Ruoan Maailma

[Björn Contio]

Alotetaan vaikka tällä.
Nyt on kokemusta paistinpannuista ja suuri osa aivan onnettomia.

Esim. Swiss Diamond xd classic+ on aika hyvä. Pinnoitettu se on, mutta sillä voi varovasti paistaa pihvinkin,
puhumattakaan muusta lievemmän lämpötilan tavarasta. Ja puhdistus, pelkkä talouspaperi riittää, toki lämmin
vesi lisänä ok, ei apk. Pitää kuitenkin lukea ohjeet ja muistaa pannun rajat, ettei tule noutaja.

e: Oikein kovaan jyräämiseen, mm. nuotio ja muutenkin korkeat läpötilat, minulla on pari hiiliteräspannua.

Videolla hiiliteräspannun vuodenaikaistaminen. En ole varma ostanko tuota tapaa.
https://www.youtube.com/watch?v=QG2LjF3oURg

[Vittorio Jano]

Kokkaus on hieno laji! Itse vastaan 80% perheen ruoanlaitosta.

Ja tuo mitä sanoit paistinpannuista pitää paikkansa - hyvää on hankala löytää. Muutama Swiss Diamondkin on jo kiertoon lähtenyt.

[Björn Contio]

^ No sieltä löytyi ruoanlaiton ystävä, eli emme kaiketi poista heti alkuunsa aihetta.
Tää Swiss Xd on eka kokeilu ja toistaiseksi pelaa, jymäkkä se on.
Ps
Meeksää ny "pläjäyksen" jälkeen taas lukee pärevalossa paperilehtiä.

[Polforea]

Kyllähän hyvä ruoka on hyvää.

Täällä on leivinuunia lämmitelty rauhaksiin niin, että yöksi saadaan karjalanpaisti muhimaan. Omnomnom.

[Björn Contio]

Täällä on leivinuunia lämmitelty rauhaksiin niin, että yöksi saadaan karjalanpaisti muhimaan. Omnomnom.

Just, ja heti mennään syvään päähän. Tuo on niin parasta, että

[Jiitee]

Oma filosofia tähän teemaan on, että antaa osaavampien hoitaa nuo
kulinaarihommat. Vävyä, poikaa ja minua on siunattu ruokaharrastavilla ladyilla.

Omilla metsätyöharrastuskeikoilla ( eli kokki ei mukana ) fokus on saada päivittäin tarvittava
energiamäärä, jonka iloisesti polttaa raivaussahan varressa metsikössä.
Tytär on joskus sanonut, että minulla on samanlainen suhde ruokaan kuin
jenkkiläisillä punaniskoilla autoihin.

[dnapekko]

Juuri syötiin karitsan sisafilettä broccolinin ja itsepoimituista kanttarelleista tehdyn kastikkeen kanssa, fileet paistettiin Rouvan äidin valurautaisella perintöpannulla. Palanpainikkeeksi italialaista etanaetikettiviiniä. Elämä on joskus kivaa

[Aquatica]

Väkisinkin miettii, että onkohan sitä huonokin kokki? Ikean peruspinnotettu pannu, ihan helvetin rankassa käytössä ja kuritetaan ihan täysin käyttöohjeen vastaisesti, vaan niin kovasti se kestää ja hyvin tuolla on ruoka paistunut

Okei, saattaa tuo olla Lidlin Ernesto myös, mistä noita nyt erottaa. Yksikään ruoka ei ole paistinpannun takia kyllä varmuudella pimahtanut

Mutta itse teen ns. perusmättöä. Toki vehnättömänä, soijattomana ja lihattomana. Kerta viikkoon sitten liharuokaa.

[Vittorio Jano]

Väkisinkin miettii, että onkohan sitä huonokin kokki? Ikean peruspinnotettu pannu, ihan helvetin rankassa käytössä ja kuritetaan ihan täysin käyttöohjeen vastaisesti, vaan niin kovasti se kestää ja hyvin tuolla on ruoka paistunut

Nuo Ikean vehkeet ovat ihan hyviä. Itse en jaksa näissäkään mitään välinehuoltoa tyyliin sivele pannun pintaa sinivalaan häpykarvoista valmistetulla huiskalla ja levitä siihen sen jälkeen emun kuolasta uutettua rasvaa. Astianpesukoneeseen vaan. No ei valurautaa sentään.

