Koti-hifi

[Polforea]

1) Mittaatko jännitteitä yleismittarilla vai oskilloskoopilla? Yleismittari ei välttämättä ihan täyttä totuutta kerro, jos jännite ei ole tasainen (ja rikkinäisessä elektroniikassa se harvoin on).
2) Isojen konkkien yli vaikuttavaan jännitteeseen osaltaan vaikuttaa myös jatkona oleva piiri, joten jos toisen puolen piiri on rikki, voi se näkyä jo tuossakin kohtaa...

Jos se oskilloskooppi on tarjolla, niin miltä näyttää elementille asti pääsevä hurinasignaali? Onko siinäkin offsetti kuten tasasuuntauksen jälkeen tai muita anomalioita?

[matti_vuorio]

Mittaan yleismittarilla, kun oskilloskooppia ei ole. Eli varmaan paras tapa edetä olisi päästä näkemään oskilloskoopin näytöltä millaista sähköä tuossa kohtaa kulkee. Tuo jännite-ero diodien 2D16 ja 2D21 kesken on kans mielenkiintoinen, eli diodien jännitteet summaamalla saman piirin konkkaan, päästään jännitteessä tasapainoon. Se sitten, että kumpi on oikein 40VDC vaiko 63VDC.

Lämmöntuotannon osalta tuo oikosulussa olevan transistorin jälkeinen osasto käy hieman lämpöisenä mutta sulamisen merkkejä ei ole. Toinen paikka mikä aistinvaraisesti kuumenee on 2BG23/2BG24 sekä vastukset 2R71-2R74. Piiri kuitenkin tuuttaa ulos sitä mitä pitääkin, eli +15 ja -15 -jännitteet.

[Isola]

Täytyy myöntää etten koko skemaa jaksanut mönkiä läpi, mutta pari havaintoa tuosta:
- 2BG19:n tehtävänä on pudottaa VCC+-jännitteestä n. 14 V jännite. Se on selvästi kärtsähtänyt oikoseen. Trankulla saisi olla jännitekestoa vähintään 65 V eli reilusti enemmän kuin useimmilla TO92-koteloisilla on.
- Isoissa elkoissa pitäisi olla yli 60 V jännite. Jokin siellä nyt ilmeisesti kuormittaa positiivista käyttöjännitettä aika lailla, ja sen jonkin pitäisi kuumeta melkoisesti,
- 2BG19:n ja sen räjähtäneen elkon vaihdolla on hyvä aloittaa, mutta ainakaan nyt pikaisesti katsoen en näe syytä miten ne saisivat VCC+:n notkumaan. Siksi siellä lienee jotakin muutakin vikaa. Kaiutinelementille ei tee hyvää ajaa sitä vinolla käyttöjännitteellä. Nyt sen läpi taitaa kulkea ikävästi tasavirtaa.

Olen näköjään ollut tarpeeksi kauan erossa elektroniikasta kun piti oikein miettiä miten tuo kytkentä toimii, enkä läpi asti sitä edes pohtinut.

[matti_vuorio]

Tulipa osat nopeasti. Transistorin jännitekestoa ei tullut ajateltua, mutta SP-Elektroniikan listalla juuri tuossa 2N5551 on mainittu 180V jännitekesto. Osan vaihdon jälkeen tuossa piirissä vaikuttaa 12V jännite. Tinasin myös uuden kondensaattorin 2C12 paikoilleen. Tilanne muuttui siten, että vahvistimeen liitetty kaiutin ei enää kuulosta soittavan "kanttiaaltoa" mitä se aiemmin teki. Askel siis eteenpäin.

Häiriösignaalin jäljittämiseksi soitin vahvistimella Youtuben siniaaltoja eri taajuuksilla. Tarkalleen 100Hz siniaallolla saa peitettyä häiriön ajoittain kokonaan, mutta häiriö tulee ja menee aalloittain koska sähköverkko ja video eivät ole varmaan ihan synkassa. Soittamalla 90Hz tai 110Hz ääni muistuttaa konekivääriä. Gain ei vaikuta häiriön voimakkuuteen, vaan se on aina vakio. Gain vaikuttaa kuitenkin siten, että pienellä soitettaessa 100Hz aaltoa voi soittaa pitkään, mutta suuremmalla voimakkuudella vahvistin tiputtaa tehon 50% ja lopulta 0%, mistä se palautuu 50% -> 100%. Musiikkia tai muita taajuuksia tuo ei kärsi soittaa juuri yhtään. Tästä heräsi epäilys, että vahvistin lyö suojan päälle kun siinä sellainen ominaisuus on. Kytkentäkaavion "PRO" on todennäköisesti tämä suojakytkentä. Kolvasin suojapiirin poikki poistamalla 2R46 -vastuksen ja tämän jälkeen tuo soittaa myös musiikkia ja suoja ei iske päälle.

