Vieläkö sähköautoissa on "gas pedal" tai "throttle pedal" eli kaasupoljin?
Kulttuurinen omiminen on vakiinunut jo aikoja sitten dieselkuskien toimesta.
BTW nyt pyytäjät nyt saa tunkea paikkaan, minne ei päivä paista. Polkimella annetaan asetusarvo moottorinohjaukselle, joten kyseessä on ajonopeuden/kiihtyvyyden asetusarvosäädin. "Poljin" on kovin syrjivä ilmaus, koska on autoja, missä nopeus asetellaan muulla keinoin (ns. invavarustelu... enkä nyt tarkoita automaattivaihteistoa).
Paljolta pahalta välttyy, kun välttää autoilua arkisin klo 17-19 ja viikonloppuisin klo 10-15.
Jos se on vain "ajosäädin", koska niin iso osa auton toiminnoista ei enää liity ajamiseen lainkaan, niin sekaantumisen vaaraa esimerkiksi näytön värin säätimeen ei ole.
Nykyaikaisilla avustimilla ladatun siirtelyvälineen kanssa on kyseenalaista käyttää mitään ajamiseen viittaavaa termiä. Myöskään säätämisestä ei voi olla kyse, koska päätöksen tekee viimekädessä tietokone. Ehdotin voisi sopia muuten, mutta intersektionaalisen feminismin näkökulmasta termi on ladattu sovinistisilla konnotaatioilla. Näkisin ainoan soveltuvan termin olevan "avustin", koska niin vaarallista ja saastuttavaa laitetta, kuin ajoneuvo ei voi jättää ihmisen hallinnoitavaksi.
Termi olisi otettava käyttöön myös muiden, ennen hallintalaitteiksi kutsuttujen laitteiden kohdalle, eli tulisi aina puhua vain avustimesta.
Joka lumiharjaa säästää, se autoaan vihaa
Miesten ja poikien lelut erottaa vetokoukusta
Vieläkö sähköautoissa on "gas pedal" tai "throttle pedal" eli kaasupoljin?
Kulttuurinen omiminen on vakiinunut jo aikoja sitten dieselkuskien toimesta.
BTW nyt pyytäjät nyt saa tunkea paikkaan, minne ei päivä paista. Polkimella annetaan asetusarvo moottorinohjaukselle, joten kyseessä on ajonopeuden/kiihtyvyyden asetusarvosäädin. "Poljin" on kovin syrjivä ilmaus, koska on autoja, missä nopeus asetellaan muulla keinoin (ns. invavarustelu... enkä nyt tarkoita automaattivaihteistoa).
RC- ´lennokeista ja droneista tuttu termi sopii aika hyvin sähköisille automobiileillekin: nopeudensäädin
Myöskään säätämisestä ei voi olla kyse, koska päätöksen tekee viimekädessä tietokone.
Kyllä se säätämistä on. Kuskin paikalla istuva henkilöoletettu säätää autoa ajavalle tiekoneelle lähetettävää nopeuden asetusarvoviestiä (lue: toivetta / pyyntöä). Tietokone tosin summailee monta muutakin lähtötietoa (ajomoodit, luistoneston näkemys asiasta jne). joten todellinen nopeus/kiihtyvyys voi olla aika kaukana kuskin paikalla istuvan toiveista.
Paljolta pahalta välttyy, kun välttää autoilua arkisin klo 17-19 ja viikonloppuisin klo 10-15.
Myöskään säätämisestä ei voi olla kyse, koska päätöksen tekee viimekädessä tietokone.
Kyllä se säätämistä on. Kuskin paikalla istuva henkilöoletettu säätää autoa ajavalle tiekoneelle lähetettävää nopeuden asetusarvoviestiä (lue: toivetta / pyyntöä). Tietokone tosin summailee monta muutakin lähtötietoa (ajomoodit, luistoneston näkemys asiasta jne). joten todellinen nopeus/kiihtyvyys voi olla aika kaukana kuskin paikalla istuvan toiveista.
Säätötekniikassa kuski olisi operaattori joka antaa asetusarvot säätimelle joka sitten säätää prosessia. Joo, semantiikkaa.
Muistelen kuulleeni sotaväen termin olevan syöttöpoljin. Itse kun jäin Luonetjärvellä ilman kuljettajakoulutusta, niin olen tältä osin toisen käden puheiden varassa.