Vaikka kauppaanhan tästä varmaan pitäisi lähteä. Hampurilaisia voisi vääntää lounaaksi.

[nipaka]

Toivottavasti teräaseet pestään käsin. Tiskari pilaa puukot.
Kymmenisen vuotta ollut Fiskarsin perusveitsi jota ei ole terotettu kertaakaan siivuttaa tomaatin kevyesti. Säilytys puutupessa ja aina pesty käsin.

[Björn Contio]

Muutama Swiss Diamondkin on jo kiertoon lähtenyt.

Minulla tuo pinnoitettu SD xd pannu on ollut kovassa käytössä, mutta ajallisesti ei kauaa. Mikä SD pannuissasi oli vikana.

Edit: Eihän nämä pinnoitetut pannut mitään pihvipannuja ole, pinnoite ei yksinkertaisesti kestä kovaa käryttämistä.
Alkaa nousta ikäviä höyryjä ja pian jannua viedään jalat edellä.

*************************

Yhden hiiliteäsrpannun olen jo pilannut kehnolla rasvapoltolla, lähes kaikki napsahtaa kiinni. Yrittänyt hioa ja uusia, mutta
ei juurikaan parane. Tai se pannu on vaan kehno.

Tuossa yksi ohje jota nykyään noudatan hiiliteräspannun rasvapoltossa. Erittäin niukasti öljyä pintaan ja pannu uuniin, huom. kaikkien
pannujen kahvat eivät kestä uunia.
https://youtu.be/XJTd_9RBZUI?t=225

[Björn Contio]

Toivottavasti teräaseet pestään käsin. Tiskari pilaa puukot.
Kymmenisen vuotta ollut Fiskarsin perusveitsi jota ei ole terotettu kertaakaan siivuttaa tomaatin kevyesti. Säilytys puutupessa ja aina pesty käsin.

En kyllä paistinpannujakaan pesukoneessa pese.

[mattijus]

Rasvapoltosta iham ok nettisivu:
https://paistopinta.net/valuraudan-ja-h ... svapoltto/

Ostin tovi takaperin (kun sai halvalla) valurautapannun, ei tuo kyllä kananmunatestiä läpäise

[Aquatica]

Öh.
Pinnoitetulla saatte kärähtämään jotain kiinni? Nyt vähän hämmennyn jo

Joo, Hackmannin pinnoitettu kuoli pilalle, kun täydellä lämmöllä tarpeeks monta kertaa kananmunia paisto. Mutta noita halpiksia en oo saanu ees haarukalla rikottua...

[Björn Contio]

^ Kuka on saanut poltettua tavaraa kiinni pinnoitetulla?
Kai sekin onnistuu kun tarpeeksi jyrää ja pinnoite sortuu.

Rasvapoltosta iham ok nettisivu:
https://paistopinta.net/valuraudan-ja-h ... svapoltto/

Ostin tovi takaperin (kun sai halvalla) valurautapannun, ei tuo kyllä kananmunatestiä läpäise

Hyvä informatiivinen sivu.
Milläs ja miten rasvapoltit, herkkä laji.

Minun viimeisin hiiliteräspannu on on aivan non-stick, tavara suorastaa likuu.
Kuvassa kaksi tämän hetken suosikkia.

[mattijus]

Hyvä informatiivinen sivu.
Milläs ja miten rasvapoltit, herkkä laji.

Rypsiöljyllä vaan, sitä löytyi Lidlistä. En tuota sen enempää osannut hifistellä, komea käry nousi kuitenkin

[Björn Contio]

Rypsiöljyllä vaan, sitä löytyi Lidlistä. En tuota sen enempää osannut hifistellä, komea käry nousi kuitenkin

Sama täällä, rypsiöljyllä vedin ja tavara osuuskaupasta. Jostain syystä uunissa tehtynä toimii todella mainiosti.
Oli pannu kyllä liukkaan oloinen ennen polttoakin.

[Björn Contio]

Mietityttää, onkohan tämä topikki ihan "nössöjen ja herkkupeppujen" juttuja.
Äijät, feministit ja intterit voivat hymähdellä.

Toisaalta näinkin.
https://www.youtube.com/watch?v=uLTV8Zw5kSE
Nössöä on, on.