Suojapiirin logiikka menee yli hilseen, mutta koska vastukset 2R32 ja 2R33 on kytketty kaiutinjohdon + -napaan, niin se todennäköisesti haistaa sen häiriön noiden kautta ja lyö siksi suojan päälle. On toki myös mahdollista, että jännitteiden VCC+ ja VCC- epätasapaino saa suojapiirin pillastumaan. Ehkäpä se näkee tuon jännite-eron tasavirtana, mene ja tiedä. Tutkin vielä tuota virtalähdettä tarkemmin ja tutkin myös eri komponenttien lämpenemisiä. Jos laitteella ei soita musiikkia, niin kaikki suuret transistorit ovat kylmiä. Musiikkia soittamalla korkeintaan haaleita, eli jännite-ero ei selity kuormalla. Kolvasin nuo suuret konkat 2C19 ja 2C20 irti kokonaan ja kytkin taas virrat päälle. Huomion arvoista oli, että VCC- -jännite tipahti (vai nousi?) -40V lukemaan ja VCC+ pysyi samana +40V. Samoin mitä ihmettelin diodien 2D16 ja 2D21 jännite-eroja, niin nyt myös ne ovat tasapainossa ja molempien yli vaikuttaa 23V jännite. Nähtävästi toinen noista konkista oli rikki ja sehän toki aiheuttaa myös häiriöääntä, jos tasasuuntaus jää puutteelliseksi. Pitää jostain kokeilla löytää nuo isot konkat, kun niitä ei ollut SP-Elektroniikalla riittävällä jännitekestolla varustettuna.

Kuvan etualalla olevat 2BG23 ja 2BG24 ovat ainoat mitkä kuumenevat reippaasti. Piirilevyn mallinumeron (CVHD-12S) kuvahaku näyttää myös muutaman hyvin sulaneen yksilön, joten jos tästä vielä kalu tulee, niin pitää noihin hommata jäähdytyselementit.

[Isola]

Isojen konkkien poisto aiheuttaa luonnostaan jännitteen putoamisen ±40 V nurkille, koska ilman niitä mikään ei tasaa diodien tasasuuntaamaa aaltoa . Vika voi olla toisessa niistä tai sitten jossain muualla, mutta itse asiassa konkka voi hyvinkin olla vian lähde: jotta sen jännite notkuisi muusta syystä, kuorman pitäisi olla todella massiivinen ja näkyä likimain savuna. Vaihda siis ne konkat ensin. Ellet löydä vastaavia, niin jännitekestoltaan riittäviä pienempiä voi huoletta kytkeä rinnan, eikä se kapasitanssikaan ole aivan kiveen kirjoitettu. Kunhan lähelle pääsee.

Trankkujen 2BG23 ja 2BG24 kuuluukin kuumeta, koska ne toimivat lineaariregulaattoreina. Jäähdytyslevyt niihin olisivat varmasti paikallaan. Varmista etteivät levyt koske toisiinsa tai mihinkään muuallekaa johtavaan.

Suojapiirin toimintaa koitin iltayöstä ällistellä, mutta en jaksanut kammata sitä auki. 100 Hz testisignaalin kuulukin käyttäytyä noin, riippuu ihan siitä miten vaihe osuu yhteen verkkojännitteen vaiheen kanssa.