Aikoinaan (2009 tai jotain) harrastesähköautotouhuun jonkun verran sekaantuneena ajauduimme joskus miettimään mitä suuretta se hallintalaite polttisautossa käytännössä eniten ohjaa. Pikaisella miettimisellä totesimme kyseessä olevan melko selvästi momentinsäädön asetusarvo. Momenttiohjain?
Järkiautoilija. H4, I5 ja V8. Etu-, taka- ja neliveto. Puuttuu W2 ja yliveto.
^Sehän itse asiassa tuoreemmissa (niinkuin siinä T7-Saabissa, josta FinPat mainitsi) ohjaa tavoitteita vääntömomentin ja siihen vaikuttavien suureiden osalta, joten olisiko sittenkin korrekti termi Tavoitteenasetin?
Toivotaan tiettyä vääntöä ja auto sitten päättää miten toteuttaa, jos toteuttaa toiveen. (Ajonvakautus, ylämäki, apulaitteiden ottama teho jne. huomioiden. Taino sähköautossa apulaitteiden tilalle akun lämpötila)
Aikoinaan (2009 tai jotain) harrastesähköautotouhuun jonkun verran sekaantuneena ajauduimme joskus miettimään mitä suuretta se hallintalaite polttisautossa käytännössä eniten ohjaa. Pikaisella miettimisellä totesimme kyseessä olevan melko selvästi momentinsäädön asetusarvo. Momenttiohjain?
Olemme pohtineet tätä ennenkin, mutta pelkkä momentin säätö ei ehkä ole hyvä idea. Vaikka polttomoottorienkin tapauksessa kaasu/syöttöpolkimen asennolla on suora vaikutus just nyt tuotetavaan momenttiin (unohdetaan nyt turboviive), niin momentti muuttuu myös kierrosluvun myötä. Kierrosten noustessa momentti pienenee ja päinvastoin. T'ämä vähentää ylä/alamäen yms. vaikutusta ajonopeuteen vs. auto, missä oikeasti tuutataan vakiomomenttia. Jostain julkaisusta tarttui päähän tieto, että raskaassa kalustossa on pidetty erittäin tärkeänä momentin kasvamista kierrosten/ajonopeuden laskiessa. Muutoin voi jyrkässä mäessä käydä hassusti.
Olen antanut itselleni kertoa, että muinoin oli dieseleissä yleisesti mekaaniset ruiskut, joissa syöttöä ohjattiin polkimelta tulevan pyynnön ja moottorin kierrosluvun mukaan. Mikä käytännössä johti siihen, että pidettäessä poljin asennossa X pyrki moottori kiertämään tasan Y rpm = vakionopeussäädin. Ja kevytkin kaasunpainallus saattoi johtaa siihen, että moottorista (laiska vaparidiesel) otettiin kaikki paukut irti -> myytti dieselien ylivertaisesta väännöstä. Tosin painettaessa poljinta syvemmälle tapahtui ei mitään -> nopeus/kiihtyvyys säädettiin tosiasiassa vaihdekepillä.
Paljolta pahalta välttyy, kun välttää autoilua arkisin klo 17-19 ja viikonloppuisin klo 10-15.
Toivotaan tiettyä vääntöä ja auto sitten päättää miten toteuttaa, jos toteuttaa toiveen. (Ajonvakautus, ylämäki, apulaitteiden ottama teho jne. huomioiden. Taino sähköautossa apulaitteiden tilalle akun lämpötila)
Taajuusmuuttaja-(nopeuden)säädin lienee aika lähellä oikeaa, koska
akun tasavirta pitää muuttaa tahtimoottorin eli synkronimottorin käyttämäksi vaihtovirraksi.
Tämä on oikea nimitys dieselmoottorien tapauksessa - polkimella säädellään polttoaineensyöttöä.
...vanhoissa vaijerikaasudieseleissä kyllä. Nykyisissä sähköaivodieseleissä sillä toivotaan vääntöä ja moottorinohjaus toteuttaa miten toteuttaa sitten kun toteuttaa, jos toteuttaa. DPF-vehkeessä yleisesti ottaen niin, että polttoaineensyöttöä lisätään hiiiiiitaaaasti ja odotellaan myös ahtopaineen nousua, jotta nokiloukkua ei savusteta liikaa.
Polttoainetta siis tarvitaan edelleen, mutta poljin ei suoraan määrittele sen määrää.