Pitäisi varmaan käydä metsällä ja hyökätä paljain käsin vaikkapa karhun
kimppuun, ja jos hyvin käy, kotimatka sujuu mukavasti karhuherra tarakalla.
Tämä kaikki luonnollisesti yhdellä otolla talteen ja eetteriin.

[Vittorio Jano]

^

Toistaiseksihan tässä on jaariteltu setämiestyyliin ruoanlaittovälineistä.

Itse olisin kohta valmis siirtymään keskusteluun vaikkapa oliiviöljyjen, balsamicojen ja pizzajauhojen nyansseista. Ei kauheasti kiinnostaa, mitä jotkut äjjät ajattelee.

Härkismakaroonilaatikon laitoin just uuniin.

[Björn Contio]

^ Eläpä hätäile, mutta asiaa kirjoittelet.

Nyt on menossa vasta lämmittelykierros.
Olemme mielestäni alussa, toki epäröiden, piiiitkää matkaa - miljoonia tarinoita, jos luoja suo.

[Pele]

Kyllähän hyvä ruoka on hyvää.

Täällä on leivinuunia lämmitelty rauhaksiin niin, että yöksi saadaan karjalanpaisti muhimaan. Omnomnom.

Minä en malttanut koko yötä haudutella. Eilen laitoin karjalanpaistia leivinuuniin.. Neljän tunnin kypsyttely riitti.

[nipaka]

Onkos paistissa usean elukan lihaa ja sisäelimiet? Näitähän karjalanpaistissa kuuluu olla.
Sikaa, nautaa ja lammasta.
Maksaa ja munuaista. Sekä vihannaeksia.

[Pele]

Eipä kai siinä varsinaisesti ole yhtä ja ainoaa reseptiä mitä siihen kuuluu...
Äitini 86v on muutaman kerran tuota elämänsä aikana valmistanut, ja Kurkijokelainen karjalanpaisti valmistuu sian- sekä naudan lihasta.
Lisäksi porkkanoita ja sipulia.
Tähän nyt lisättiin vielä laakerinlehtiä ja mustapippuria.
Tietty voihan sitä sitten jokainen miksata mielensä mukaan. Usein on meilläkin lisäksi hirven lihaa.
Toisaalta, onko se sitten enää mitään karjalanpaistia jos alkuperäis reseptistä liikaa miksaa? Mielummin lihapataa?

[Björn Contio]

Minä en malttanut koko yötä haudutella. Eilen laitoin karjalanpaistia leivinuuniin.. Neljän tunnin kypsyttely riitti.

Maukkaannäköinen kuva, heti tekee mieli sapuskaa.

[Björn Contio]

Äiti paisteli kaikennäköistä valurautapannulla, eikä koskaan valittanut kinnipalamisesta.

Mikä muuten oli teidän ykkösherkku lapsuuden/nuoruuden ajoilta. Minulla ehdottomasti
Lohilaatikko ja vielä leivinuunissa kypsennetty.

[mutt]

Onkos paistissa usean elukan lihaa ja sisäelimiet? Näitähän karjalanpaistissa kuuluu olla.
Sikaa, nautaa ja lammasta.
Maksaa ja munuaista. Sekä vihannaeksia.

Savolaisena evakkojen jälkeläisenä en kyllä sisäelimiä ole koskaan karjalanpaistissa tavannut. Sikaa kyllä tarvitaan, varsinkin jos on hirven kaltaista "kuivaa" lihaa.

Voihan se olla, että jossain päin Karjalaa oli sisuksetkin paistitavaraa.

[nipaka]

Kuinka paljon reseptiä voi varioida että voi sanoa ruoan olevan sitä mitä se aluperin piti olla.
Jos pippuripihvi tehdään sianlihasta, se ei ole pippuripihvi vaikka ainesosat ovat sinänsä oikeat.

[Vittorio Jano]

YouTubessa löytyy kasapäin videoita, jossa italialaiset reagoivat muunmaalaisten versioihin bolognesesta, carbonarasta tms.

Noissa ei ole soveltamiselle sijaa.

[Björn Contio]

Kuinka paljon reseptiä voi varioida että voi sanoa ruoan olevan sitä mitä se aluperin piti olla.
Jos pippuripihvi tehdään sianlihasta, se ei ole pippuripihvi vaikka ainesosat ovat sinänsä oikeat.