[matti_vuorio]

Nyt on hyvä mutu, että tämä toimii. Asensin uudet 2C19 ja 2C20 konkat tuohon, minkä jälkeen virtalähde oli balanssissa (+63V ja -63V). Musiikkia soitellessa äänessä ei ollut enää häiriöääniä. Asensin tämän jälkeen tuon 2R46 -vastuksen takaisin ja edelleen toimii, eikä nakkaa suojaa päälle. Rakensin myös noihin 2BG23 ja 2BG24 regulaattoreihin jäähdytyselementit. Vaihdoin myös muutamia muita elkoja tuosta lämpimänä käyvän paikan läheltä.
Vahvistinta testatessa onnistuin ehkä hajottamaan elementin virkaa toimittaneen hyllykaiuttimen. Soittelin kaikenlaista Youtubesta löytyvää huumemusiikkia ja tutkin lämpeneekö joku paikka liikaa. Eiköhän yhteen kappaleeseen (Electric Universe - Quasar) ollut piilotettuna todella matalalle menevä pyyhkäisy, jossa elementin liikerata meni aika pahasti yli. Nyt se elementti rämisee.

Vahvistin palautuu seuraavaksi omistajalleen ja alkuperäiseen koteloon, missä lopullinen testaus tapahtuu. Kotirauhan rikkoutuminen on taattu, mutta se ei ole minun ongelmani.

Ear111.jpg (12.98 KiB) Katsottu 3787 kertaa

[jalittam]

Ei kellään olis Velodynen DD subbarin viimeisitä softaa?

Eli ei plussamallin, vaan siihe vanhaan.

Tuli extempore ostettua DD15, missä softaversio 2.1

En muista/tiedä, mitä uudemmissa päivityksissä tuli. Oliko 2.3 viimeisin.
No tuskin mitään dramaattista, mut nakottais hifistellä viimisimpään.

No omalta vm 2006 läppäriltä löyty, oliko 2.2.2...

Jos jollakulla muulla tarvetta.

[Isola]

Joskus jokin homma onnistuukin. Johtuisiko siitä, ettei kyseessä ole (italialainen) auto?
Vuonna 1999 ostamani viritin-vahvistin menetti muistinsa. Harman/Kardonilla on ilmeisesti ollut ajoneuvoelektroniikan suunnittelija töissä. Piirilevy oli nimittäin tikattu kiinni noin tuhannella ruuvilla ja jokainen liitin oli mallia joka ei takuulla aukea tärinässä. Lievää ylisuunnittelua noin niin kuin tavalliseen kotihifiin. Joka tapauksessa superkondensaattori löytyi ja uusia sattui olemaan omassa hyllyssä. Sellainen vaihtoon, ja jopa pysyvät kanavat tallessa. Ruuvejakin meni takaisin yhtä monta kuin niitä purettaessa irtosi.

Seuraavaksi pitäisi operoida huriseva NHT:n aktiivisubbari, jotta kehtaisi myydä sen pois nurkista.

[nipaka]

Noin 20 vuotias Logitehin tietsikkakaiutinsarja päätti tehdä omaehtoisen kuolemansa. Tarttee mennä kirppikselle etsimään kotiteatterisarjaa. Tai pari kaiutinta riittää, saa vanha vahvistin uuden elämän.

[lerppu]

Noin 20 vuotias Logitehin tietsikkakaiutinsarja päätti tehdä omaehtoisen kuolemansa. Tarttee mennä kirppikselle etsimään kotiteatterisarjaa. Tai pari kaiutinta riittää, saa vanha vahvistin uuden elämän.

Tollanen setti on kaapissa ylimääräisenä. Polk Audio keskikaiutin ja Yamahan satelliitit. Soi ihan nätisti, joskin ovat olleet pois käytöstä kohta 5 vuotta. Nämä saa jos parikymppiä antaa vaihdossa! Alunperin ihan keskisarjan rahalle vastinetta -tavaraa.

IMG_9315.jpeg (131.66 KiB) Katsottu 3006 kertaa

[nipaka]

YV lähti. Parikymppiä+postit on OK. Oletan että ovat kunnossa.

[Vittorio Jano]

Oho, hinta ja laatu kohdillaan kyllä.

Itsellä Yamahan mini"hifi" ja hintaansa nähden varsin asiallinen setti.

[lerppu]

Oho, hinta ja laatu kohdillaan kyllä.

Itsellä Yamahan mini"hifi" ja hintaansa nähden varsin asiallinen setti.

