin, josko tuohon muoviseen imusarjaan poraisi noin 10mm reijän, josta tuon voi tarkistaa tarkistuskameralla, vai olisiko helpompaa reittiä?
Reikä toki umpeen hyvin operaation jälkeen.

Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla

No jos veto on alakierrospainotteista ja loppuu 5000 jälkeen, harkitsisin kurkkaamista imusarjan suuntaan.
Siis jos muut jutut on kunnossa.
Jos on reiät auki eikä karstassa meno piristyy kierrosten mukaan rajoittajalle asti.

[Tiige]

Mistähän mahtaisi löytyä 156 GTA:n vauhtipyörän, kytkinasetelman ja tasauspyörästön ison hammaspyörän pulttien kiristysmomentit? Autoon vaihdetaan Quaifen torsen, joten tasauspyörästön laakerien asennusohjekin olisi kiva.

eLearnista löytyy ainakin osa momenteista ja jonkunlaisia ohjeitakin. Poskilaakereiden esijännityksen säätöohjeet löytyy. Voin myöhemmin tänään laittaa kuvan siitä.

[Tiige]

Mistähän mahtaisi löytyä 156 GTA:n vauhtipyörän, kytkinasetelman ja tasauspyörästön ison hammaspyörän pulttien kiristysmomentit? Autoon vaihdetaan Quaifen torsen, joten tasauspyörästön laakerien asennusohjekin olisi kiva.

eLearnista löytyy ainakin osa momenteista ja jonkunlaisia ohjeitakin. Poskilaakereiden esijännityksen säätöohjeet löytyy. Voin myöhemmin tänään laittaa kuvan siitä.

https://www.dropbox.com/s/fucvpa8iha23a ... WA0000.jpg
https://www.dropbox.com/s/8sfkx87xxwcnp ... WA0001.jpg
https://www.dropbox.com/s/fh7cayfpdqa2h ... WA0002.jpg

Osa momenteista ja ohje laakereiden välyksen mittaukseen. Ohjeet on 164 manuaalista mutta GTA:ssa noilta osin sama laatikko.

[Turre]

Ja eLearn:han löytyy nykyisin netistä online versiona http://4cardata.info/elearn
Toimii ihan hyvin jopa kännykällä.

[Aatee]

Mietin tuon ostamani 156 2.0 Jts imupuolen karstoja kun tuntuvat yleisesti olevan ongelmana.
Asian tarkastaminen imusarja irroittamalla tuntuu vaivalloiselta, irrottaisi kun ensin tietää tilanteen ja puhaltaa pähkinärouheella puhtaaksi.

Ajattelin, josko tuohon muoviseen imusarjaan poraisi noin 10mm reijän, josta tuon voi tarkistaa tarkistuskameralla, vai olisiko helpompaa reittiä?
Reikä toki umpeen hyvin operaation jälkeen.

Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla

No jos veto on alakierrospainotteista ja loppuu 5000 jälkeen, harkitsisin kurkkaamista imusarjan suuntaan.
Siis jos muut jutut on kunnossa.
Jos on reiät auki eikä karstassa meno piristyy kierrosten mukaan rajoittajalle asti.

Kiitos tästä vinkistä, helppo testi.


Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla

[ristojärvelä]

Myöhästyneet kiitokset Tiigelle ohjeista! Kytkin asennettu, seuraavaksi tasauspyörästön kimppuun.

[Karva]

Sattuuko kenelläkään olemaan 2.0JTS keppilaatikon räjäytyskuvia? Netistä ja elearnista ei löydy ja eperistä löytyy vain osittaisia.

[nakkis]

Paineensäädin on 156-malleissa tankissa, pumpun yhteydessä poislukien alkupään 1,6 jossa se on jakoputkessa kuten edellä olevassa kuvassa on, samoin putkisto oli kaksiputkinen.
Polttoainejärjestelmä on 156-2,0-1,8-ja uudemmat 1,6) malleissa yksiputkinen, ja paineenmittaus-liitin on vain jakoputkessa. Paine taisi olla 3,5bar.

OK. En muistanutkaan edeltävässä kuvassa näkyvää kikkaretta tukin päässä, muistikuvieni mukaan siellä on vain venttiili.