Olen antanut itselleni kertoa, että muinoin oli dieseleissä yleisesti mekaaniset ruiskut, joissa syöttöä ohjattiin polkimelta tulevan pyynnön ja moottorin kierrosluvun mukaan. Mikä käytännössä johti siihen, että pidettäessä poljin asennossa X pyrki moottori kiertämään tasan Y rpm = vakionopeussäädin. Ja kevytkin kaasunpainallus saattoi johtaa siihen, että moottorista (laiska vaparidiesel) otettiin kaikki paukut irti -> myytti dieselien ylivertaisesta väännöstä. Tosin painettaessa poljinta syvemmälle tapahtui ei mitään -> nopeus/kiihtyvyys säädettiin tosiasiassa vaihdekepillä.
Lisäksi wanhalla turbodieselillä sai sopivassa ylämäessä aikaan efektin, jossa turbo lähti tuuttaamaan lisää ahtopainetta ennenkö vauhti ehti hyytyä ja pitämällä polkimen tasan paikallaan alkoi vauhti hiljaksiin nousta. Soli kanssa hieno efekti.
Nyt olisi hyvä muistaa, että pelkopropagandalla on lähes aina toisenlainen päämäärä kuin se mitä julkisesti annetaan ymmärtää. Ei tule polttomoottorikieltoa, tai jos tulee niin erittäin rajallisesti korkeintaan, joko alueen tai tempauksen keston suhteen. Muutenkin asiaa vähän syvällisemmin seuranneena voin todeta, että autoilun tulevaisuus ei ole ollenkaan sillä lailla kirkossa kuulutettu kuin mediakoneessa näinä päivinä huuto käy. Jos haluaa ajaa sähköllä, niin kiva. Jos ei, niin porsaanreikiä on joka paikka täynnä - se vain ei ole se viesti minkä julkisuudessa halutaan näkyvän.
Monesti on niin, että kun viestiä toistetaan tarpeeksi pitkään niin suurin osa ihmisistä taipuu sille viestille, tärkeän roolin prosessissa kuuluessa pelolle siitä, että ellei taivu niin joutuu tavalla tai toisella kärsimään. Peloksi tätä ei myönnetä, vaan defenssinä luodaan taipumiselle toisenlainen selitys, kuten että itse asiassa tämähän onkin ihan hyvä juttu. Todellisuus kuitenkaan ei välttämättä läheisesti muistuta sitä mielikuvaa mikä ajatukset on tällöin vallannut. Itse seuraan kehitystä ihan kaikessa rauhassa ja jos olen väärässä, silloin reagoin asiaan viimeisten joukossa nähden jo kokonaisuuden paljon paremmin siihen mennessä kertyneen kokemuksen ja informaation kautta.
^Ei tuo esitys todennäköisesti toteudu, mutta syy ei ole mikään suuri suunnitelma, vaan totaalisesti sekaisin olevien päättäjien riittämätön määrä. Toisaalta voisihan sitä lähteä edistämään myös alle 10 000 euron ryöstöjen luokittelumuutosta rikkeeksi. Tällöin Helsingistä häviää ne loputkin kerskalukutusta tukevat, maailmaa tuhoavat, omaa rahaa omaavat.
Toisaalta voisihan sitä lähteä edistämään myös alle 10 000 euron ryöstöjen luokittelumuutosta rikkeeksi. Tällöin Helsingistä häviää ne loputkin kerskalukutusta tukevat, maailmaa tuhoavat, omaa rahaa omaavat.
Ryöstön määritelmään kuuluu aina väkivalta tai sillä uhkaaminen, anastamisen kohteen arvosta riippumatta joten en ole varma onnistuuko de jure ryöstön määritelmään ympätä rahallista arvoa. Edes punavihreässä Hellsinskissä.
Koska poliisi ei enää ehdi vähäarvoisempia rikoksia kuitenkaan tutkia niin omaisuusrikoksiinhan on tullut rahallisen arvon ja motiivin pohjaisia lisäluokitteluita.
Näpistys ja luvaton käyttöönotto nyt esimerkkeinä.
Volkkari taas seisottaa tehtaitaan kun kuluttajat ovat jääneet odottamaan edullisempia vispilöitä.
Aika iso joukko myös odottaa muuta kuin vispilää hankittavakseen, sitä ajatusta vain ei parane julkisesti myöntää tai ainakaan antaa Pravdassa julkaista.
Pravdaa en lue, mutta kyllähän suomalaisissa medioissa näkyi juuri taannoin uutisia siitä, kuinka jengi ostelee dinomehulla käyviä Volvoja, kun niitä nyt vielä hetken aikaa saa.
Tuulilasissahan on se joku toimittaja, jonka mielestä iso Volvo tehokkaalla dieselillä on ihan parasta ikinä.
