Takajarrut eivät kevyesti kuormatussa henkilöautossa normaaliajossa joudu tekemään juuri mitään, joten kulumisen puolesta takajarrupalat kestävät melkein maailman tappiin. Yleensä takana ensin vaihtokunnossa ovat käytön puutteesta pilalle ruostuneet jarrulevyt, ja siinä samalla ne palatkin kannattaa vaihtaa. Palojen ikä tosin lyhenee reilusti jos takajarrut jumittavat ja laahaavat päällä.
Eli takapään vaihtotarpeen joudut selvittämään visuaalisella mulkoilulla, mitään satatonnia-ja-vaihtoon-tyyppistä yleispätevää ohjetta siihen ei ole.
Etulevyt ja -palat saa sitten kyllä kulutettua loppuun, mutta niidenkin kestoikä riippuu paljon jarrujen mitoituksesta ja käytöstä. Käyttöautoon vaihdoin viime kesänä etulevyt, olivat ilmeisesti vielä alkuperäiset, ja mittarissa oli jonkin matkaa päälle kolmesataa tuhatta. Tosin olivat kuluneet kolme kertaa niin paljon kuin valmistajan mukaan on sopivaa
Urheilullisessa ja nopeassa, 175 tuhatta ajetussa autossa kannattaa kyllä ainakin harkita etulevyjen vaihtoa, jos ovat sen näköiset ettei niitä ole vielä vaihdettu. Noille on kyllä ilmoitettu minimipaksuudet, mutta GTV:n korjaamomanuaali ei nyt juuri ole tässä käden ulottuvilla.
Itsellä on kokemusta EBC:n Greenstuff-paloista ja uralevyistä, mutta en osaa suoraan lähteä vertailemaan johonkin toisenmerkkisiin kilkkeisiin. Hyvin nuo tuntuivat toimivan käyttöautossakin, Greenstuffit ovat vielä sen verran miedot palat että ne toimivat kunnolla myös kylmänä eikä niitä tarvitse erikseen lämmittää. EBC:n mainostama "pölyämättömyys" on minusta höpöä, kyllä noistakin nöyhtää irtoaa kun ne kuluvat mutta se on ehkä väriltään vähän tavallista heikommin erottuvaa. Vanteet lakkaavat kyllä kiiltämästä siinä kuin muillakin paloilla jarrutellessa.