Joo - nää oli hankintahetkellä ihan semi-hifiä. Polk on kovempi ku Yamaha, Marantzin ja Denonin amerikkalainen serkku. Mutta mä en tee näillä mitään ja makaavat pölyä keräämässä. Hyvä jos löytyy käyttöä!

[nipaka]

Kiitosta Lerpulle kaupasta. Kajarit ovat erittäin siistit ja äänenlaatu hyvä.
Pikaista paranemista. Enkä vieläkään voi olla kehumatta koiravalintaa.

[lerppu]

Kiitosta Lerpulle kaupasta. Kajarit ovat erittäin siistit ja äänenlaatu hyvä.
Pikaista paranemista. Enkä vieläkään voi olla kehumatta koiravalintaa.

Hyvä että ei tullut sitten turhaan ajeltua! Lapinkoirat on kyllä mainioita. Ja eiköhän tämä tautikin tästä pikkuhiljaa ole taittumaan päin.

Mukava kuulla myös että toimii ihan pääasiallisina äänilähteinä nuo Yamahat, itsellä oli tosiaan surround satelliitteina käytössä. Mutta oli niissä kuitenkin suht alas toistokäyrä, joten jonkinlaista bassopäätyäkin on tarjolla. Varmaan ainakin läppärin sisäänrakennettua kaiutinta tukevampaa jytkettä!

[Vittorio Jano]

En tiedä, ovatko nuo samat kaiuttimet kuin itsellä tuossa omassa mikrosarjassa. Nuo ainakin hintaansa ja kokoonsa nähden melko asialliset. Itse kuitenkin hankin kaveriksi vielä Yamahan subbarin, kun halvalla sai. Setti ei todellakaan mitään naapureille esiteltävää kultakorvien highendiä, mutta kyllä noilla levyjä kellarissa pyörittelee. Tai siis tällä.

Uusiin levyihin onkin sitten mennyt tuon viime kesäisen hankinnan jälkeen varmaan vähän enemmän rahaa...Ihanaa turhuutta.

[nipaka]

Subbaria jäin hieman kaipaamaan mutta kyllä näissä alatoistoa on.
Pitää kierrellä kirppiksiä. Tulee vielä vastaan menneiden vuosien kotiteatterisarja. Oikealla käyttöjännitteellä olevasta saa myös autoon oivan bassopotkijan.

[Polforea]

Enää ei mennä soramontulle revittelemään Yamahalla, koska olkkarin RX-V1900 ilmoitti haluavansa eläkkeelle, joten ei muuta kuin ettimään korvaajaa. Komponenttivideon läpivienti on vähän tiukassa nykyään, sopivilla tökkeleillä oleva Onkyo löytyi rentoon 1400€ hintaluokkaan, joka ei nyt silmää, korvaa tahi takataskua miellyttänyt.

No, kyllähän sitä sitten hoksasi että jos Wiin piuhat vie suoraan tykille niin sitä komponenttia ei tarttekaan kierrättää vahvarin kautta, joten selviää vähemmillä tökkeleillä. Vaihtoehdoiksi haarukoitui Maranz NR-1510 ja Sony STR-AN1000. Mieli vei Maranziin, mutta kaveri varoitti että käli saattaa olla kauhea.

Joten rupesin ettimään Youtubesta review-videota, jossa näkisi käliä. Eihän niitä oikein ole, mutta eräs video paljasti mallin NR-1710, jossa olisi se komponenttivideotökkelikin ja muutakin hyvää, joten ihmettelemään että oisko sellaista. Maranzi sanoo että ei me enää jakseta näitä tehä, mutta ohan niitä markkinoilla käytettynä vaikka kuinka - Japanissa.

NR-1710:n haku ja tutkinta johti kuitenkin löytämään, että sen on korvannut malli NR-1711. Sopivat tökkelit ja tästä löytyi jopa kälivideoita, joten katotaan oisko sellasia. Suomesta aika no-breiner olla löytämättä mitään, joten mallinumeri vanhaan tuttuun tapaan Irlannin ebayhin ja selaamaan listaa. Japani, Japani, Japani, USA.. "Hei, joku muu kun Japani, selaanpa etiäppäin". Ja sieltähän löytyi kuin löytyikin yksi yksilö Saksasta. Liikkeessä myynnissä, väitetään hyvin vähän käytetyksi ja uudenveroiseksi ja kylkeen vielä 2 vuoden takuu. Hinta käytännössä sama kuin avaamattoman paketin NR-1510:lla, joten liksuttelin äsken Maranzia lähtemään kotioppäin. Katsotaan mitä tuleman pitää kunhan DHL polkee sen tänne asti.