Ois tosiaan pitänyt mainita, että perustuu täysin omiin (vääriksi osoittautuneisiin) muistikuviin.. Yhdestä Jötsi-koneisesta 156sta korjasin käyntiongelman, jossa oireeet hiukan samanmoiset ja oli tosiaankin siinä kiskon päässä olevan pa-paineensäätöventtiilin? o-rengas, joka murustui kikkare irrottaessa ja uudella o-renkaalla tosiaan korjaantui. Oli niinkin haastava diagnosoitava, kun avattava MES, ja about etusivuilla näkyi polttoaineenpaineen seilaavan jossain 3bar luokassa. Suorasuihku-koneessa.. Tämä oli käynyt mm. paikallisella teltta-autolla tutkittavana ja parissa muussa pikkupajassa, jossa olivat ehdottaneet about kaikkea, egr-ongelmista ecuvikoihin yms..

Olin kuitenkin ihmetellyt muistaakseni juurikin 1.8 tessun konehuonetta ja muistin moisen siellä nähneeni, mutta ehkäpä se oli juuri tuo 1.6 sit.
Tässä tais tulla vanhanaikanen vahvistusharha, kun vielä e-learn tyrkytti tuota kuvaa myös.. Pahoittelut ja hyvä, että heti väärä tieto korjattiin heti!

Toinen asia olisi, että yhdestä 1.9 jtdM koneesta (vaikka 147 kopassa) pitäisi kansi irroittaa ja todennäköisesti vaurioitunut paffi vaihdella ja siitä pari kyssäriä?

Voiko käyttää vanhoja kannen pultteja? Oisko jollain lainata lukitussarjaa tuohon koneeseen, tai onko ostettavissa jostain helpolla/halvalla?
Tarvitseeko heittokelloa ykk:n tarkistamiseen, vai saako tuolla "sarjalla" myös alakerran erkseen lukittua?
E: Vai eiköhän tuon ihan silmämääräisestikkin näe, kun paikat ovat näkyvissä, milloin on ykk. Vaikkapa ottaa suorakulmaa yms. avuksi...?
Jotain muita erikoistyökaluja, mitä tarvitaan hommaan? Kunnollinen momenttiavain varmaankin pitänee hankkia/lainata ja ilmeisesti joku laadukas torx-sarja myös..

Muutkin vinkit ovat tervetulleita, jos joku vaikka on kyseisen homman tehnyt, tai muuten tietää jotain hommaa helpottavaa!

[seppo]

ScreenHunter_204 Mar. 21 07.45.jpg (38.68 KiB) Katsottu 10747 kertaa

Tuossa on oikea kuva jakopukista, osa nro 5 on vain painemittauksen pikaliitin tuon tulpan alla.
Mitä tulee siihen diesel-moottoriin, kansipultit tulee vaihtaa neljännellä käyttökerralla, ne ovat siis ikuisia, koska kukaan ei niitä kertoja merkitse mihinkään!
Nyt kun sinulla on eLearn, niin siellä on hyvin tarkat ohjeet kannen irroitukseen ja työkaluihin, joita hommassa tarvitsee.
Ennen kuin teet mitään muuta, yritä irrottaa suuttimet! Jos ne on ryytyneet kiinni, niin homma voi jäädä siihen pitkäksi aikaa!
Nokka-akseli (-akselit) lukitaan tapeilla, jotka pystyy itse tekemään, samoin k-akselin asento on merkittävissä helposti koska kansi irroitetaan, tai ennen remmin purkamista, kun yläkerta on lukittu näillä tapeilla jos ei raaski ostaa työkalusarjaa.

[TeroV.]

Tuossa on oikea kuva jakopukista, osa nro 5 on vain painemittauksen pikaliitin tuon tulpan alla.

Painemittari tuli hankittua, samoin uusi bensapumppu. Mittarisatsista ei löytynyt pikaliittimeen sopivaa nippaa, joten laitoin mittarin jakopukille tulevaan letkuun kiinni (letku oli jo joskus aiemmin vaihdettu kumiletkuksi, jossa ei ole kovaa sisäputkea) haaroituskappaleella, joka sarjasta löytyi. Ohessa kuvat painemittarista tyhjäkäynnillä sekä vanhalla että uudella pumpulla (molemmat merkiltään Bosch). Eipä noissa tyhjäkäyntipaineissa eroa ole. Ajossa en uudella pumpulla saanut aikaiseksi samanlaista nykäystä kuin aiemmissa vanhalla pumpulla tehdyissä koeponnistuksissa ja kylmäkäynnistyksissä moottori käy tasaisemmin heti käynnistyksen jälkeen, aiemmin käynti oli aina startin jälkeen hetken aikaa ontuvaa. Eli ehkä pumpussa jotain väsyneisyyttä oli isompia tuottoja pyydettäessä.