Hyvä kysymys. Eu on kaiketi "sertifioinut perinneruokajuttuja", minulla tästä vähän
tietoa.

[matti_vuorio]

Aito ja alkuperäinen karjalanpaisti on varmasti yhtä moniulotteinen käsite kuin aito italialainen pizza. Kummastakin ruokalajista löytyy omat koulukuntansa, miten se tarkalleen täytyy valmistaa. Kaikki muut ovat tietysti alhaisia huijareita. Oulun eteläisen suunnalla en ole kuullut, että karjalanpaistiin olisi tullut sisäelimiä, vaikka veri ja maksa ovat molemmat täälläpäin aika yleisiä ruoka-aineita. Rössy tuntuu käyvän harvinaiseksi mitä etelämmäksi mennään.

Silloin joskus 80-luvulla, kun vielä samassa navetassa sai olla sekaisin eri eläinlajeja, niin meilläkin oli lihasikoja kasvatettavana. Syksyllä oli sitten jossain vaiheessa teurastuksen aika ja noiden sisuskalujen syönti rajoittui aika pitkälle tuohon ajankohtaan. Teurastaja halusi viedä aina mukanaan sikojen sorkat, jotka olivat sitä parasta osaa koko siassa. Maksa ja munuaiset poimittiin talteen ja toki niin paljon verta, kun kohtuudella sai kerättyä. Niistä sai paistettua verilättyjä. Samoin sian pää otettiin talteen ja siitä valmistettiin alatoopia. Tämä alatoopi ei ollut mitään kirkasta hyytelöä vaan valkoista ja varmaan 80 % läskiä. Hyvää toki, mutta nykypäivän mittapuulla aika rankkaa tavaraa. Tämä perinne loppui siihen kun viimeinen sikalasti lähti Atrialle ja sen jälkeen ei ole juuri sisuskaluja tullut syötyä.

Heittäisin sellaisen kyselykierroksen, että mitä on rieska? Siinä tuntuu olevan aika paljon vaihtelua jopa paikkakuntien välillä, mutta Oulun eteläisessä se on ohrajauhoista tehty korkeintaan sentin paksuinen ja 20–30 cm halkaisijaltaan oleva kiekko ja kova sellainen. Ei siis mitään tekemistä ”kaupan” rieskan kanssa, jonka voi kääriä rullalle.

[nipaka]

Lappeenrannassa rieska on vaalea limppu. Pohjoisessa rieska on ohut ohralätty.
Uunissa paistettavia leipiä molemmat.

[Alfissimo]

Aito ja alkuperäinen karjalanpaisti on varmasti yhtä moniulotteinen käsite kuin aito italialainen pizza. Kummastakin ruokalajista löytyy omat koulukuntansa, miten se tarkalleen täytyy valmistaa. Kaikki muut ovat tietysti alhaisia huijareita.

Nyt kun aihe on jo korkattu...

Kuuluuko pizzaan ananas?

Itse en laita, muut saa laittaa. Kuulemma jopa italialassakin laitetaan.

[h_lauri]

Äiti paisteli kaikennäköistä valurautapannulla, eikä koskaan valittanut kinnipalamisesta.

Mikä muuten oli teidän ykkösherkku lapsuuden/nuoruuden ajoilta. Minulla ehdottomasti
Lohilaatikko ja vielä leivinuunissa kypsennetty.

Tylsästi kaupasta ostettu veripalttu. Sitä tosin sai vain kesäisin, kun oltiin Kiikoisissa mökillä.

[h_lauri]

Kuinka paljon reseptiä voi varioida että voi sanoa ruoan olevan sitä mitä se aluperin piti olla.
Jos pippuripihvi tehdään sianlihasta, se ei ole pippuripihvi vaikka ainesosat ovat sinänsä oikeat.

Ehkä 11 vuotta sitten kaadoin karjalanpaistin sekaan Laphroiagin Quarter Qaskia. Tuskin oli alkuperäisreseptissä. Vaan kerrassaan maukastahan siitä tuli.

[Björn Contio]

Heittäisin sellaisen kyselykierroksen, että mitä on rieska? Siinä tuntuu olevan aika paljon vaihtelua jopa paikkakuntien välillä, mutta Oulun eteläisessä se on ohrajauhoista tehty korkeintaan sentin paksuinen ja 20–30 cm halkaisijaltaan oleva kiekko ja kova sellainen. Ei siis mitään tekemistä ”kaupan” rieskan kanssa, jonka voi kääriä rullalle.