[Vittorio Jano]

Täältä vapautuu kohta pienen huoneen minisetti seuraavalle käyttäjälle.

Yamaha MCR B370D -viritinvahvistinbluetoothcdkombo kaiuttimilla sekä Sony PS-LX310BT levysoitin.

Privaa, jos kiinnostelee. Kesällä -23 maksanut 329+179€. Levarissa tänä vuonna hankittu Audio Technican äänirasia, joku basic.

Pieksee kyllä äänellään ja ominaisuuksillaan perus bluetooth-setit.

[Vittorio Jano]

Toimiihan tuo edelleen.

Toimiiko viä?

Ite katellu samasta kaupasta SMSL AS400 mallia. Tai sit ihan vastaavaa Loxjieta.

[Polforea]

Toimiihan se, tosin nykyään vaimon työpöydällä atk:n ja ämyreiden välissä. Omaan työpöytäsettiini vaihdoin Tannoyparia ajamaan tälläisen: https://www.power.fi/tv-ja-audio/hifi-k ... /p-960825/

Tangentin ääni on parempi eikä samaa pohjakohinaa kuulu ja on sopivan kokoinen istuakseen tietokoneeni päällä. Jyrkät rappuset on tämänkin volumessa, siitä miinus, muuten kyllä varsin hintansa arvoinen peli.

[jyrkip]

Täältä vapautuu kohta pienen huoneen minisetti seuraavalle käyttäjälle.

Yamaha MCR B370D -viritinvahvistinbluetoothcdkombo kaiuttimilla sekä Sony PS-LX310BT levysoitin.

Privaa, jos kiinnostelee. Kesällä -23 maksanut 329+179€. Levarissa tänä vuonna hankittu Audio Technican äänirasia, joku basic.

Pieksee kyllä äänellään ja ominaisuuksillaan perus bluetooth-setit.

No minähän laitan viestiä.

[Vittorio Jano]

Laitan Jyrki infoa, jos lähden erikseen myymään.

Torissa on nyt hyvä starter-setti kaupan.

Itse kaivoinkin kellarista pikkusiskon vanhan Technics-vahvistimen ja sehän soittaa Dalin haastavia kaiuttimia hienosti. Rega ja wifidongeli kiinni ja cd:tä lukuun ottamatta on taas kaikki tarvitsemani formaatit käytössä. Bliss.

[karila]

On nää japsilaitteet...
Kun ne on kunnossa, niin hianoo. Mut sit kun präkää niin heittäiskö vesilintua
No, Denon DP-51F sorvi. Äänivarsi alkoi takeltelemaan.
Tumpelo päätti avata pohjan ja sieltähän paljastui sitten sellainen viidakko että hoh hoijaa.
Yksinkertainen ratkaisu, contact cleaneria sinne sun tänne ja toivotaan parasta.
No, ensin näytti, että syteen meni, kvartsilukittu nopeus seilas sinne tänne.
Lounastauon jälkeen uus yritys kun paikat kuivuneet. Hip heijaa, nopeus ok ja äänivarsi toimii niinkuin pitääkin.
Katsotaan kuinka kauan toimii

20260127_180644.jpeg (27.48 KiB) Katsottu 603 kertaa

[Isola]

Onkos tanskalaisten kanssa sitten sen lystimpää? No ainakin sen verran, että B&O on tehty huollettavaksi. Vaikka laatikko on aivan täynnä tavaraa, niin kaikki purkautuu nätisti. Piirilevyissä on koordinaattiruudukko, ja skemaan on merkitty joka komponentin viereen sen sijainti levyllä Kun huolto-ohjekin on tarjolla, niin tarvittaessa olisi helppo tarkastaa myös signaalien terveydentila.

Kun nyt on sattumalta levällään kolme skandinaavista viritin-vahvistinta, niin aloitetaan niistä uusimmasta. Beomaster 5000 alkaa pitää hirveätä hurinaa heti, kun RCA-tuloon tai -lähtöön kytkee minkä tahansa laitteen. Ihan sama onko subwoofer (2 eri merkkistä) vai BT-vastaanotin. Galvanoitu eikun galvaaninen erotin välissä ei auta. Eikä oikeastaan pitäisikään, koska maalenkkiä ei pitäisi syntyä mistään.