[Turre]

Lähdin korjaamaan tuon SW:n (alkupään JTS) jumittavaa vaihdekeppiä sillä oletuksella että sieltä löytyy tämmöinen vaihtaja ja jumittavine puslineen, jotka tuli ennakkoon tilattua:


Sen sijaan löytyikin tämmöinen


Tuohan on ihan erilainen konstruktio, erillinen pultti menee tuon keinuvan varren läpi, ja pultti taas on noiden kapeiden kannakkeiden varassa, sen sijaan että keinuvarsi itse menee paksun metallikannakkeen läpi. Tuonhan voisi ajatella olevan ikäänkuin parannettu versio aiheesta. Se mikä tässä hämmentää on että en löytänyt sen enempää EPER:istä kuin mistään muualtakaan mitään viitettä siihen että ko. osasta olisi erilaisia muunnoksia olemassa, joka paikasta tulee vastaan osa numero 46759824 eli tuo ylempi kuva.

Onko muille tullut vastaan moista?

Edit: Löysin yhden samanlaisen tapauksen: https://www.alfaowner.com/threads/help- ... es.697818/ mutta ihmettelyn asteelle tuollakin jäi.

[ristojärvelä]

Kyssäri tasauspyörästön oikeanpuoleisen vetoakselin stefasta: Uuden stefan ulkopuolella on valkoinen muovinen kehys, onko sen tarkoitus vain ohjata vetoakselia kun se työnnetään paikoilleen, vai mikä sen tarkoitus on? Onko se tarkoitus poistaa kun akseli on paikoillaan? Kyseessä on 156 GTA.

[Skodisti]

Joissakin stefoissa tulee mukana huulia suojaava holkki, mikä poistetaan akselin asennuksen jälkeen. Onko kyse sellaisesta?

[palkus]

^^pikkulohkossa on tuolla oikealla puolella "kiinteän" vetoakselin juuressa stefan vieressä kuminen suojus. Se siis pyörii vetoakselin mukana. Voisiko tuo muovinen "kehys" ajaa samaa asiaa? Onko sopiva pysymään joko siinä syvennyksessä tai jämpti vetoakseliin?

[ristojärvelä]

Tuntuu oudolta että kyseinen osa pyörisi akselin mukana, koska se pyöriessään kaiken moskan keskellä, jota siihen kertyy, kuluttaisi stefan äkkiä pilalle. Taidan poistaa sen sitten kun akseli on paikoillaan.

[palkus]

niin siis jtässän tapauksessa se kumirinkula oli noin puolensentin päässä stefasta, kuitenkin ollen pääosin "poterossaan". Onko tuo muovi siis jämäkkä vetoakseliin ja eikö alunperin siellä ollut mitään stefan edessä? En nyt väitä, että se sinne pakosti kuuluu, mutta tuli nyt vain mieleen. Myöhemmin, kun tein laturin vaihtoa, niin se kumi oli katkennut ja vetoakseli suottas kihnutti siihen. Nyppäsin pois.
Eri loota tietenkin, Isobusson stefaa en ole pälyillyt.

2015-06-16-105.jpg (37.03 KiB) Katsottu 10300 kertaa

2015-06-16-104.jpg (77.6 KiB) Katsottu 10297 kertaa

[dnapekko]

Onkos 156 käsijarruvaijeri herkkä ottamaan itseensä? Nyt on parina päivänä kuskin puolen käsijarru jumitellut, liekö uusilla pakkasilla osuutta asiaan. Satulat on herkistelty pari viikkoa sitten jarrupalojen vaihdon yhteydessä.

[eicas]

^vaijerin kuoret ainakin ikääntyessään rapisee komeasti pois. Vaihto ei muistaakseni vaadi mitään mustaa magiaa, saa melko helposti ujuteltua paljoa purkamatta.

[JMC]

Noihin 156:n vaijereihin menee helposti vesi sisälle ja sitten jäätyvät. Sen takia uudet vaijerit kannattaa rasvata ennen asennusta.

[centro style]

Itse laitoin oman Alfan uusiin käsijarruvaijereihin Sprayvaseliinia sillai, että laitoin uuden vaijerin ruuvipenkkiin lattiaa kohti pystyyn, ja siitä vaijerin ja kuoren välistä laskin niin kauan, että alkoi valumaan lattialle sitä Sprayvaseliinia....Ja sen jälkeen sitten se alhaalla ollut suojakumi takaisin uraansa paikoilleen....