Tyhmiä kysymyksiä 159:stä (ja muut 939:t)

[atti]

Breran (2.4 JTD) kanssa hieman erikoinen tilanne jäähdytysnesteen kanssa. Olen yrittänyt seurata jäähdytysnesteen pinnan sielunelämää enkä ole oikein päässyt jyvälle. Lähtötilanne: jäähdytysneste maksimissa kun kone on kylmä. Tuon jälkeen voi käydä ajamassa tunnin lenkin, vedättäen matalilla kieroksilla tai huudattaen korkeilla. Lopputulemana: neste maksimissa myös kuumana. Samoin kun kone on jäähtynyt.

Auton ollessa arkikäytössä (useammin vaimon) nestepinta on jossain tilanteessa tippunut (huomannut kylmänä). Siis selkeästi, jopa alle minimin. Sitten se outo osuus. Avaan jäähdystysnestesäiliön korkin, niin sihinän kera nestepinta palautuu maksimiin (tai hyvin lähelle sitä). Öljyt on kirkkaat, jäähdytysneste ei kupli, ...

Nyt kun on kaiketi ratkennut niin raportoidaan tänne. Eli hyvin pieniä vuotoja löytyi jäähdytysputkistosta, noiden korjailua ja viimeksi hieman joissain tilanteissa vuotavan termarin vaihto korjasi tilanteen. Eli nyt ei tule enää painetta järjestelmään. Nuo vuodot olivat todella vähäisiä, mutta uv-lisäaineella paikantuivat.

[Poljarane]

Värikkäitä keskusteluja syntyi vanhan volsun naisomistajan kanssa nestepinnan tasosta ennenkuin ite näin omassa ajossa että taso tosiaan vaihteli tyhjästä täyteen päivästä riippuen, painekorkin vaihto näyttäis rauhoittaneen ilmiön mutta vesipumpussa lievä vuotojälki.

[atti]

Tässä tapauksessa tilasin uuden alkuperäisen korkin, eikä tilanne muuttunut. Vaikka nestepinta oli painunut alas, ei letkut tuntuneet koville tai olleet lontossa. Voihan uusikin korkki olla viallinen, mutta ainakin oman loogisen päättelyn tuo tapaus sai aivan solmuun. Pääasia että tilanne näyttää korjautuneen, jos ei sitten vielä ilmene jossain hiukkasloukun polton aikana tapahtuvassa sammuttamisessa tms. Tilanne meni kuitenkin huonompaan suuntaan, joten nyt asiat ovat hyvin, kunnes toisin todistetaan.

[HessuS]

Höh, kävin katsastamassa, ja no töötti ei toiminnut (kosteutta?), mutta mysteerisempi oli että valojen korkeussäätö ei toiminut. Näytti liian ylös.

Onko vinkkejä- onko tyypillistä? En ole multiecua vielä koittanut.

[kovan onnen soturi]

Korkeussädön rulla koelaudassa on tyypillinen vikapaikka.

[alfa 156 v6]

Höh, kävin katsastamassa, ja no töötti ei toiminnut (kosteutta?), mutta mysteerisempi oli että valojen korkeussäätö ei toiminut. Näytti liian ylös.

Onko vinkkejä- onko tyypillistä? En ole multiecua vielä koittanut.

Näyttikö molemmat liian ylös vai toinen? xenonit vai halogenit? Perussäätöhän tehdään halogeneillä 0-asennossa ja yleensä kun joku vikaantuu, valot näyttää liian alas. Harvoin liian ylös. Jos halogeenit niin onhan polttimot oikeassa asennossa? Jos valot alunperin säädetty oikein niin moottorit ei niitä liian ylös pysty kääntämään. Xenoneissa sitten taas automaattinen korkeudensäätö, mikä sekään ei liian ylös saa käännettyä jos säädetty oikein alunperin.

[HessuS]

Siis xenonit, automaattinen korkeudensäätö. Niille ei ole koskaan tehty yhtään mitään, tähän asti toiminut.

[alfa 156 v6]

Siis xenonit, automaattinen korkeudensäätö. Niille ei ole koskaan tehty yhtään mitään, tähän asti toiminut.

Xenonien kanssa, periaatteessa, jos taka-akselilta on säätötanko päässyt irtoamaan niin voisi tehdä tuon että säätää liian ylös kun kuvittelee perän olevan normaalia korkeammalla.