Vikaa saikin hakea hetken aikaa. Tovin tutkailun jälkeen aloin epäillä vikaa laitteen sisäisissä maadoituksissa. Sieltähän se vika sitten löytyikin. Esivahvistinkortilla oli maafolio poikki jännästi niin, että DIN-liittimille asti maa oli ehjä, mutta RCA-liittimien runko kellui. Saahan sitä hurinaa kyytiin kun referenssi haetaan hajakapasitanssien läpi sähköverkon kautta. Vaikka vikapaikka on jokseenkin juotospisteessä, niin kyseessä ei tosiaan ole kehno juotos, vaan folio on katkennut aivan sen vierestä. Vika on ilmeisesti ollut piilevänä niin kauan kuin olen laitteen omistanut. Aiemmin olen kytkenyt siihen muita laitteita vain DIN-liittimistä, joita tämä vika ei siis vaivaa.

Jallu luuraa täällä

20260128_225720.jpg (120.63 KiB) Katsottu 442 kertaa

Taas toimii

20260129_222011.jpg (67.46 KiB) Katsottu 442 kertaa

[karila]

On nää japsilaitteet...
Kun ne on kunnossa, niin hianoo. Mut sit kun präkää niin heittäiskö vesilintua
No, Denon DP-51F sorvi. Äänivarsi alkoi takeltelemaan.
Tumpelo päätti avata pohjan ja sieltähän paljastui sitten sellainen viidakko että hoh hoijaa.
Yksinkertainen ratkaisu, contact cleaneria sinne sun tänne ja toivotaan parasta.
No, ensin näytti, että syteen meni, kvartsilukittu nopeus seilas sinne tänne.
Lounastauon jälkeen uus yritys kun paikat kuivuneet. Hip heijaa, nopeus ok ja äänivarsi toimii niinkuin pitääkin.
Katsotaan kuinka kauan toimii
20260127_180644.jpeg

Pari päivää toimi, kunnes huomasin, että nopeus vaihtelee satunnaisesti hieman.
Soitin auki ja tarkastuksessa huomasin, että suoravetomoottori/keskitappi liikkui hieman.
Moottorin kiinnitysruuvit olivat löysällä.
Päätin parantaa kiinnitystä laittamalla lukkomutterit päihin.
Sorvi kasaan ja tulille. Näyttäisi ja kuullostaisi 45v. soitin olevan taas kunnossa, toistaiseksi .

[Isola]

Karilan kanssa näköjään vuorotellaan japanilaisten ja tanskalaisten laitteiden kanssa. Eilen oli korjausvuorossa toinen tanskalainen eli Scan-Dyna 2000. Tämä on scandynaamisesti muotoiltu stereolaite vuodelta 1973 niille, joiden sosioekonominen asema ei velvoittanut ostamaan Bang & Olufsenia.

Ostin laitteen pöljänä koekuuntelematta Torista saatesanoilla "kaikki toimii paitsi pikkumittarit". Niin no, no niin. Toimivuutta on monenlaista. Tulihan siitä kieltämättä ääntä, joskus jopa muutaman minuutin yhteen menoon. Parin minuutin käytön jälkeen ääni joko katosi kokonaan tai muuttui hyvin hennoksi ja ohueksi. Tämä vaikutti tavallaan lämpöongelmelta, mutta ei aivan puhtaasti. Ääni palautui yleensä kun käytti laitteen pois päältä. Yllättäen myös ohjelmalähteen valinta, pikavalintapainikkeet mukaan lukien, vaikutti asiaan. Ahaa, onko syy sittenkin hapettunut kontakti signaalitiellä? Olihan se. Kontaktispray kytkimiin ja äänenvärisäätöihin korjasi tilanteen.

