Bianchi (ja muita fillareita).

[TeroPee]

Ihan aiheellinen kysymys ja kiitokset siitä.

Nykyisellä cyclolla (Ridley X-bow) tulee ajettua vain yhdellä otteella eli kahvojen päältä. Hyvin harvoin kun kaipaa pystympää ajoasentoa niin sitten ajan tangon yläosalla, mutta silloin kädet ei ole jarru- tai vaihdekahvoilla. Suurin osa omasta ajamisesta on tosiaan tässä kylällä tapahtuvaa työmatka- ja asiointiliikennettä reppu selässä ja ehkä kaipaan nyt vähän rennompaa ajoasentoa. Sen vuoksi siis olen ajatellut perinteistä tankoa kippuroiden sijasta. Luulen ajoasennon olevan vähän helpompi selälle ja käsille, hallittavuuden olevan leveämmän tangon ansiosta parempi ja jotenkin omaan silmään suoratankoinen pyörä näyttääkin paremmalta.

Mutta voihan se olla että jos tuollaisen hommaa niin huomaa tankovalinnan olevan väärä. Siksipä olen ottamassa työsuhdepyörää vain kahden vuoden tuomiolla ja sen jälkeen voi sitten myydä tuon pois ja hommata vaikkapa gravelin. Tai sitten jättää tuon itselle talvipyöräksi (sanovat suoratankoisen olevan talvella parempi leveämmän otteen ja hitaamman reagoinnnin vuoksi) ja laittaa siihen lokarit ja nastat. Kahden vuoden sopparin jälkeen työsuhdepyörän saa ostaa itselle 5 prossan arvolla alkuperäisestä hinnasta.

[Bulligator]

Tällaisella olen veivannut nyt useamman vuoden. Yksi vaihde ja hihnaveto.

[Julli]

Johan on räyheän näköinen pyörä, voisitko valistaa tietämätöntä, että mikä tämä on?

[Bulligator]

Se on merkkiä Viks - pyörä Virosta ja innostus siihen Milanon maailmannäyttelystä, johon tässä:
https://www.tuglas.fi/viksu-peli
artikkelissakin viitataan.
Valmistus on sittemmin loppunut, noin 500 yksilöä saivat tietääkseni valmiiksi, ja ne menivät pitkin maailmaa - muutama kappale Suomeenkin, mutta muun muassa sinne Italiaan paljon useampia.

[_rico]

Komea laite. Kuulin näistä reilu vuosikymmen sitten kun olin vielä aktiivinen fillaristi, mutta en ole koskaan nähnyt livenä.

[Albertolli]

Hups. Tilaukseen lähti täysjousto sähkömaastis.
Maantiellä ajo on vähentynyt radikaalisti ja harjoitusvastuksellakin turhan vähän. Maastossa ajelu sen sijaan on lisääntynyt merkittävästi.
Ei kukaan tarttis hiilikuiturunkoista Bianchi Intrepidaa?

[Vittorio Jano]

Tuollainen halpis-gravel halpis-Cinellin kaveriksi.

Autoissa on lipsuttu syntisiin merkkeihin, mutta näissä sentään linja pitää. Pieni miinus toki Shimanon osista.

Wilier - Viva l'Italia liberata e redenta!

Ja juu, stemmi vielä asemoimatta.

[Tazio]

Tuollainen halpis-gravel halpis-Cinellin kaveriksi.

Autoissa on lipsuttu syntisiin merkkeihin, mutta näissä sentään linja pitää. Pieni miinus toki Shimanon osista.

Wilier - Viva l'Italia liberata e redenta!

Ja juu, stemmi vielä asemoimatta.

Hyvän näköinen. Ja hyvä, että edes jossain linja pitää

-Tazio

[TeroPee]

Ihan aiheellinen kysymys ja kiitokset siitä.

Nykyisellä cyclolla (Ridley X-bow) tulee ajettua vain yhdellä otteella eli kahvojen päältä. Hyvin harvoin kun kaipaa pystympää ajoasentoa niin sitten ajan tangon yläosalla, mutta silloin kädet ei ole jarru- tai vaihdekahvoilla. Suurin osa omasta ajamisesta on tosiaan tässä kylällä tapahtuvaa työmatka- ja asiointiliikennettä reppu selässä ja ehkä kaipaan nyt vähän rennompaa ajoasentoa. Sen vuoksi siis olen ajatellut perinteistä tankoa kippuroiden sijasta. Luulen ajoasennon olevan vähän helpompi selälle ja käsille, hallittavuuden olevan leveämmän tangon ansiosta parempi ja jotenkin omaan silmään suoratankoinen pyörä näyttääkin paremmalta.