[Aquatica]

Siis xenonit, automaattinen korkeudensäätö. Niille ei ole koskaan tehty yhtään mitään, tähän asti toiminut.

Xenonien kanssa, periaatteessa, jos taka-akselilta on säätötanko päässyt irtoamaan niin voisi tehdä tuon että säätää liian ylös kun kuvittelee perän olevan normaalia korkeammalla.

Sama pätee etuakselille.

Tangot löytyy vasemmalta takaa ja oikealta edestä. On koiranluun näköinen muovilärpäke. Helppo nähdä ihan vaan auton alle kurkistamalla.

[HessuS]

Ne varret on siis kaikki ehjiä ja toimivia, tätä ihmeteltiin jo katsastusinssin kanssa. Mutta kuullostaa että ei tyypillinen vika.

[Isola]

Oliko se vika toisella puolella vai molemmilla? Jos vain toisella, niin miltei lähtisin hakemaan vikaa korkeussäädön mekaniikasta umpiossa. Voisi myös koittaa ajaa MESillä korkeussäädön kalibroinnin. Se tuskin auttaa jos jotain on rikki, mutta voisi vihjata vikapaikasta.

Tekeekös 159 korkeussäädön "jumppaliikkeen" aina käynnistettäessä?

[Polforea]

Tekee se, jos toimii oikein. Kalibrointi ei mene läpi, jos esmes jompikumpi korkeusanturin arvo on liian syrjässä. Arvot näkee kyllä MESsillä ja kun autoa heiluttelee, näkee myös muutoksen. Jos ei näy muutosta tai arvo on ihan laidassa tms, niin vikapaikka alkaa selviämään.

Korkeudensäätö on ballastissa, eli ei toimi kaikilla tarvikeballasteilla. Vasen puoli on mestari, oikea kisälli, eli vasemman sekoilu tai vääränlainen ballasti vasemmalla voi sekottaa/lamauttaa koko korkeussäädön.

[Cloverleaf]

159 / Breran nostaminen ja pukeille laitto. Tästä aiheesta löytyy internetistä kyselyitä, mutta ei selkeitä vastauksia.

Eli autossa on selkeät nostopaikat. Kannattaako auto tunkata niistä ylös ja laittaa pukit jonnekin muualle? Vai kannattaako auto nostaa jostain muualta ja laittaa pukit niihin nostopaikkoihin? Onko teoriassakaan autossa sellaista kohtaa mistä sen saisi akseli kerrallaan tunkattua ylös? Huoltomanuaali ei anna nostokohdiksi kuin ne neljä virallista nostopaikkaa, joissa on se muovinen kotelo.

Kaikki vinkit otetaan vastaan. Mietin myös ramppien hankkimista, mutta ei taida niin loivia löytyä että madalletun Breran saisi ajettua semmoisille.

[Polforea]

Minä oon edestä pukitellut joko tunkkauspisteistä tai niistä apurungon kiinnityskohdista, mistä voimaa viedään koriin muutenkin, ajatuksella että sen nyt ainakin pitäisi kestää ja tähän asti on kestänyt. Takana olen pukittanut tunkkauspisteistä, yleensä tainnu tosin tunkata peräkoukusta, jota kesäBrerassa ei liene.

Jos ei ole ottamassa pyörää, ripustuksia tms irti, niin validi vaihtoehto on myös tunkata tunkkauspisteestä ja liykätä sitten korokepömpeliä renkaan alle. Tähän olen voinut toisella tunkilla nostaa sopivalta kohtaa ripustuksista pyörää ylöspäin eli painanut jousitusta kasaan, ettei koria tartte nostaa ihan niin tolkuttoman ylös.

[hjpp]

Lankkujen avulla saa lysähtäneenkin Breran ajettua rampille. Etummaisesta pisteestä nousee koko kylki ilmaan, joten takaa ei tarvitse edes tunkata.

[Poljarane]

Jostain luin että etuapurungon takapäästä voi nostaa keulan kerralla jos laittaa palkin jakamaan kuorman vähän leveemmälle. Nyt kokeilin perän nostaa varapyöräkotelossa olevasta nystyrästä joista toinen on vetolenkin kohdalla, tää yksilö hitsaillaan enivei jossain vaiheessa jos joku antaa periksi. Nousee koko perä kun toisesta nostaa. Arkisempiin vehkeisiin oon hitsannu vahvistukset raakasti lattaraudasta, sama on kohtalo tälläkin kun ei rahallista arvoa enää.