Toinen ongelma oli jykevä verkkohurina, tai pitäisi kai sanoa -tärinä. Koko laitteen kotelo nimittäin värisi mekaanisesti verkkovirran tahdissa. Muuntajan käämi on paksun ja ehjän näköisen hartsikerroksen alla, enkä löytänyt myöskään mitään keinoa puristaa muuntajasydämen levyjä tiukemmin yhteen. Siellä suunnallahan sen vian täytyy olla. Niinpä tyydyin sujauttamaan muuntajan alle palan ohutta vaimennusmattoa. Luonnollisesti varmistin muuntajan rungon maadoituksen toimivan maton kanssakin. Tämä auttoi selvästi, ja tärinä laantui värinäksi. Kokonaan se ei siis poistunut.

Koska suhtaudun epäillen iäkkäisiin (ja joskus uusiinkin) elektrolyyttikondensaattoreihin, päätin vaihtaa teholähteen suotokonkat. Ne olikin joku vaihtanut jo aikaisemmin. Kahta saman kokoista ei ilmeisesti ollut löytynyt hyllystä, koska negatiivisen käyttöjännitteen tasain oli kapasitanssiltaan pykälää pienempi. Toimiihan sekin, kun vain kapasitanssi sinänsä riittää. Uudemmat elkot tahtovat olla mitoiltaan pienempiä kuin vanhat vastaavat. Niin nytkin. Edellinen elkojen vaihtaja oli ratkaissut mekaanisen kiinnittämisen ongelman varsin luovasti patentoimalla kiinnityksen sähköteippirullan pahvihylsyillä ja runsaalla määrällä itse teippiä. Aivan toimiva ratkaisu, eikä se sieltä sisältä mihinkään näy. En kuitenkaan halunnut jatkaa samalla linjalla, joten turautuin 3D-tulostimella soviterenkaat uusien konkkien ja alkuperäisten kiinnityspantojen väliin. Yllättäen niistä tuli kerralla täsmälleen sopivat.

Viritysmittarit olivat sitten hankalampi pala. Ne ovat tyypiltään kiertokäämimittareita, ja molemmat olivat mekaanisesti jumissa. ULA-taajuusmittarin avasin ja koitin herkistellä sillä seurauksella, että kela kyllä lähti liikkeelle, mutta niin myös sen alla oleva ferriittisydän. Ei siis tullut toimivaa. AM-puolen mittaria en viitsinyt edes avata.

Vielä asteikkolamppujen vaihto, ja laitteen saattoi koota. Paitsi että... kun asteikkolanka on sopivan tiukalla, virityspiirin säätökondensaattori törmää kotelon kanteen! Aha, en ollut heti huomannut jotain, joka oli jäänyt edelliseltä korjaajalta kesken. Säätökonkan olisi pitänyt olla kiinni myös laitteen takaseinässä, ei vain etuseinästä taaksepäin sojottavassa varressa. Tätä ei heti huomaa, koska takaseinä on kallistettu voimakkaasti sisään päin. Langan jousikiristys sallii koneiston kääntämisen takaseinää vasten vain, kun taajuus on säädetty suurimmilleen. Edellinen huoltaja ei ollut keksinyt tätä, joten takaseinän ruuvit olivat jääneet matkan varrelle ja konkka pääsi kiertymään kannatinvarren päässä. Miljoonalaatikosta pari sopivaa ruuvia tuohon, ja nytpä toimii kuten on suunniteltu.

Seuraavaksi on vuorossa ruotsalainen laite, ei kuitenkaan Luxor.

Scandynaamista muotoilua 1970-luvun alusta

20260201_120021.jpg (67.36 KiB) Katsottu 270 kertaa

[Isola]

Ruotsalaisen radion kanssa ei käynytkään yhtä hyvin tanskalaisten. Kaivoin varastosta lojumasta puukuorisen modernin ajan ihmeen, jonka etupaneelissa lukee oikein "IC Solid State Stereo". Totta, ei sieltä putkia löydy, vaan modernihkoja puolijohteita, jopa yksi mikropiiri. Tämä uuden ajan ihme on Eref EE 3000.

Muistikuvani mukaan tässä olisi ollut toinen kanava kunnossa, mutta toisessa raskas verkkohurina. Kun nyt kokeilin, niin kuuntelukokemus oli hiukan toisenlainen. Vasen kanava soi puhtaasti, joskin varsin hiljaa. Oikea kanava taas oli kokonaan pimeä. Lisäksi ULA-viritin tuntui olevan mykkä molemmista stereokanavista.

