atti kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:20
eikös kaukolämpötuontannon siirto puhtaisiin energioihin ole aika vaivaton tapa saada satoja tuhansia asuntoja puhtaiden energioiden käyttöön? En ole täysin varma onko paras ratkaisu suoralla sähköllä lämmittää varsinkaan jos energiaa ei ole jatkuvasti tarpeeksi saatavilla.
Helsinkiä lukuun ottamatta kaukolämmön tuotanto on jo aika pitkälti siirretty uusiutuvilla tehtäväksi, kun alun perin kivihiiltä tai raskasta polttoöljyä käyttäneitä voimalatoksia on muutettu käyttämään polttoaineena hakkuujätettä yms. Ja Helsingissäkin tehdään jo kaukolämpöä lämpöpumpuilla.
Tosin tämä puunpolttoon siirtyminen näkyy jossain määrin myös metsien hiilinielujen katoamisena.
Kaukolämmössä vaan on se vika, että menoveden pitää olla kesällä +70 °C ja talvipakkasilla jopa 100-120 °C. Pelkillä lämpöpumpuilla ei näin kuumaa vettä tehdä, joten "priimaus" pitää tehkä voimalan lauhdelämmöllä. Tai sähkökattilalla... Nykyään rakennellaan myös kaukolämöpövaraajia, joiden tarkoitus on tasailla kulutushuippuja. Sähkön- ja lämmönkulutus kun eivät vaihtele tasatahtiin. Sähkökattiloissa lie ideana ladata kaukolämpöverkon lämpövaraajaa silloin, kun sähkö on käytännössä ilmaista.
Uusissa rakennuksissa on jo hyvän aikaa mitoitettu lämmitysjärjestelmiä niin, että pärjättäisiin viileämmällä kaukolämpövedellä. Kantona kaskessa vanhat rakennukset ja lämpimän käyttöveden valmistus, mikä vaatii tuon 70 °C kesälläkin. Olisi pitänyt jo hyvän aikaa sitten alkaa etsimään keinoja nimenomaan käyttöveden valmistukseen jotenkin muuten, vaikka korkean lämpötilan lämpöpumpuilla kiinteistökohtaisesti, niin olisi voinut hiljalleen laskea kaukolämmön mitoituslämpötilat alemmas, lämpöpumpuille sopivalle alueella. Jotain paikalliskokeiluja on tehty, mutta tässäkin ollaan vuosikymmeniä jäljessä, pitäisi olla nämä jo oikeasti käytössä eikä ujoina pilottiprojekteina.
atti kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:20
Muuttuisiko tilanne, mikäli vedyntuotanto saataisiin suuressa volyymissa toimimaan? Tuolloin ratkeaisi energian säilömisongelma ja vedystä sähköä prosessin tuottama hukkalämpö voitaisiin ohjata kaukolämpöön?
Lompakko ainakin kevenisi. Vedyn valmistus ja käsittely on todella kallista hupia, koska vety on äärimmäisen räjähdysherkkää ja sen tiheys on olemattoman pieni, joten on pakko käyttää korkeita paineita tai nesteytystä, joka vaatii hurjia määriä energiaa. Eikä riitä tuotantolaitosten rakentaminen, kun puuttuu myös varastot, jakeluverkot ja käyttökohteet. Jos vetyä halutaan tuottaa elektrolyysillä, siirtää putkea pitkin ja polttaa kattilassa, niin sähköstä sähköksi hyötysuhde olisi nykyisillä voimalaitoksilla (joihin pitäisi tehdä muutoksia polttoaineen vaihtamiseksi) jotain 25-40 %.
Pelkkää lämpöä saadaan tietysti tehtyä jopa 90 % hyötysuhteella, mutta tätä ennen pitää niellä 30 % häviöt elektrolyysistä. Ei mitään järjeä edes sähkökattilaan verrattuna ja lämpöpumput tietysti ylivertaisia.
atti kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:20
Tietenkin voisi harkita millaisilla muutoksilla kerrostalojen ilmalämpöpumput voitaisiin sallia myös lämmityskäyttöön.
Vaatii napinpainalluksen laitteen kaukosäätimestä. Mutta nämä ovat siitä ikäviä, että COP laskee kovilla pakkasilla ja silloin kuluu sitten kuluu joko runsaasti sähköä tai pitää vaihtaa tyylilajiksi kaukolämmitys. On vaan kallista ylläpitää kaukolämpöverkkoa, jos sieltä myydään vain vähän lisälämpöä käyttöveden tuotantoon ympäri vuodet + muutama iso kulutuspiikki kovimmilla pakkasilla.
atti kirjoitti: ↑14 Huhti 2023, 08:20
PS. Kokonaiskuvaa kun katsotaan, pitäisi myös uusien tavaroiden ja materiaalien valmistuksen Co2 päästöt ottaa huomioon, vaikka ne tehtäisiin muualla. Muuten toimilla ei ole muuta merkitystä kuin kulutuksen kasvatus ja valmistavan työn siirto pois suomesta.
Ei ole energiantuotannon päästöissäkään mukana voimalaistosten rakentaminen, ylläpito (tuulivoimalan käyttöikä 20 vuotta, muilla laitoksilla 30-40-50) polttoaineentuotanto yms. Aikalailla mahdoton saada tarkkoja lukuja kaivostoiminnan päästöistä yms. joten arvioissa hurjat epävarmuudet.
Paljolta pahalta välttyy, kun välttää autoilua arkisin klo 17-19 ja viikonloppuisin klo 10-15.