"No kid ever grew up with a picture of a Passat on his bedroom wall."
Ryöstön määritelmään kuuluu aina väkivalta tai sillä uhkaaminen, anastamisen kohteen arvosta riippumatta joten en ole varma onnistuuko de jure ryöstön määritelmään ympätä rahallista arvoa. Edes punavihreässä Hellsinskissä.
Koska poliisi ei enää ehdi vähäarvoisempia rikoksia kuitenkaan tutkia niin omaisuusrikoksiinhan on tullut rahallisen arvon ja motiivin pohjaisia lisäluokitteluita.
Näpistys ja luvaton käyttöönotto nyt esimerkkeinä.
Tässä on hyvin tilaa uusille luokitteluille. Vrt. lievä raiskaus ja lievä tappo.
Paljolta pahalta välttyy, kun välttää autoilua arkisin klo 17-19 ja viikonloppuisin klo 10-15.
Volkkari taas seisottaa tehtaitaan kun kuluttajat ovat jääneet odottamaan edullisempia vispilöitä.
Aika iso joukko myös odottaa muuta kuin vispilää hankittavakseen, sitä ajatusta vain ei parane julkisesti myöntää tai ainakaan antaa Pravdassa julkaista.
Arkiajossa tuollainen sähkövispilä on vain aika paljon edullisempi ja helpompi käytössä kuin normi bensa tai diesel. Fiilistelyä varten on sitten tallissa ajoja odottelemassa toiset laitteet ilman mitään elektroonisia apuvälineitä tai abseja
Ryöstön määritelmään kuuluu aina väkivalta tai sillä uhkaaminen, anastamisen kohteen arvosta riippumatta joten en ole varma onnistuuko de jure ryöstön määritelmään ympätä rahallista arvoa. Edes punavihreässä Hellsinskissä.
Koska poliisi ei enää ehdi vähäarvoisempia rikoksia kuitenkaan tutkia niin omaisuusrikoksiinhan on tullut rahallisen arvon ja motiivin pohjaisia lisäluokitteluita.
Näpistys ja luvaton käyttöönotto nyt esimerkkeinä.
Tässä on hyvin tilaa uusille luokitteluille. Vrt. lievä raiskaus ja lievä tappo.
"Lievä raiskaus" oli kai joskus Itä-Suomen Hovioikeuden erikoisalaa?
Arkiajossa tuollainen sähkövispilä on vain aika paljon edullisempi ja helpompi käytössä kuin normi bensa tai diesel. Fiilistelyä varten on sitten tallissa ajoja odottelemassa toiset laitteet ilman mitään elektroonisia apuvälineitä tai abseja
Arkiajossa tuollainen sähkövispilä on vain aika paljon edullisempi ja helpompi käytössä kuin normi bensa tai diesel. Fiilistelyä varten on sitten tallissa ajoja odottelemassa toiset laitteet ilman mitään elektroonisia apuvälineitä tai abseja
Agreed.
Toisaalta. Miksi se arkiajo ei voisi olla myös fiilistelyä? Riippuu toki ajoprofiilista paljolti mutta itsellä työmatka on 30km mutkaista 80 rajoituksella olevaa tietä. Arjen luksusta on taittaa se Giulialla eikä hajuttomalla ja mauttomalla vispilällä.
Arkiajossa tuollainen sähkövispilä on vain aika paljon edullisempi ja helpompi käytössä kuin normi bensa tai diesel. Fiilistelyä varten on sitten tallissa ajoja odottelemassa toiset laitteet ilman mitään elektroonisia apuvälineitä tai abseja
Agreed.
Toisaalta. Miksi se arkiajo ei voisi olla myös fiilistelyä? Riippuu toki ajoprofiilista paljolti mutta itsellä työmatka on 30km mutkaista 80 rajoituksella olevaa tietä. Arjen luksusta on taittaa se Giulialla eikä hajuttomalla ja mauttomalla vispilällä.
Tuokin on totta, mutta riippuu tosiaan ajoprofiilista. Meillä kun tuo arkiajo on länäriä ja 51:stä eri suuntiin ja ne on aika suoria. Sitten päivittäin saa myös ruuhkassa madella. Näihin se vispilä on parempi. Varsinkin ruuhkissa matelu on sähköllä huomattavasti mukavempaa kuin mitä se on muilla ollut ja fiilistely autolla ruuhkassa matelu on ollut aika töksähtelevää ja arkiajon epäkohdat onkin usein lopulta johtanut auton vaihtoon.