Laitosta silmäillessäni huomasin positiivisen virtakiskon ja oikean kanavan ylemmän päätetransistorin välisen vastuksen kärähtäneen. Samalta näytti alemman trankun ja maan välinen vastus. Tässä on siis yksipuolinen käyttöjännite eli virtuaalimaa kelluttelee jossain +12,5 V voltin tietämillä. Sattumalta miljoonalaatikossa lojui juuri sopivia 3,3 ohmin vastuksia, joita tuossa on alun perinkin kaksi rinnan kytkettyinä.

Palaneen käryä

20260203_200712.jpg (40.98 KiB) Katsottu 99 kertaa

Kun kuitenkin päätteen molempien päiden vastukset olivat kärynneet, heräsi luonnollisesti huoli päätetransistorin voinnista. Transistorin tunnistamisessa oli lieviä vaikeuksia huolimatta sen selvistä merkinnöistä:

Tunnistustehtävä

IMG-20260202-WA0005.jpg (52.71 KiB) Katsottu 99 kertaa

Irrotin sen johtimet mittausta varten ja kytkin komponenttitesterin kiinni. Testeri antoi kovin ristiriitaisia tuloksia eikä oikein halunnut tunnistaa tätä transistoriksi. Eipä siinä, rikkihän se varmaan olikin. Testasin kuitenkin toimivan vasemman kanavan päätteet, ja niistä tuli yhtä epäkelpoja tuloksia. Niinpä piti kaivaa yleismittari esiin ja katsoa mitä sen diodimittaus näyttää sekä tästä että toimivan kanavan transistoreista. No sehän näytti kummia ainakin noin ensi katsomalta.

Mittari näytti oletetulta kannalta sekä kollektorille että emitterille 0,12 V kynnysjännitettä. Rikki on. Ei kun... samat tulokset ehjästä. Eihän tätä selitä muu kuin että tämä on germaniumtransistori. Nythän on sitten nähty sellainenkin. Ennen ei ole tullut vastaan kuin oppikirjan sivuilla maininnalla "piitransistorit syrjäyttivät nämä täysin pian puunilaissotien jälkeen".

Transistorit olivat siis ehjät, joten kytkentä kokoon ja kokeilemaan. Nyt molemmista kanavista tulee ääntä, joskin oikea on kovin hiljainen. Eikä se vasenkaan kyllä mikään mölynlähde ole (kuten ei ennen korjaustakaan), vaan äänenvoimakkuuden saa huoletta vääntää tappiin. Koska pääteasteen käyttöjännite on kotona, täytyy vikaa hakea muualta. Niin ja se ULA-viritin tuottaa edelleen pelkkää hiljaisuutta,

Pientä tutkailua sieltä täältä. Näyttää hiukan siltä kuin oikean kanavan vahvistimen etuaste lämpenisi muutaman asteen, toisin kuin vasen. Ei kuumaksi, mutta sen verran että jotain siitä voi epäillä. Tässä kohtaa huolellinen korjaaja olisi voinut jatkaa tutkimuksia. Koska en ole huolellinen, tajusin vasta pienen napsahduksen ansiosta jättäneeni vaihtaneeni vastuksen langan pään sen verran pitkäksi, että se pääsi ottamaan kiinni laitteen runkoon. Tässä päässähän on virtalähteen +25 V, joten kyllä se ihan terävästi napsahtaa runkoa vasten.

Eihän siinä sen suurempaa vahinkoa pitäisi tulla, mutta tuli silti. Vasemmalle ilmestyi todella ruma hurina tai rutina, ja oikea kanava pimeni kokonaan. Sulakkeet ovat ehjät, tasasuuntaussilta on ehjä, kiskossa näkyy +25 V ja virtuaalimaakin on osapuilleen kohdillaan. Luultavasti vika ei ole iso, mutta oma kiinnostukseni vekottimen korjaamista kohtaan laski sen verran, että olkoon.

Tulihan siihen sentään joskus vuosia sitten lakattua kotelo uudelleen ja tehtyä hartsivaluna kaksi aikojen saatossa kadonnutta valintapainiketta. Katsotaan taas muutaman vuoden päästä lisää.

Eref EE 3000

20260206_192000.jpg (56.44 KiB) Katsottu 99 kertaa