Mutta voihan se olla että jos tuollaisen hommaa niin huomaa tankovalinnan olevan väärä. Siksipä olen ottamassa työsuhdepyörää vain kahden vuoden tuomiolla ja sen jälkeen voi sitten myydä tuon pois ja hommata vaikkapa gravelin. Tai sitten jättää tuon itselle talvipyöräksi (sanovat suoratankoisen olevan talvella parempi leveämmän otteen ja hitaamman reagoinnnin vuoksi) ja laittaa siihen lokarit ja nastat. Kahden vuoden sopparin jälkeen työsuhdepyörän saa ostaa itselle 5 prossan arvolla alkuperäisestä hinnasta.

Ei tullut työsuhdepyörää vaan menin torittamaan käytetyn Canyon Roadlite 8:n vuodelta 2019. Canyon julkaisi uudet mallit juuri Roadlitesta ja mm. renkaat vaihtuivat 38mm leveisiin versioihin. Myös paino nousi hintojen kanssa. Uusi ei ollut enää vaihtoehto.

Katsotaan nyt onko tuollainen suoratankoinen hyvä vai laitanko heti myyntiin ja jatkan ajoa cyclocrossilla.

[Kivijärvi]

Menisi hyvin avautumisketjuunkin, mutta vuodatan tänne..

Ostin aika tarkkaan vuosi sitten työmatka-ajoon Canyonin Grail:on -sähkögrävelin. Hyvin on pelannut vesisateen, loskat, lumet ja jäät, mutta kun mittarissa on kohta 6000km, alkoivat ongelmat. Jarrupalojen loputtua vaihdosta tulikin raivostuttava ongelma - molemmissa päissä männät jumissa, eivätkä mene sisään enää. Käytännössä jarrut uusin paloin joko laahaavat, tai estävät kokonaan pyörän pyörimisen. Tarttis jotain uutta kulmaa tähän hommaan.. SRAM:t on saaneet jarrupuhdistusaineella useamman pesukerran ja männät näyttävät puhtailta. Tuskin näissä mitään "käännä vastapäivään kun puristat kasaan" -tyyppistä kikkaa kuitenkaan tarvitaan, perusosia kun ovat. Melkoista roskaa SRAM:lta Rival-jarrut, mielestäni, sillä eihän nämä uutenakaan mitkään kummalliset ole. Juuri ajoin vanhalla maantie-Cresentillä, jossa on 105:n perinteiset vannejarrut - teho suunnilleen samaa luokkaa. Läskissä taas ollut Shimanon Deore-sarjan levyjarrut, eikä ongelmia ole kanssa ollut, vaikka kaikkea mutaa on niellyt. Vanhan palat pois, männät sisään ja uutta palaa uumeniin. Huoh... Nyt akustisella läskillä töissä ja se on onneksi mukavaa se!

[Grendel]

Meillä 3 canyonia sram jarruin. Ajettu yhteensä n 25000. Ei mitään ongelmia tähän asti. Palojen vaihtoja vain.

[Kivijärvi]

Pajalla epäillään, että satuloiden ja männän välinen tiiviste on luovuttanut molemmissa satuloissa. Ilmeisesti nämä halvemmat eivät ole palautettavissa kuntoon tiivistesarjoin tm. järkihintaan (pajalla). No, toisaalta pikkujuttu vaihtaa uusiin (ammattilaisen toimesta) ja samalla tulee dot-nesteet vaihdettua. Vuoden ikä ei liene paha, mutta kilsat/mahdollinen tiivistevika saattaa tehdä siitäkin kuraa vuodessa.

Autojen/moottoripyörien maailmassa 6000km/1v ajomatka mille tahansa komponentille olisi luokattoman huono. Sitä tuossa aiemmassa viestissäni lähinnämanasin. Voihan olla, että pesut/puhdistukset yms. silloin tällöin estävät tällaiset pikavauhtia hajoamiset. Kerrostalossa tuollaiset hipellykset jäävät kuitenkin helposti tekemättä. Tai no, pitää jatkossa yrittää ainakin, sillä eihän tuossa satuloiden vuosihuoltovaihdossa ole järjen hiventä.