Tarkoitatko jotain tällaista.
https://www.youtube.com/watch?v=ZssgFxDqe6k

Kuuluuko ohrarieska tehdä veteen, piimään vai... esimerkissä tehdään veteen..

[Björn Contio]

Nyt kun aihe on jo korkattu...

Kuuluuko pizzaan ananas?

Itse en laita, muut saa laittaa. Kuulemma jopa italialassakin laitetaan.

Minulle kelpaa myös ananas.
Eikös pizzaan laiteta monenmoisia tähteitä - mitä sattuu löytymään.

"Vuonna 1889 Italian kuningatar Margherita vieraili Napolissa. Hänelle tarjottiin peruspizzaa,
jonka aineksina oli tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa. Kuningatar ihastui tuohon simppeliin
paikallisherkkuun niin kovasti, että se kruunattiin sittemmin nimellä Pizza Margherita.
Herkullisen maun lisäksi kuningatarta saattoi viehättää kolmiväritys – ovathan vihreä,
valkoinen ja punainen Italian lipun värit."

[nipaka]

Tylsästi kaupasta ostettu veripalttu.

Oletko Oululaista perinnneruokaa, rössypottua maistanut? Ei kuulu minun herkkuihin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6ssypottu

Juu, rapsahtava rieska on aivan parasta.

[mutt]

Täällä päin rieskassa on tavattu käyttää ryynejä.

[Gasket]

Fuusiokeittiö kunniaan. Toki nuo monet perinneruuat on hyviä, mutta useinhan ne juontaa juurensa siitä mitä on ollut saatavilla. Nykyisin homma on vähän eri ja avaa ihan eri mahdollisuuksia ruuanlaittoon. Kyllä noin ennenkin olisi tehty jos olisi ollut mahdollisuuksia. Tosin ennen oli tapana käyttää raaka-aineet tarkkaan, tänä nykyisenä tv-kokkien aikana vähän aiheuttaa allergiaa se jatkuva parhaiden, ja usein kovin eksoottisten, raaka-aineiden hehkuttaminen. Ehkä kuitenkin nykyään osittain on myös vähän tuota tarkkaa ajattelua. Itse hieman seurailen vaikka Maija Silvennoisen ohjeita.

Hieman kyllä kaupoissa tympii kun usein lihoissakin on tarjolla vain filettä ja kasleria. Nuokin usein jossain marinadissa lillumassa. Turhemmat lihat on kadonneet johonkin. Toki voi pihvejä tehdä, mutta ei noista vaan hyvää uunilihaa tule. Jengille pitäisi kaikki vissiin nykyään olla valmiiksi siivutettua ja maustettua. Onneksi paikalliseen K-markettiin aina välillä tulee satsi jotain luista lihaa kohtuuhintaan. Ihan en sitäkään ymmärrä, että vaikka porsaan ulkofilee on luokkaa 6 e/kg ja sitten vaikka ribsit on 13 e/kg. Ei oikein motivoi ostamaan.

Itselläkin vähän juuria Karjalan suuntaan ja kyllähän voisi olla metka vielä joskus saada hapanlohkoa. Mummolla oli tuota tapana aina laitella. Toinen mummo söi kasvattamansa sian per talvi, joten kyllähän sitä liki aina lihakuppi oli uunissa. Itsekin tullut aina välillä tehtyä eri variaatioita, tosin viime aikoina jäänyt liian vähälle, ei vaan ole tahtonut energia oikein riittää ruuan laittoon ja menty hyvin simppelillä linjalla. Kesäisin koittanut vähän pitää omaa perunaa/porkkanaa ja tomaattia. Onhan ne vain ihan eri makuisia mitä kaupan tuotteet. Maaperälläkin jännä vaikutus. Samoista siemenperunoista kasvatettuna 5 km toisistaan ne on ihan eri makuisia. Viineistä en paljoa ymmärrä, mutta tuolta pohjalta kyllä ymmärrän että ne tietyt paikat on melko korkealle arvostettuja.

Itseltä kanssa löytyy kaapista peruspannuja ja valurautaa. On vaan vähän se ongelma, että kun ruokittavia suita on riittävän monta, niin pannunkin on oltava luokkaa 30 cm. Tuo kovin syö valikoimaa. Nuo perus Opat sun muut pelaa jonkin aikaa, mutta valurauta toimii aina.