Toisaalta. Miksi se arkiajo ei voisi olla myös fiilistelyä? Riippuu toki ajoprofiilista
[/quote]
Also agreed. Aikanaan oli Boxster Spyder ensisijaisena työmatka-autona pari vuotta. Noin 0 kertaa katto ylhäällä.
Nykyisin loska-moskan seassa pimeässä ja kylmässä rämpiessä suorahkoa ykköstietä edestakaisin 45tkm/a polttonesteen maksaessa $8.3/gal. kelivetovispilä ei ole huono ajatus.
^Juuri tätä koitin sanoa. Jos on suoraa tietä tai ruuhkassa matelua niin se vispilä on varmasti hyvä. Jos taas vähän mielenkiintoisempaa tietä niin joku toinen voikin olla maukkaampi. Eli automaattisesti ei voi sanoa mikä on kellekkin paras.
Juur näin. Pelit, kalut ja kulkineet tarpeen ja tarvitsijan mukaan.
Uskon kyllä vakaasti, että pelkkä sähkövoima ei poista autosta kaikkea ajofiilistä, vaikka pörinä jääkin pois. Tähänastisesta sähkötarjonnasta megalomaaninen osa vain on sitä tylsempää eli myyvempää kalustoa, mikä käy ihan järkeen koska tuote- ja tuottokehitystä kannattaa tehdä sellaisella markkina-alueella, jossa myyntimäärät nousee isommiksi eikä heitetä rahoja kaivoon. Lisäksi sähkövoiman tuominen kansan ajatuksiin on toiminut paremmin tuota tietä.
Mutta eiköhän fiiliksessäkin tilanne parane ajan myötä. Esim. MG Cyberster saattaa ja Caterham Project V melko varmastikin näyttää tietä hauskan sähköajon saralla. Ja lisää tulee, aivan taatusti, koska ajajan autoja myydään yhä jatkuvasti ympäri maailman.
Sähkön edullisuus vain voi hyvin vikkelästi muuttua: https://www.youtube.com/watch?v=dr3mFzh0KSk
Vuoden vanha uutena 55k CAD maksava Hyundai sai raapaisun akun pohjaan, mikä tiesi takuun raukeamista ja auton tuomitsemista käyttökelvottomaksi. Korjausarvio 60k CAD.
Muistutuksena, että täälläkin osumajäljet akussa tietävät hylkyä katsastuksessa.
Joka lumiharjaa säästää, se autoaan vihaa
Miesten ja poikien lelut erottaa vetokoukusta
Ja sähköauton "edullisuuteen" vaikuttaa myös hankintahinta, joka on omilla (tai pankin) rahoilla ostavalle edelleen korkea vs. vastaava polttomoottoriauto. Halpaa sähköä saa hetken akkuihin latailla ennenkuin useamman tonnin hintaero on sulatettu.
Vai onko havaintoa että hintaerot olisi tasoittuneet?
Alfa Romeo 75: it may look like a brick, but drives like a ballerina.
Sähkövispilä on kyllä mukava vaihtoehto aina kaupunkiajossa. Itsellä matkaa Prismaan 1km, joten Stelvio saa kyllä jäädä parkkiin tuon matkan ajaksi. IRMa lämpenee nopeasti ja on riittävän pieni parkkeeraukseen. Stelviolla tai 159:llä sitten fiilistelyt ja perävaunukeikat.
200km työmatka sitten joko sähköllä tai dieselillä kelistä riippuen. Stelvio on kyllä mukavampi kuin pösö, mutta nuukuus iskee helposti ja sähköllä mennään. Stelvion adaptiivinen vakkari ja paremmat valot/ valoautomatiikka on kuitenkin usein myös valinta kriteeri. Sitten kun haluaa kunnon penkin missä istua 159:si on oikea valinta. Tähän aikaan vuodesta ei vaan viitsi lähteä 159:sin tuikkujen kanssa liikenteeseen.
Ja sähköauton "edullisuuteen" vaikuttaa myös hankintahinta, joka on omilla (tai pankin) rahoilla ostavalle edelleen korkea vs. vastaava polttomoottoriauto. Halpaa sähköä saa hetken akkuihin latailla ennenkuin useamman tonnin hintaero on sulatettu.
Vai onko havaintoa että hintaerot olisi tasoittuneet?