Ja onhan tuossa SRAM:n tapauksessa se dot-nestekin. Mineraaliöljyjen kanssa pelanneena yliarvioin ihon kestävyyden dot-nesteiden kanssa. Tyhmästä päästä kärsii nyt ainakin yksi käsi. Että ihmiset, suojahanskaa käteen..

[Alfaholisti]

Vaikka olenkin ollut kerettiläinen autojen kanssa jo kohta 20 vuotta niin droppitankoisten fillareiden suhteen on ote pitänyt. Kaikki itse kasattuja ja omaan makuun varusteltuja, rungot tietenkin terästä ja vaihteistona Campagnolo.

Tässä siis mun harrastekalustoa, maasturit jätän esittelemättä kun sillä saralla ei saapasmaan tuotoksia varastossa ole.

Treenikaveri ja pitkien matkojen kumppani, Cinelli Nemo TIG Disc varustettuna Campagnolon Record/Chorus 12s vaihteistolla ja Fulcrumin kiekoilla. Rungon putket on rutisteltu Columbuksen toimesta Milanossa ja hitsattu Luigin ammattitaidolla kasaan viereisessä hallissa.

[Alfaholisti]

Muodikkaaseen sora-ajeluun ja talven lenkkeilyyn. Cinelli Nemo TIG Disc Gravel, Campagnolon Ekar osasarjalla ja Fulcrumin kiekoilla. Sama tarina kuin maantieversiossa eli raami ihan oikeasti Made in Italy.

[Alfaholisti]

Kauniiden kesäpäivien fiilistelyyn, modernisoitu klassikko.

Colnago Master Light, runko vuodelta 1998, kiekot kuitua ja vaihteisto 11s Campagnoloa. Sanomattakin selvää että tämän raamin on Mario rakentanut rakkaudella Erneston silmien alla Cambiagossa.

[Alfaholisti]

Laitetaan vielä yks, tässä viime vuonna paloiteltu Cinelli Veltrix Disc retkimoodissa. Hän luovutti suurimman osan elimistään tuolle maantie Nemolle ja runkosetti lähti uudelle omistajalle. Tuo oli mun viimeinen "muovipyörä", hienoja reissuja tehtiin yhdessä, parhaimpana muistona Suomen halkaisu kesäkuussa 2024 eli Hanko-Nuorgam.

[Gasolina]

Hienoa kalustoa!

[Gasolina]

Minulla on tällainen maastofillarista muokattu urban racer hiukan harvinaisemmalla historialla. Tsygä on kasattu Italialaisen seikkailu urheilu tiimin jäsenelle Lazzarettin toimesta, runko on käynyt uudelleen modattavana Alanin pajalla jossa on asennettu toinen takajarru haarukan alaputkiin ja ylä-ja alaputki vaihdettu scandiumista valmistettuihin. Muistona modeista on ylimääräinen tehtaan runkonumero keskiömuhvissa. Ryhmän oli tarkoitus ajaa alas Kilimanjarolta fillareilla, mutta paikalliset puistoviranomaiset estivät homman. Turhautunut tiimin jäsen myi fillarinsa alueella työskennelleelle suomalaiselle lääkärille joka myöhemmin toi sen suomeen. Campan Euclid osasarja, polkimet vaihdoin vispilöihin koska ne on jonkin verran näppärämmät vs varvaskoukut.

Sitten löytyy myös Reparto Corse josta kuva jossain kohtaa ketjua. Tämä on nähnyt kaikki Giron klassikko nousut.

[Gasolina]

Vielä parit Ferrania P30 fiilistelyt Alanista;

[Alfaholisti]

Tähän vois sanoa klassikkovideon sanoin UI JUMA!!!

[Alfaholisti]

Cinellin Supercorsa rukosettiä olen nyt jo hetken metsästänyt, ei oo vielä sattunut kohdalle sopivaa. Tai siis on muutama kokonaisena fillarina, mutta hinta on sitten ollut luokkaa "ei kiitos". Saisihan tuon uutenakin tilattuna, mutta hinta on ehkä hieman tuju.

Tuon Colnagon ostin kokonaisena erittäin sopuisaan hintaan Porista viime keväänä, alkuperäinen osasarja (Campan 9s Chorus), kiekot ja putkiosat on tallessa jos jossain vaiheessa tulee tarve palauttaa laite originaaliin moodiin.

[Gasolina]

Supercorsa on kyllä hieno. Edullisimmat löydöt tekee varmasti suomesta koska markkina näille on pieni. Itse harrastan maastoenskaa eli en juuri aja maantievehkeillä, mutta kauniita ne on, varsinkin vintage.