Jos minulta kysytään, niin ananas ei kuulu pitsaan, tosin pärjäisin ilman koko epähedelmää muutenkin. Joskus saapasmaassa aiheesta kyselin ja ainakin pohjoisessa aika selvä tuomio oli ettei tuo ole hyväksyttävää. Mutta jos joku tykkää, niin miksei. Kiinalaisessa safkassa toki nuo hapanimelät toimii oikein hyvin.

Rieska on itsellekin ohut ja variaatioita on useita. Paksummat leivät on limppuja

[mutt]

Fuusiokeittiö kunniaan. Toki nuo monet perinneruuat on hyviä, mutta useinhan ne juontaa juurensa siitä mitä on ollut saatavilla.

Kuten perinteinen Laatokan rantojen suopelloilla kasvatettu riisi karjalanpiirakoissa.

[mutt]

Ja välikevennykseksi ruoanlaiton maailmaa italialaisten rekkamiesten keittiöstä. Katsojasta riippuen tulee joko nälkä tai huono olo.
https://www.youtube.com/watch?v=5oGZZj5Qb0A

[Björn Contio]

Täällä päin rieskassa on tavattu käyttää ryynejä.

En ole aikaisemmin moisesta kuullutkaan.

Tänään turaan jauhelihapihvit hiiliteräksellä ja valmistan hampurilaisen.

[Ruokoton]

Keittiöremppa kun on tuloillaan "lähitulevaisuudessa", niin kysympä raadilta seuraavaa...

Onko kenelläkään käytössä kaasuliesi kotioloissa? Semmoisen pakkomielteen olen kehittänyt, että keittiöön tulisi induktiotason viereen myös kaasupoltin / polttimet.

Jotain tällaista



tai



on hakusessa. Tulenko katumaan jos seuraan sydäntä tässä? Taloudellisesti yhtä huonosti perusteltavissa kuin uuden Alfa Romeon hankinta.

[mattijus]

On ollut kaasuliesi. Oli hyvä, mutta induktio lienee silti nykyaikaa joten tuossa kombinaatiossa jäisi kaasu vähäiselle käytölle.

Edit: toki perusteluthan sinulla on juuri oikeat

[Ruokoton]

Wokkihommat on mielessä kaasun suhteen - ja tietenkin romantisoitu zombie-apokalypsi varmuus.

[nipaka]

Kaasulieden valtti on nopeus ja säädettävyys. Induktiolla samat ominaisuudet.
Wokkipannun sivuja ei induktio lämmitä.

[Björn Contio]

Meillä induktio, aika erillainen kun perinteinen.

Kaasun kanssa en ole koskaan pelannut - pullot, vaihto ja katto ilmaan kun tuheroi.
Mutta on "Ruokottoman" kuvissa komeat vehkeet, se jo puoltaa hankintaa.

[Polforea]

Elämä on liian lyhyt, jotta pitkäjänteisiä ratkaisuja kannattaisi tehdä järjellä ilman tunnetta. Sydäntä seuraamalla harvoin vituttaa, vaikka käytännön hyöty jäisi ennakoitua vähemmälle.

Kaasupoltin ei hyydy sähkökatkoon, sekin voi olla huomionarvoinen seikka.

[Björn Contio]

Elämä on liian lyhyt, jotta pitkäjänteisiä ratkaisuja kannattaisi tehdä järjellä ilman tunnetta. Sydäntä seuraamalla harvoin vituttaa, vaikka käytännön hyöty jäisi ennakoitua vähemmälle.

Kaasupoltin ei hyydy sähkökatkoon, sekin voi olla huomionarvoinen seikka.

Katsonut jenkkien ruokajuttuja, usein kaasuliesi käytössä. Se syttyy ihan säädintä kääntämällä ei "tulitikulla",
miten se sytytys pelaa.

[Polforea]

Piezolla. Nappula virittää jousen ja laukaisee sen niin, että piezokide puristuu kasaan. Piezokiteen puristuessa siihen muodostuu jännite, joka ohjataan kipinäväliin (vähän kuin bensamoottorin sytytystulpassa) ja kipinä sytyttää kaasun.

https://en.wikipedia.org/wiki/Piezo_ignition