Taulukosta huomaa että sähköinen autoetu on voittaja koska verottaja mutta tosiaan luokkaa 10k€ näyttäisi Citroen esimerkissä olevan ICE vs EV hinnaneroa suunnilleen samanlaiseen laitteeseen. Ero voisi olla suurempi mutta ei ole koska jälleen verottaja.
^Off-topic, mutta minusta vapaa autoetu pitäisi kieltää. Käyttövoiman maksaminen itse jos joku tuo kiinnostusta kulutuslukemiin (sitä kautta ajotapaan) ja selvittää dilemmat kotilatauskustannuksissa yms.
Eikös kasko korvaa nämä siinä kuin muutkin itseaiheutetut kolhut?
Kyllä. Mitähän tämä mahtanee tehdä sähköautojen vakuutuksien hinnoille? Voi myös olla, että akkuvahinkojen osalta alkaa omavastuut nousemaan, jos "vanhinkoja" alkaa enemmälti sattumaan sen ikäisille autoille, joista akkukapasiteetti on ollut laskemaan päin.
Joka lumiharjaa säästää, se autoaan vihaa
Miesten ja poikien lelut erottaa vetokoukusta
Näyttäisi olevan tuo yllä olevan taulukon viimeinen sähkö C4:nen samalla voimalinjalla kuin uusi Peugeot e-2008.
Hinta näyttäisi olevan samaa luokkaa. On hinta kyllä noussut osto hetkestä älyttömästi vaikka facelift tulikin pösöön. 29k€->43k€
^Tätä juuri ajoin takaa. 12k€ ero hankintahinnassa on pitkä pätkä maksettavaksi yksityisomistajalle, vaikka sähkö olisikin edullista.
Lisäksi Puretechejä voidaan vaihtaa takuuseen niiden lauetessa, mutta akun käyttöiän kuluttua loppuun maahantuoja sitä tuskin maksaa.
Onhan tuo Citikan hinta ihan älytön, kun halvin Tesla Model 3 takapotku maksaa 44.590€ ja se on ainakin omasta mielestäni on paljon parempi (sähkö)auto.
^Tätä juuri ajoin takaa. 12k€ ero hankintahinnassa on pitkä pätkä maksettavaksi yksityisomistajalle, vaikka sähkö olisikin edullista.
Lisäksi Puretechejä voidaan vaihtaa takuuseen niiden lauetessa, mutta akun käyttöiän kuluttua loppuun maahantuoja sitä tuskin maksaa.
Onhan tuo Citikan hinta ihan älytön, kun halvin Tesla Model 3 takapotku maksaa 44.590€ ja se on ainakin omasta mielestäni on paljon parempi (sähkö)auto.
Mutta Model 3 tehdäänkin Kiinassa, pitkälti fossiilisella energialla ja valtiodiktatuurisissa olosuhteissa.
Halvalla ei toki kaikkea saa….
^Tätä juuri ajoin takaa. 12k€ ero hankintahinnassa on pitkä pätkä maksettavaksi yksityisomistajalle, vaikka sähkö olisikin edullista.
Lisäksi Puretechejä voidaan vaihtaa takuuseen niiden lauetessa, mutta akun käyttöiän kuluttua loppuun maahantuoja sitä tuskin maksaa.
Onhan tuo Citikan hinta ihan älytön, kun halvin Tesla Model 3 takapotku maksaa 44.590€ ja se on ainakin omasta mielestäni on paljon parempi (sähkö)auto.
Mutta Model 3 tehdäänkin Kiinassa, pitkälti fossiilisella energialla ja valtiodiktatuurisissa olosuhteissa.
Halvalla ei toki kaikkea saa….
No oma Model 3 on Made in USA mallia, mutta jos haluaa nyt Euroopassa tehdyn Teslan täytyy ostaa vähän kalliimpi ja tilavampi Model Y.
Mutta Model 3 tehdäänkin Kiinassa, pitkälti fossiilisella energialla ja valtiodiktatuurisissa olosuhteissa.
Sen ainoan oikean Le Écolen käyneet tekopyhät pönöttäjät eivät kyllä itsekään saa viellä vuonna 2024 vispilöitään kasaan ilman mittavaa teknologia- ja komponenttikontribuutiota Kiinasta.
Mutta Model 3 tehdäänkin Kiinassa, pitkälti fossiilisella energialla ja valtiodiktatuurisissa olosuhteissa.
Sen ainoan oikean Le Écolen käyneet tekopyhät pönöttäjät eivät kyllä itsekään saa viellä vuonna 2024 vispilöitään kasaan ilman mittavaa teknologia- ja komponenttikontribuutiota Kiinasta.
